Omistamme uskon kautta Kristuksen ja hänen vanhurskautensa

Anonyymi kirjoitti:

Sydämen usko kohdistuu kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Luther sanoo: ”Jos usko ja turvautuminen on oikea, on Jumalakin oikea. Ja päinvastoin: jos turvautuminen on valheellinen ja väärä, ei ole oikeaa jumalaakaan. Nämä kaksi näet – usko ja Jumala – kuuluvat yhteen.”
Ensimmäinen käsky kieltää turvautumasta muihin jumaliin.. Uskomme paitsi Luojaan myös lunastajaan. Jumala on tehnyt Kristuksessa sovinnon maailman kanssa ja jättänyt lapsilleen sovituksen viran.
Jumalan lapsille on annettu tehtävä saarnata sovinnosta. Kristus on sovittanut syntimme ja syntiemme tähden osaksemme tulevan Jumalan vihan. Hän on kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voittanut synnin, kuoleman ja perkeleen turmiovallan.. Lunastushintana on virheettömän ja tahrattoman karitsan kallis veri. Sanoma sovituksesta lunastuksesta kuuluu yhteen. Kristitty omistaa uskon kautta Kristuksen sekä hänen sotus- ja lunastustyönsä. Paavali kirjoittaa: ”Näin Kristus asuu teidän sydämessänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja.” Usko on uutta elämää Kristuksessa ja Kristuksen elämää uskovassa. Paavali sanoo: ”Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa.”
Kun Kristus asuu uskon kautta Jumalan lapsen sydämessä, omistaa Jumalan lapsi samalla Kristuksen valmistaman vanhurskauden. Roomalaiskirjeessä sanotaan, että Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kun nyt Jumala on tehnyt vanhurskaiksi meidät, jotka uskomme, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa.
Uskonpuhdistuksen sisältöperiaatteen mukaan ihminen tulee vanhurskaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Tiivistetysti voidaan sanoa, että uskon sisältö on sana Kristus. Hän on myös uskon perustus eikä muuta perustusta voi olla. Tunteista tai kilvoituksesta ei ole uskon ja vanhurskauden perustuksiksi.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä