Masennus pahin ikinä. Pelkään itseäni. En näe syytä elää. Mutta en halua kuolla. Liikaa kärsimystä..

Anonyymi

Koronan aikana olen nähnyt maailman pahuuden enkä pääse siitä yli. Ihmiset ovat hirviöitä toisilleen. Niin paljon turhaa kärsimystä. Aivan täysin turhaa, joka olisi voitu välttää edes pienellä empatialla. Pienen pienellä. Mutta maailma on täynnä julmuutta - ihmiset ovat julmia! Ja kukaan ei tee mitään. Ihminen lajina on täysi hirviö. Millään ei ole mitään merkitystä. Miksi olla edes olemassa, kun olemassaolo on täysin sattumanvaraista kärsimystä. Julmaa, että olen edes syntynyt. Kokemaan niitä pieniä hetkittäisiä iloja jotka tekevät kontrastista niin raadollisen kun tajuaa sen mittakaavan, missä ihmiset tuottavat vain tuskaa toisilleen... Miksi koko ihmiskunta on edes olemassa, ja miksi helvetissä minut on tungettu osaksi sitä? Olisi parempi, etten ikinä olisi joutunut kokemaan yhtään mitään tästä paskasta elämästä. Olen 30, masentunut ,ruma, lihonut, ei ystäviä, poikaystäväni yrittää mutta ei ymmärrä, pilaan hänenkin elämänsä. Elämä on niin lyhyt ja menee ohi niin nopeasti, sillä ei ole mitään merkitystä.
En ole koskaan voinut näin pahoin ja ajatellut näin synkästi. Minulla pelottaa. Päivystyksen tiedot ja kriisipuhelinnumero ovat auki toisilla välilehdillä. Pääseekö tästä ikinä pois? Oppiiko tästä tuskallisesta "tajuamisesta" koskaan pois? Pelottaa, että loppuelämäni on tätä kärsimystä ja tunnen niin hirveätä tuskaa siitä, että en pysty muuttamaan asioita muille kärsiville. Ja kuinka helppoa olisi poistaa niin paljon tästä turhasta kärsimyksestä, jos on vallassa ja oikeasti välittäisi edes vähän toisista....... Miten me saatamme antaa niin paljon kärsimystä tapahtua ympäri maailman? Tämä ajatus on aivan sietämätön. Ylitsepääsemätön. Sattumanvaraista kärsimystä tiedossa, parempi olla pyrkimättä onneen koska jos sitä saa edes hetken kokea ja sitten menettää sen... Parempi olisi olla ilman koko elämä.
Apua!!!!
En tiedä lukeeko tätä kukaan. Typerä anonyymi avunhuuto tyhjyyteen. Olenkohan pian vain numero itsemurhatilastoissa, jota kukaan ei muista. Olen kadonnut ihmisten elämästä, pyyhkinyt itseni pois.
Toivottavasti kellä tahansa tätä lukevalla asiat ovat paremmin. Toivottavasti olet pystynyt kohtaamaan kiltteyttä ja empatiaa. Toivottavasti olet kokenut jotain mukavaa tänään.

17

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tuo on pitkälti kiinni siitä miten näkee elämän. Minä taas olen kokenut korona-ajan lähentävän ihmisiä, enemmän välittämistä, yhteisöllisyyttä. Yhteishenkeä, että meillä on yhteinen vihollinen, jota vastaan taistelemme.

      Varsinkin sairaanhoitajat ja vastaavat ovat korona-ajan sankareita. Koen, että tärkeämmät ja henkisemmät asiat nousevat esiin ihmisille nyt.

      Voi tietysti olla, kun on masentunut, niin näkee asiat synkkinä omasta pienestä kolostaan. Silloin kun on pirteä, näkee elämän ihan eri tavalla.

      Olen itsekin aiemmin ollut masentunut.

      Masentuneena voi olla herkempi kaikelle rankalle ja se ottaa sieluun asti.

      Kannattaa hakea ihan ammattiapua. En oikein muuta osaa suositella.

      Aikoinani terapoin itseäni ja ehkä masennus väheni sen myötä. Myöhemmin päädyin suljetulle ja siellä katsottiin, että olen masentunut ja aloitettiin masennuslääkitys.

      No se varmaan pitää mielialan tasaisen hilpeänä. Ei sillai jää negatiivinen olo pidemmäksi aikaa jostain epämukavasta tapahtumasta/asiasta.

      Mutta tuota vielä korostan, että masentuneena on kuin pimeässä loukossa eikä näe sen oman tilanteensa ulkopuolelle. Kun on terve, näkee elämän ihan eri tavalla.

      • Anonyymi

        "Tuo on pitkälti kiinni siitä miten näkee elämän. Minä taas olen kokenut korona-ajan lähentävän ihmisiä, enemmän välittämistä, yhteisöllisyyttä. Yhteishenkeä, että meillä on yhteinen vihollinen, jota vastaan taistelemme."
        Hei, kiitos että vastasit aloitukseeni! Oli jotenkin tärkeää nähdä tämä lainaamani kohta. Että asiat voi nähdä toisinkin. Olen itse jotenkin keskittynyt epäkohtiin, niihin suuriin vääryyksiin. Koen sen tavallaan velvollisuudekseni muita ihmisiä kohtaan. Haluan puolustaa muita samalla tavalla kuin haluaisin itseäni puolustettavan. Mutta voi miten kuluttavaa se onkaan...
        Minulla on itseasiassa kaksikin lääkettä, joihin olen kyllä ollut tyytyväinen. Saan nykyään nukuttua yöt, ja muuten mieliala on ollut tasaisempi. En tiedä miksi nyt olen jotenkin erityisen huonossa jamassa.. Kävin päivystyksessä hakemassa apua. Siitä olen ylpeä, että en ole antamassa periksi. "Ei luovuteta", sanoi lääkärikin ja se jotenkin auttoi. Ei luovuteta!
        Kiitos vielä, että vastasit minulle. Toivottavasti sinulla menee hyvin <3


    • Anonyymi

      höpöhöpö, osta mopo ja sillä liuttelet mutkissa.

      • Anonyymi

        Yritän ajatella, että viestisi tulee välittävästä eikä välinpitämättömästä ajatuksesta. Halunnet sanoa, että ei kaikki ole niin vakavaa, ja hieman adrenaliinia elämään niin asiat menevät tärkeysjärjestykseen? Ihan oman mielenterveyteni kannalta ajattelen niin, että toisen ihmisen hätähuuto sai sinut vähän vaikeaksi joten vastasit omalla humoristisella tavallasi.
        Toivon joka tapauksessa sinulle kaikkea hyvää ja ettei korona ole koetellut sinua liikaa!


    • Anonyymi

      Voit kokeilla etenkin sydäntä kuormittavaa treeniä 2-3 krt viikossa niin saat veren virtaamaan aivoissa ja koko kropassa mikä saattaa helpottaa oloa. Jos veri ei kierrä kunnolla niin siitä tulee jo itsessään masentunut olo

      • Anonyymi

        Saisinkohan itseäni aloittamaan tällaista tapaa. Ei varmasti haittaisi. Minulla on paha tapa lannistaa itseni jo etukäteen, jos laitan minkäänlaisia tavoitteita itselleni...
        Kiitos kun vastasit, ja kaikkea hyvää sinulle! <3


    • Anonyymi

      hei! upeaa, että jaksat toivottaa toisille hyvää, vaikka olet huomannut toisten paskamaisuuden ja empatiakyvyttömyyden. ei maailma siitä parane, jos yksi empatiakykyinen päättää päivänsä. koeta tsempata pahimman masennusvaiheen ohi. onko sinulla muita läheisiä kuin poikaystäväsi?

