Oon opiskellut nyt kaks vuotta yliopistossa. Lukion jälkeen valinta oli mulle ihan selvä ja tulin tänne kiinnostuneena. Mutta heti ensimmäisinä päivinä mietin, että ehkä tää ei ookaan mun juttu. Ajattelin, että se on vaan alkujännitystä tai jotain, mutta tunne vaan jatkui...
Mulla ei ole kauhean hyviä arvosanoja kursseista ja useimmat kurssit tuntuu väkisin puurtamiselta. Selaan edelleen silloin tällöin ainakin yliopistojen valintaoppaita ja yritän miettiä, mikä olis se MUN ALA.
Viime keväänä mietin, että pitäiskö vaihtaa johonkin muualle. Tänä keväänä olen miettinyt taas. Mutta täällä olen vielä.
Kannattaako mun jatkaa näitä opintojani, vai yrittää entistä tehokkaammin miettiä vaihtoehtoja??
Miten muilla? Tuntuuko teistä usein siltä, että ootte väärällä alalla, tai että opinnot ei kiinnosta??
Monet sanoo, että se on ihan normaalia, että välillä tuntuu, ettei ole oikeassa paikassa, mutta mä vastaan varmaan aina, jos joku kysyy opiskelusta, että välillä tuntuu, että se ei oo oikee ala. Se kuulostaa paremmalta, kun se, että lähes koko ajan tuntuu siltä...
Mulla ei ole kauhean hyviä arvosanoja kursseista ja useimmat kurssit tuntuu väkisin puurtamiselta. Selaan edelleen silloin tällöin ainakin yliopistojen valintaoppaita ja yritän miettiä, mikä olis se MUN ALA.
Viime keväänä mietin, että pitäiskö vaihtaa johonkin muualle. Tänä keväänä olen miettinyt taas. Mutta täällä olen vielä.
Kannattaako mun jatkaa näitä opintojani, vai yrittää entistä tehokkaammin miettiä vaihtoehtoja??
Miten muilla? Tuntuuko teistä usein siltä, että ootte väärällä alalla, tai että opinnot ei kiinnosta??
Monet sanoo, että se on ihan normaalia, että välillä tuntuu, ettei ole oikeassa paikassa, mutta mä vastaan varmaan aina, jos joku kysyy opiskelusta, että välillä tuntuu, että se ei oo oikee ala. Se kuulostaa paremmalta, kun se, että lähes koko ajan tuntuu siltä...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo, mulla on aivan sama tilanne!
Mitä ainetta sä opiskelet?
Mulla on menny nyt kolme vuotta siihen, että olen päättänyt vaihtaa alaa. Mä en vaan jaksa enää...Mullekin kaikki on aina hokenu, että "kyllä se siitä, sulla on vaan ny vähä huono vaihe..." Mutta ku tää ei ole vaan vaihe! Eli mun neuvoni sulle: ÄLÄ TUHLAA ELÄMÄÄSI SELLASIIN ASIOIHIN; JOTKA EI TEE ONNELLISEKSI!!! Vaihda alaa, ja jos et tiiä mikä sun juttu on, niin ota aikaa sen keksimiseen! Sä teet itelles vaan hallaa, jos jatkat onnettomana. Vaan sinä voit tietää, miltä susta tuntuu, EI MUUT!
Älä kuuntele niitä, vaan mieti omaa tulevaisuutta!
Olet itse oman onnesi seppä!
Eli valintaoppaat käteen, ja omaa alaa etsimään.
Rohkeutta ja tsemppiä!!! :)
Heips,
koska olet jo yliopistossa sisällä, osallistu ihmeessä eri alojen luentoihin ihan vain katsoaksesi, olisiko joku aihe kiinnostavampi.
Yliopiston hakuoppaassa ei kovin tarkkaa tietoa opintojen sisällöstä ole, mutta kirjastossa voit käydä katsomassa kaikkien tiedekuntien opinto-oppaita, ja saat selville tarkemmat tiedot opintojen sisällöistä.
Itse olen pitänyt opiskelusta yliopistossa, mutta olen kylläkin aina ajatellut, että opiskelu on vain väline, jonka avulla pääsen siihen ammattiin, mitä isona haluan tehdä.
Auttaisiko ajatus siitä, mihin voit mitäkin tutkintoa käyttää?
Ja vaikka pidänkin opiskelusta, niin kyllä se välillä on varsinaista tervanjuontia. Jotkut kurssit menevät vain suorituksina, mutta joistakin pitää ihan oikeastikin.
Siis käytä hyväksesi opinto-oikeuttasi! Syksyllä on niitä tiedekuntien tai oppiaineiden esittelyluentoja, joille ehkä kannattaisi osallistua. Ilmoittaudu vaikka vain varmuuden vuoksi useiden aineiden sivuaineopiskelijaksi, niin voit suorittaa jo etukäteen aineita, joista saattaisi tulla myöhemmin pääaineesi.
Ota myös selvää sisäisistä siirroista, kaikkiin aineisiin ei enää tarvitse mennä pääsykokeiden kautta.