Valtiojohtaja Otto Wille Kuusinen

Älä koskaan ole se, joka lakkaa ensimmäisenä taputtamasta.
Kommunistijohtajat ovat aina tykänneet että heille taputetaan, edessä ta-
kana ja sivuilla.
Toimihan OVK Kommunistisessa internationaalissa jonka tehtävänä oli viedä
ja johtaa kommunisti vallankumousta maailmanlaajuisesti. Puheet ja toimin-
tatavat tähtäsivät imperialistiseen maailmanvalloitukseen

Pakkohan tuossa tilanteessa molempien fasistivaltioiden täytyi sopuilla
ja taktikoida kun kerran molemmilla oli uljaat ja kauaskantoiset päämäärät
tuhota toisensa ja samalla valloittaa maailmaa.

Porvaripojat ovat innoissaan sodasta. Eniten he tykkäävät Suomen hävityistä sodista.
Heidän tulee nostaa valtaan uusi Ryti ja Hitler ja sota on varma tapaus. Sinimustat ja Lapualaisliike edesauttaisvat hanketta.

Partacuskin näyttää heränneen valehtelmaan, joten oiotaanpa taasen.

Neuvostoliiton kommunistieliittiin kuulunut Arvo Poika Tuominen lateli myöhemmin Suomeen palattuaan muistelmissaan madonluvut Neuvostoliiton politiikasta.

Hitlerin Saksan kanssa liitoutunut Neuvostoliiton kommunismidiktatuuri aloitti toisen maailmansodan yhdessä Saksan kanssa, ja Otto Suomensyöjä Kuusinen Natsi-Saksan tukija tuossa vaiheessa.



"Olen ottanut tämän erityisesti osoittamaan, kuinka irvokkaasen valoon joutuivat Kominternin päätökset silloin, Hitler Stalinin luvalla hyökkäsi Puolaan syyskuun 1. pnä 1939; silloin heti Komintern Dimitrovin ja Manuilskin suun kautta tuomitsi jokaisen puolalaisen, joka asettui vastustamaan tuota imperialistisen suurvallan hyökkäystä. Ei vain tämä riitänyt, vaan kun 17 päivää myöhemmin Stalinin oma armeija hyökkäsi Puolan kimppuun, löi puukon verta vuotavan Puolan selkään, niin samalla tavalla leimattiin pettureiksi kaikki kansallisen vapauden puolesta taistelevat työläiset. Siis ne, jotka puolustivat Puolan itsenäisyyttä ja vapautta Hitleriä vastaan, olivat pettureita, ja tietysti kaksin verroin pettureita olivat ne, jotka yrittivät puolustaa sitä Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan.
Nämä muutamat esimerkit osoittavat, kuinka epäitsenäinen Komintern todellisuudessa oli, kuinka se oli vain Neuvostoliiton ulkoministeriön erikoiselin tai tarkemmin sanottuna Stalinin käsikassara, joka pantiin tekemään häränpyllyjä, häpäisemään omat päätöksensä ja omat poliittiset linjansa."

Arvo Tuominen, Kremlin kellot, ss. 159-160.

Kommunistihanttapuli Otto Suomensyöjä Kuusinen valittiin 1921 yhdeksi Kominternin toimeenpanevan komitean sihteereistä, missä toimessa hän jatkoi vuoteen 1939.

Laukaan rikollisen kommunistihanttapulin Otto Suomensyöjä Kuusisen haave oli Suur-Neuvostoliitto koko Suomen valtauksella ja pakkoliitolla Neuvostoliiton kommunismidiktatuuriin ja sen vuoksi hän ryhtyi kommunistidiktaattori Josif Stalinin työpöydällään luoman Suomen kansanvaltaisen tasavallan nukkepääministeriksi ja sitten, patologinen valehtelija kun oli, valehteli edustavansa Suomea pyytäessään puna-armeijan raiskaamaan ja rosvoamaan oikean Suomen.

"Suomen Kansanhallitus . . hyväksyy täydellisesti Punaisen Armeijan toiminnan Suomen alueella ja kannattaa sitä."

https://histdoc.net/historia/kuusinen.html

Jos satutte tapaamaan jossain tilanteessa kommunismidiktatuurin puuhastelijoita, niin kannattaa kysyä reippaalla äänellä mitä mieltä he ovat Otto Suomensyöjä Kuusisen Terijoen nukkehallituksesta ja sen osallisuudesta Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin puna-armeijan ryöstöretkeen Suomeen talvella 1939-1940.

Ilmankos OWK patsaan saikin.

Ei tosin Suomeen vaan Petroskoihin.

Antero Uitto sanoo kirjassaan:
Hänen tyranneja palvelevat puheensa yllyttivät kuviteltujenkin vastustajien
halveksuntaan ja tuhoamiseen. Hän siis osasi toteuttaa Kommunistisen inter-
nationaalin kokouksissa yhtä selviytymismetodia:
"Älä koskaan ole se, joka lakkaa ensimmäisenä taputtamasta". (Kun esimerkik-
si generalissimus Stalin puhuu).

Kuusinen oli varmasti viimeinen joka taputti, ja siksi selvisi.

Jokainen joka menee turistimatkalle Moskovaan ja käy Kremlin muurilla on
hyvä muistaa, että tällaisia johtajia emme tarvitse, sielläkin on palanen Suo-
menkin historiaa, jonka kannattaa muistaa.

Otto Ville Kuusinen oli täydellinen kommunistinen ideologi, joka osasi op-
portunismin taidot ja sen takia pelastui itse kaikista vaaroista. Hän kykeni
vaistoillaan valitsemaan vihollisiksi juuri ne, jotka jo olivat tai joista oli tulos-
sa Stalinille ja Leninille vihollisia. Hänen moraaliton opportunisminsa oli
maailmanennätysluokkaa.
Antero Uiton kirja OV.Kuusinen Suomensyöjä, kertoo juuri hänestä.

oli valtiojohtaja jolla ei koskaan ollut valtiota...

sellainen turhapuro...

Diktaattori Josif Stalinin pikkuapulaisen, kommunistihanttapuli Otto Suomensyöjä Kuusisen haave Suomeen paluusta punaisen rosvoarmeijan sotavankkureissa epäonnistui tykkänään kun pieni Suomi kykeni vastoin kaikkia odotuksia torjumaan Suur-Neuvostoliittoa maamme valtauksella tavoitelleen neuvostojohdon suunnitelmat.
Neuvostoliiton kommunismidiktatuuri oli pakotettu suostumaan rauhaan Suomen kanssa.
Tuohon kun laittaa h-kirjaimen alkuun, niin löytyy Juhani Putkisen tarkka kuvaus tilanteesta.

ttps://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/miksi-venaja-epaonnistui-surkeasti-yrityksessaan-valloittaa-koko-suomi-talvisodassa/

Ensimmäinen ja kaikkein tärkein ajatus O.V.Kuusisella oli kunniattoman elä-
mänsä loppuun asti, että Suomessa tehtäisiin kommunistinen vallankumous.
Katkeruus punakapinan epäonnistumisesta kaihersi loppuun asti.

Venäjän tavoitteena oli valloittaa koko Suomi Talvisodan avulla. Kun Suomi
saavutti torjuntavoiton ja kun näytti siltä, että Venäjä jatkaessaan Talvisotaa
voisi joutua sotaan länsivaltojen kanssa, niin Venäjä suostui rauhaan Suo-
men kanssa. Venäjän tavoitteena oli, että Saksa ja muut länsimaat heikentäi-
sivät toisiaan keskinäisessä sodassa, jolloin Venäjän olisi helpompi valloittaa
koko Eurooppa (aluksi) hyökkäämällä länteen maailmanhistorian suurim-
min voimin heinäkuussa 1941.(Juhani Putkonen)
O.V.Kuusisen rooli Suomen suhteen oli selvä "neuvostosuomessa".

Samaa porukkaa ovat Kuusisen kannattajat ja Hitlerin kannattajat.

Otto Suomensyöjä Kuusisen Petroskoissa törröttävää patsasta kutsutaan myös "Kalastuksenvalvojaksi", koska se tuijottaa Ääniselle.
Tuollainen Kuusinen kelpaa sentään edes varisten ja lokkien tarpeidentekopaikaksi, kun taas elävänä hän oli jonninjoutava hanttapuli ja tyhjää toimitteleva suunpieksäjä, missä meriiteissä hän tietysti on kaikkien muiden kommunismidiktatuurin puuhastelijoiden joukossa kuin kala tutussa parvessa.

molemmat vanhukset sairaita, toisella kihti ja toinen kommunisti

Onpahan muutamalla kommarilla patsas jolle voi käydä viemässä kukkia.

O.W.Kuusinen kirjoitti artikkelissaan "Suomi ilman naamiota" 1943, että Suomen tulisi irtautua natsiliitosta ja siirtyä liittoutuneiden puolelle.
Näin tapahtuikin reilun vuoden päästä. Natsit lyötiin maastamme. Uusi Mannerheimin hallitus lakkautti fasismiluontoiset järjestöt. Hallitus otti uuden, rauhanomaisen suunnan Neuvostoliiton suhteen. Rauhan ulkopolitiikan suojassa maamme maksoi sotavelat, kehitti kansantaloutta. Sosiaaliturva kehittyi kapitalistien maailman yhdeksi parhaimmaksi.
Kymmeniä, ehkä satoja aintonatseja, karkasi ulkomaille vastuiden pelossa. Siellä ne möivät sotasalaisuuksia eniten maksavalle. Osa siirtyi naton sotavoimien palvelukseen.

Tänään kapitalismin sotahinkuisimmat voimat esiintyvät uhmakkaasti toisiaan vastaan. Työväenluokan tulee herätä. Maamme ei kaipaa uutta sotaa. Jokaisessa entisessä on tullut turpiin paitsi Lapin Sodassa, jossa natsiarmeija ajettiin maastamme pois. Kansalaisten täytyy nousta sotaa vastaan.

ps. Artikkeli "Suomi ilman naamiota" on ehdottomasti tärkeää luettavaa. Siinä luodataan demokraattisemman Suomen tulevaisuutta ja joka toteutui.

Suomalaisvainojen aikana kommunisteja teurastettiin liukuhihnalta. A.P.Tuo-
misen mukaan Kuusinen ei pannut tikkua ristiin, kun monet vangituksi tul-
leet yrittivät turvautua häneen. Kuusinen ei vastannut heidän viesteihinsä.
Edes sukulaisuus ei auttanut. Miniä ja lanko katosivat. Aino Kuusinen kiersi
Siperian vankiloita viisitoista vuotta. Oma poika menehtyi vankileirillä saa-
maansa keuhkotautiin. Hertta Kuusinen pelastui lähinnä siksi, että hän oli
vainojen aikaan vangittuna Suomessa. Oikean kätensä Tuomisen Kuusi-
nen sentään lähetti Tukholmaan turvaan. Talvisodan jälkeen Kuusinen siir-
tyi Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan korkeimman
neuvoston puheenjohtajaksi.

O.W.Kuusinen: "Suomi ilman naamiota". (1943)
Lähtötilanne.
Suomi soti fasistisen Saksan rinnalla liittoutuneita vastaan. Liittoutuneet voittivat sodan. Fasismi lyötiin. Eurooppa vapautui.
Saksan fasismi ilmoitti jo talvisodan lopulla, että kohta rytisee, tuletteko mukaan. Suomen porvari ilmoitti että kyllä. Kyllä tulemme mutta haluamme saada Vienaa ja Kuolaa palkaksi. Raja Uralille saakka myös kelpaisi.