      • Anonyymi

        <3 Kiitos kauniista sanoista <3 Minulla on ystäviä, mutta moni asuu muualla Suomessa ja koronan takia en ole juuri nähnyt niitä, jotka asuvat lähellä.. Olen huono pitämään yhteyttä tekstiviestitse. Voi kun olisi msn messenger vielä!
        Kävin tosiaan päivystyksessä tänään. Sain diapameja muutaman, että tämän pahimman ahdistusjakson pääsisi läpi. Toivottavasti auttaa.
        Kiitos vielä<3


    • Anonyymi

      Mulla omaa angstia maailmaa kohtaan on helpottanut erilaisen filosofian lukeminen, kun havaitsee, että monia asioita on pohdittu maailman sivu. Esim. buddhalainen filosofia on kanssa ihan mielenkiintoista kun kokee elämän angstia ja jotain olemassaolon kriisiä. Elämän luonne buddhalaisuudessa nähdään kärsimyksen kautta vaikkakaan buddhalaisuus ei ole siis pessimistinen uskonto. Siinä missä esim monesti nykyaikana tunnutaan melkein jotenkin ajattelevan, että joku perustila elämässä olisi joku seesteinen onni jota satunnaisesti horjuttaa ikävät sattumat. Buddhalainen filosofia ei ole tosin mitään erityisen pessimististä, vaikka elämän luonne nähdäänkin kärsimyksenä. Ehkä ikää myöten on alkanut valjeta miksi esim. buddhalaisuudessa mietitään niin kuin mietitään, kun taustalla on jo omaa elämänkokemusta ja on alkanut jotenkin käsitys elämästä muotoutua hiljalleen mielessä. On taustalla jo menetyksiä ja on alkanut valjeta se, että mikään ei ole pysyvää.

      Varmaan aika moni käy jossain vaiheessa samantyyppisiä tunteita läpi kuin sinä. Jotain eksistentiaalikriisiä.. Jossain vaiheessa ikää alkaa miettimään että mitä tältä elämältä haluaa jne, mikä tässä järki on jne, miten suhtautua maailmassa tapahtuvaan pahuuteen. Elämä on muutenkin niin julmaa, epäoikeudenmukaistakin ja karua välillä, että eihän se ihmekään ole että tällaista pohtii. Jo esim. se tuntuu elämässä tosi karulta, että oikeastaan kaikki on ohimenevää. Mikään ei säily. Tuo voi olla toisaalta hyvin tuskastuttava ajatus, että jopa hiukan lohduttavakin.

      • Anonyymi

        "Jossain vaiheessa ikää alkaa miettimään että mitä tältä elämältä haluaa jne, mikä tässä järki on jne, miten suhtautua maailmassa tapahtuvaan pahuuteen. Elämä on muutenkin niin julmaa, epäoikeudenmukaistakin ja karua välillä, että eihän se ihmekään ole että tällaista pohtii. Jo esim. se tuntuu elämässä tosi karulta, että oikeastaan kaikki on ohimenevää. Mikään ei säily. Tuo voi olla toisaalta hyvin tuskastuttava ajatus, että jopa hiukan lohduttavakin."
        Nämä ovat juuri ne kivuliaat ajatukset joiden kanssa painin. Yhdessä vaiheessa kaiken ohimenevyys oli juurikin lohduttava ajatus, se, että olen vain yksi pieni ihminen miljardien ja taas miljardien kaltaisteni joukossa, joten miksen nauttisi siitä ajasta jonka olen täällä. Mutta jokin vinksautti aivoissani tämän ajatuksen ahdistavaksi. Mietin lisäksi jatkuvasti sitä, kuinka yksittäiset ihmiset ovat aiheuttanut miljoonien kärsimystä, mutta miksei yksittäinen ihminen pysty aiheuttamaan miljoonille hyvää? Pääsin tässä ajatusketjussa sille tasolle, että ehkä maailma on kuitenkin verrattain hyvällä tasolla juurikin sen takia, että suurin osa ihmisistä haluaa edes hieman hyvää toisille. Ja sen takia yksittäisten ihmisten pahuudet aiheuttavat niin laajaa kärsimystä, koska se on kontrastissa tähän muiden tekemään hyvään (ja toimii niin tuhoisasti luottaen juuri ihmisten hyväntahtoisuuteen). Jos ajattelee hyväntekeväisyyttä hyvyyden mittana ja ilmentymänä, se on itse asiassa seurausta toimimattomasta järjestelmästä: toimivassa järjestelmässä ihmisistä pidettäisiin huoli, eivätkä se joutuisi hyväntekeväisyyden armoille. Eli mikä sitten olisi indikaattori suuresta hyvästä, onko koskaan ollut suurta "hyvää" tapahtumaa verrattuna tragedioihin? Tästä ajatusketjusta jatkan sitten siihen, "hyvä" näkyy jatkuvasti ihmisten arjessa, heidän sosiaalisissa suhteissaan, yhteisöissä ja omassa ajatusmaailmassaan. Toki "hyvä" näkyy myös siinä mielessä, kuinka moni rientää auttamaan luonnonkatastrofeissa yms. Tällaista hyvää ei kuitenkaan voi nähdä ilman ensin olevaa pahaa.
        Jotenkin tekee todella hyvää kirjoittaa nämä pelottavat ajatukset auki ja esiin. Ne tuntuivat niin painavalta ja ahdistavalta möykyltä, ja oikeasti pelotti ottaa ne puheeksi - kuolevaisuus on niin iso käsite, että sitä ei haluaisi liikaa ajatella.
        Yritän jatkaa taaperrustani tällä planeetalla parhaani mukaan. Yritän kääntää ajatukseni juuri siihen, että pohjimmiltaan maailmassa on paljon hyvää, niin paljon että tavallaan siihen tottuu, eikä sitä erota. Että olemassaolo itsessään on hyvä. Siksi kaikki paha onkin niin kammottavaa. Toivon, että saisin jotenkin muutettua maailmaa vaikkapa yksi ystävällinen hymy ja lupaus puolustaa muita kerrallaan.
        Kiitos vielä sinullekin, että vastasit viestiini. Lohdullista tietää, etten ole ainoa joka näitä ajatuksia miettii (vaikka tokihan tiesin, että nämä ovat ne perusteelliset ajatukset kaikkien uskontojen ja filosofioiden pohjalla heh...). Kaikkea hyvää <3


    • Anonyymi

      Olen itsekin koronan myötä huomannut, että ihmiskuvani on ollut yltiöpositiivinen. En usko, että silmien avautumisesta kaikelle tuolle on mitään pahaa. Mielenterveysongelmien kanssa on aina yksin, kun muut ihmiset luulevat ymmärtävänsä, mutta eivät ymmärrä. Sitten tulee kaikenlaisia vähättelevä kommentteja. Mutta älä ala itsemurhatilastoksi, olet ihana. Jos muut ihmiset ovat itsekkäitä, niin sitten ovat. Olet arvokas ihminen ja jos muut eivät näe sitä, niin sitten eivät. Itse olen etsinyt kaikenlaista mukavaa ja merkityksellistä tekemistä, niin ei tarvitse miettiä itsemurhaa liian tosissaan. Tiedän, mitä asioita tekemällä tulee parempi olo. No... mulla on kristinusko se ratkaiseva tekijä. Että voin vaan rukoilla helpotusta pahaan oloon, ja luen pikkuisen joka päivä. Turha ylläpitää epärealistista ihmiskuvaa ihan vain suojellakseen onnellisuuttaan. Turha verrata "normaaliin", on normaalia, että ihmiset ovat tehneet kamalia asioita. Onnellisuus on sitä, että ymmärtää olevansa arvokas ihminen, joka on hyvien asioiden arvoinen, ja jonka ei tarvitse miellyttää muita ihmisiä.

