Jos kahden ihmisen

tulee erimielisyyttä ja toinen vaatii sitten toista parannukseen mutta vastapuoli ei suostu pyytämään anteeksi, niin miten siinä tilanteessä tälle parannuksen vastustajalle käy?

Tai ylipäätänsä miten käy sellaiselle, joka ei suostu jostain asiasta parannusta tekemään, esimerkiksi on noussut seurakuntaa vastaan eikä suostu parannukseen tästä. Onko tällainen henkilö uskovainen vai ei? Pääseekö taivaaseen vai joutuuko kadotukseen?
5689
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Mikä se sellainen seurakunta on jota vastaan täytyy syntisen nousta.

Kol. 1:19   Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi

Kol. 1:20   ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.

Kol. 1:21   Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut
Kol. 1:22   Poikansa lihan ruumiissa kuoleman kautta, asettaakseen teidät pyhinä ja nuhteettomina ja moitteettomina eteensä,

Kol. 1:23   jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut.

Kol. 1:24   Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista,.....

....sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi,...
---------------------
...joka on seurakunta,
---------------------

Äänestä
  • Kaikki isäntähenki kaikkine vaatimuksineen on lähtöisin perkeleestä.

    Ef. 5:18   Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
    Ef. 5:19   puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
    Ef. 5:20   kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
    Ef. 5:21   Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.

    Oikea seurakunta on aina Kristukselle alamainen, se suostuu yhdenkin jäsenensä vuoksi kärsimyksiin pilkaan ristiin ja vainoon, vain siksi, jotta tämä pelastuisi, sillä seurakunta on Kristuksen ruumis.

    Äänestä

  • Uki kirjoitti:

    Kaikki isäntähenki kaikkine vaatimuksineen on lähtöisin perkeleestä.

    Ef. 5:18   Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
    Ef. 5:19   puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
    Ef. 5:20   kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
    Ef. 5:21   Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.

    Oikea seurakunta on aina Kristukselle alamainen, se suostuu yhdenkin jäsenensä vuoksi kärsimyksiin pilkaan ristiin ja vainoon, vain siksi, jotta tämä pelastuisi, sillä seurakunta on Kristuksen ruumis.

    Otsikoinnissa tulikin jo pääasia. Kerro kuitenkin tarkemmin!

    Jos tällainen "isäntähenki" on "huomattu" jossakin uskovaisessa, tekeekö tämä parannuksen tästä hengestä 70- luvun malliin vai miten?

    Äänestä

  • Erotettu uskova kirjoitti:

    Otsikoinnissa tulikin jo pääasia. Kerro kuitenkin tarkemmin!

    Jos tällainen "isäntähenki" on "huomattu" jossakin uskovaisessa, tekeekö tämä parannuksen tästä hengestä 70- luvun malliin vai miten?

    Erittäin harvat johtajat ovat nöyrtyneet koko seurakunnan edessä parannukseen isäntähengestä.

    Äänestä

  • Uki kirjoitti:

    Erittäin harvat johtajat ovat nöyrtyneet koko seurakunnan edessä parannukseen isäntähengestä.

    Minua todella kiinnostaa!
    Tarkoitatko "erittäin harvoilla johtajilla" sitä, että tuo isäntähenki oli vain harvoilla vai sitä, että se kenties olisi (ollut)useammallakin, mutta vain harva heistä olisi
    "nöyrtynyt parannukseen isäntähengestä"?

    Miten siis tämä henki ilmeni, onko Rauhanyhdistys nyt "puhdistettu" tällaisista, voisiko sanoa "isännistä" ?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


välille kirjoitti:

tulee erimielisyyttä ja toinen vaatii sitten toista parannukseen mutta vastapuoli ei suostu pyytämään anteeksi, niin miten siinä tilanteessä tälle parannuksen vastustajalle käy?

Tai ylipäätänsä miten käy sellaiselle, joka ei suostu jostain asiasta parannusta tekemään, esimerkiksi on noussut seurakuntaa vastaan eikä suostu parannukseen tästä. Onko tällainen henkilö uskovainen vai ei? Pääseekö taivaaseen vai joutuuko kadotukseen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu