Poikaystäväni juo hyvin paljon, 2-5 päivää viikossa. Toistuvista pyynnöistäni huolimatta hän ei ole vähentänyt juomistaan kuin pariksi viikoksi maksimissaan. Jättämisellä uhkaaminen ei saa häntä lopettamaan. Olen yrittänyt saada hänet ymmärtämään, että hänellä on ongelma, hän ei tahdo apua. Kysyisinkin nyt mielipidettänne, että tulisiko minun tyttöystävänä tukea häntä alkoholismin tiedostamiseen ja avunhakemiseen vaikka prosessi veisikin aikaa useita vuosia vai jättää hänet yksin ongelmansa kanssa, koska hän ei (luultavimmin) oikeasti edes tahdo lopettaa?
Olen vuoden ajan katsellut hänen käyttäytymistään ja huomaan kyllä, kuinka hän ehkä tietämättäänkin yrittää pitää minua "koukussaan". En osaa selittää paremmin, mutta luulen, että tällainen käyttäytyminen (kieroilu?) kuuluu alkoholistin piirteisiin. Hän on myös hyvin itsekeskeinen, ei osaa ajatella asioita toisen näkökulmasta.
Voiko tällaisen ihmisen rakkaudentunnustuksiinkaan luottaa? Vai onko sekin osa "koukussapitämistä", vallanhalua?
Jo tämän viestin kirjoittaminen sai minut tajuamaan, mitä minun tulee tehdä. En voi antaa oman elämäni valua hukkaan tämän miehen rinnalla, ellei hän paranna tapojaan, hae apua. Kertokaa silti kokemuksianne ja mielipiteitänne, arvostan asiallisia vastauksia.
Olen vuoden ajan katsellut hänen käyttäytymistään ja huomaan kyllä, kuinka hän ehkä tietämättäänkin yrittää pitää minua "koukussaan". En osaa selittää paremmin, mutta luulen, että tällainen käyttäytyminen (kieroilu?) kuuluu alkoholistin piirteisiin. Hän on myös hyvin itsekeskeinen, ei osaa ajatella asioita toisen näkökulmasta.
Voiko tällaisen ihmisen rakkaudentunnustuksiinkaan luottaa? Vai onko sekin osa "koukussapitämistä", vallanhalua?
Jo tämän viestin kirjoittaminen sai minut tajuamaan, mitä minun tulee tehdä. En voi antaa oman elämäni valua hukkaan tämän miehen rinnalla, ellei hän paranna tapojaan, hae apua. Kertokaa silti kokemuksianne ja mielipiteitänne, arvostan asiallisia vastauksia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Rakastatko häntä miten paljon? Oletteko pitkään olleet yksissä? Jos olisin sinä, veisin hänet hoitoon... en tiedä pystyykö pakottamaan, mutta koeta ainakin saada hänet itse lähtemään hoitoon... Jos hän rakastaa sinua niin hän tekee sen teidän takia. Mulla on kummatkin vanhemmat alkoholisteja, isä joi metsät ja maatilan, äiti menetti ammatin ja lähti kotoa pois. Minunkin poikaystävä juo, mutta se pysyy rajoissa, On kyllä monesti kysynyt että juonko liikaa. Oletko jutellut omillesi ja hänen ystävilleen tästä asiasta? Koettakaa porukalla jos ei yksin onnistu jutella hänelle. Jotkut uskoo paremmin kun on enemmän ihmisiä samaa mieltä.
Hei!. Oletko huomannut, että elämäsi on kuin oravanpyörä: on huonot ajat, kun poikaystäväsi juo, sitten päätät lähteä. No poikaystäväsi huomaa sen ja päättää vähän hillitä juomistaan .Sitten teillä on hyvät ajat jonkin aikaa ja rakastatta toisianna paljon. Pikkuhiljaa pyörö pyörähtää ja poikaystäväsi maistaa ensimmäisen, olkoon vaikka keppanan, ja siitä pyörä jälleen pyörii. On muuten opetusmateriaalina hoitotyössäkin.
joo et oo ainut jonka poikaystävä juo... ja ei uhkailu jättämisellä auta ne vaan sanoo että iteppähän valitset tiesi.. ja muutenki se vannoo koko ajan ettei juo ainakaan kolmeen viikkkoon mut ei mä saan koko ajan pelätä et millon se ratkee ryyppää ja muutenkin... että se lähtee ilmottamatta mulle mitään ryyppää jonnekin kauas pois... ja vannoo rakkautttaan mut epäilen... :)
Et todellakaan voi pilata nuorta elämääsi sellaisen tyypin kanssa, joka ei osaa sinua arvostaa. Parisuhde on toisinaan hankala saada toimimaan ilman alkoholiongelmaakin.
Ota itseäsi rohkeasti niskasta kiinni, ja aloita oma elämä. Mies lopettaa juomisen jos se haluaa, tai jatkaa rappiolle saakka. Sinä et voi olla vastuussa. Olen nähnyt läheltä miten tyttö yritti pitää miehensä kurissa, ja joutui siitä kärsimään enitistä enemmän.
Sinulle on kunnollinen ihana namumies jossain, sitten kun olet siihen valmis. Toipua pitää ensin.
mun äidille annettiin vaihtoehdot minä tai pullo,se valitsi pullon ja mä muutin systerille.kun viina vie se vie kunnolla,jos ei itse tajua ongelmaansa ei siihen kukaan voi puuttua ihmistä ei edes voi viedä väkisin hoitoon.pitäkää huoli että alkoholi ei hallitse läheistesi elämää,tiettty monesti juova ihminen syrjäytyy joten välien poikki laitolla ei niinkään ole väliä.voimia taisteluun =)
Olin alkoholistin kanssa seitsemän vuotta. Erehdyin jopa naimisiin. Silloin, kun oli selvinpäin kaikki tuntui olevan hyvin ja auvoista, mutta pullo vei kerta toisensa jälkeen ja mieheni tunnisti olevansa alkoholisti. Alkoholisti uskoo itsekin haavaisiinsa ja valheisiinsa, siksi hän on niin vakuuttava hyvinä päivinä. Mutta mutta se kuningas alkoholi. Se ei noin vain jätä kynsistään sitä, jonka on pauloihinsa saattanut. Siinä ei auta mitkään läheisten temput. Silloin juodaan, kun janottaa, vaikka olisi oman lapsen ristiäiset, omat häät, mitä tahansa... Ensin tulee alkoholi, sitten alkoholistin omat tarpeet ja halut ja jossain kaukana läheisten tarpeet. Näin se on. Olen itse kokenut ja vertaistukiryhmissä kohdannut monta samassa tilanteessa elänyttä. Ja juovia alkoholisteja, raitistuneita alkoholisteja ja varsinkin viimemainitut myöntää asian.
Elämä on sitten oravanpyörä, joka kuluttaa sinut sisältäpäin. Huoli, murhe ja pahimmassa tapauksessa pelko vie elämänilon. Mieti tarkkaan, mitä teet. Minun voimavarani eivät alkoholiongelman kanssa taisteluun riittäneet. Jos olisi ollut edes raitistumishaluja ja halua kasvaa ihmisenä toisella, mutta kun ei niin ei.
Vertaistukea saat AL-ANON toveriseurasta.
Jätä hänet. Pelastat oman elämäsi. Mikään ei ole niin tuskallista kuin alkoholistin kanssa eläminen. Jätä hemmetissä. Hän sitten ehkä joskus lopettaa, tai ei. Itse entisenä juovana alkoholistina tiedän mitä alkoholismi aiheuttaa suhteisiin. JÄTÄ!
Liittyykö vallanhalu, itsekeskeisyys ym jotenkin alkoholismiin? Vai liittyykö ne vaan sillä tavalla että toinen ei välitä siitä milloin juo?
Vai onko selvinpäinkin jotenkin itsekeskeinen?