      • Anonyymi

        Hei, ap tässä. Kiitos sinulle kauniista viestistä. Sait minut hymyilemään, mikä tuntuu rankalta näinä aikoina.. Kiitos, että käytit aikaasi tukeaksesi minua ;A; Levitetään yhdessä tätä empatiaa eteenpäin. Toivotaan että se osuu niihin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Muuten kaikki tuntuu liian pahalta..
        Välillä toivon itsekin, että olisin uskovainen. Suurin este siinä on se, että en, noh, usko. Mutta se ei tarkoita sitä, että olisin oikeassa tai väärässä. Ihanaa, että sinulla on tuollainen tärkeä asia, joka auttaa!
        Kaikkea hyvää sinulle jatkossa <3


    • Anonyymi

      En lukenut kuin alun ja se riitti.
      Nyt on vain eleltävä tämä aika ja kirjaimellisesti sitä omaa elämää johon on runsaasti vaihtoehtoja miten elellä.
      Tulevaisuuden murheet on tarpeetonta "viihdettä". Ne "hirviötkin" on vain mielikuvia ja luettua tekstiä täysin tuntemattomasta jos edes tosikaan.

      Itse en tunne ketään hirviötä jotka on toisilleen hirviöitä...mauttomia kyllä olen tavannut muutamia.

    • Anonyymi

      Käy ostamassa muutama talipallo ja auringonkukan siemeniä pussi. Mene metsän reunaan ja tee siihen pikkulintuille ruokintapaikka ja seuraa tapahtumia erinäisiä aikoina!

      Pikkulinnut kiittää 100% teostasi, sen saat nopeasti todeta!

    • Anonyymi

      Kuten eräs buddhalainen munkki sanoi: "Elämän 'nautinnot' on sitä että jos on astiallinen kuumia hiiliä ja astiallinen jäistä vettä, niin kun pitää kättä ensin hiilissä ja siirtää seen jäävesiastiaan, niin helpottaa". Ns. aistinautinnot on näiden vuorottelua.

      Samoin pidämme syömistä mukavana, mutta se johtuu vain siitä että syömällä nälkä katoaa. Kukaan ei voisi syödä koko ajan. Samoin nukkumisessa, kun pitkän päivän jälkeen panee maate, niin se on ihanaa, mutta kukaan ei haluaisi nukkua 24 tuntia putkeen. Samoin kun haluamme jotain esinettä, niin kun saamme sen niin olemme iloisia, vaikka se johtuu lähinnä siitä että sen haluaminen ja kaikki siihen liittyvät kuviot ovat loppuneet. Halumme ja ihanteemme tulevatkin ulkoapäin opittuina, eli ne eivät ole osa itseämme, ennenkuin samaistumme niihin. Kaikki mikä on tullut ulkoapäin, ei ole todellinen itsemme. Nimemmekin olemme saaneet lahjaksi ja olemme rakentaneet siihen perustuvan tarinan, jota referoimme päivittäin. Mitä minun pitikään haluta? Jotkut pyrkivät vapautumaan siitä, koska siitä on mahdollista vapautua, tai ainakin nähdä paremmin, mikä todellinen itse on nykyhetkessä.

    • Anonyymi

      Tiedän että maailma on monin tavoin kiero ja siinä on myös täysin kieroja ihmisiä, mutta hyviä ja tavallisia on enemmän. Jos oma näkökanta on kiero, niin näkee myös neutraalit ihmiset kieroina - joten sitä kannattaa varoa.

      Sanoit viestisi lopussa:
      "Toivottavasti olet pystynyt kohtaamaan kiltteyttä ja empatiaa. Toivottavasti olet kokenut jotain mukavaa tänään."

      Minä vastaan, että kiitos sinulle, että olit yksi luotettavista ja hyvistä tyypeistä!

    • Anonyymi

      Ihmeen pitkään oletkin säilynyt onnellisen tietämättömänä todellisuudesta jos jo 30 olet. Tämä lentsuaalto on todellakin tuonut kaiken ihmisvihan esiin ihan uudella tavalla, eipä ihmekään jos viimeistään tässä kohtaa huomaa asian. Ei loppuelämä kuitenkaan tuollaista ole, totut todellisuuteen ja tuon järkytyksen tilalle tulee vain apatia. Muutama vuosi niin opit suhtautumaan elämään pelkkänä huonona vitsinä etkä piittaa asiasta sen enempää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      56
      1826
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      46
      1608
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      52
      1554
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      5
      1497
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      6
      1485
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      6
      1395
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      8
      1306
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      12
      1271
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      4
      1153
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      4
      1128
    Aihe