Vuonna 1943
Fasismin tappio oli selviö. Urheat Englannin, Neuvostoliiton ja Ranskan sotilaat peittosivat natseja Euroopan vapauden puolesta. Saksan rintama Kuusamosta ylöspäin sijaitsi vain muutama kymmen kilometriä rajalta itään. NL:n sotavoima puski kohti länttä.
O.W.K ehdotti Suomelle rauhantekoa ja alkaa sotimaan maassa olevia natsijoukkoja vastaan.
Suomalainen fasistinen porvaristo ei suostunut. Kesällä 1944 Kannaksen taistelu takoi suomalaisporvarille järkeä päähän. Suomi teki rauhan, säilyi itsenäisenä, lähti ajamaan saksalaisarmeijaa maasta pois. Saksalaiset polttivat lähtiessään Pohjois-Suomea. Nekin uhrit menevät suomalaisen fasismin syntilistalle.

Kuusista olisi kannattanut kuunnnella. Öykkäriporvarit luottivat Hitleriin. Ottakaamme oppia, ettei toista kertaa samaa virhettä tehtäisi.
Naton kanssa tehdyt sotilaalliset sopimukset tulee purkaa. Isänmaa ei tarvitse uutta sotaa.

Ja oiotaanpa sitten jo tavaksi tulleen mukaisesti Partacuksen patologista valehtelua.

"Kuusista olisi kannattanut kuunnnella."

Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin punainen rosvoarmeija kuunteli Otto Suomensyöjä Kuusista tämän pyytäessä tuon rosvojoukon Suomen miehittäjäksi 1.12.1939, ja miten kävi?
Kymmeniä tuhansia suomalaisia miehiä, naisia ja lapsia tapettiin punaisen rosvoarmeijan toimesta ja 430 000 suomalaista joutui lähtemään pakoon omista kodeistaan noiden ryöstäjähanttapulien vuoksi.
Otto Suomensyöjä, kuten kaikki muutkin kommunismidiktatuurin puuhastelijat voivat haistaa jo pelkästään tuon takia pitkän paskan.

"Isänmaa ei tarvitse uutta sotaa."

Neuvostoliiton kommunismidiktatuuri sopi Natsi-Saksan kanssa etupiireistä ja toisen maailmansodan aloittamisesta.
Suomi linjattiin tuossa kahden diktaattorin kädenlyönnissä Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin orjaksi, mikä sopi kyllä Otto Suomensyöjälle, muttei lainkaan Suomen kansalle, joka pisti imperialistista Suur-Neuvostoliittoa tekemään määrätylle punarosvoarmeijalle luun kurkkuun siihen malliin, että kommunistidiktaattori Stalinin juopottelu kiihtyi vielä entisestään.
Myttyyn meni Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin Suomen valtaussuunnitelmaa, eikä koko punadiktatuuria ole enää laisinkaan, ja sehän onkin vasta vallan hieno asia.

Kommunistidiktaattori Josif Stalin vaikeroi myöhemmin sitä, miten huonosti Suomen valtausyritys oli punarosvoarmeijalta onnistunut.
Niin se teki, kun Suomen työtätekevä kansa puolusti maataan ja kotejaan hyökkäävää rosvojoukkoa vastaan.

"Stalin oli murheissaan tappioista: "Siellä oli paljon lunta. Joukkomme etenevät . . . reippaalla mielellä . . . Yhtäkkiä konekiväärit alkavat laulaa ja sotilaamme kaatuvat maahan". Toisinaan hän näytti avuttomalta ja masentuneelta. Hruštšov näki hänen makaavan murtuneena sohvalla - - -.
"Puna-armeijasta ei ollut mihinkään", Stalin kertoi myöhemmin Churchillille ja Rooseveltille"

Simon Sebag Montefiore, Stalin. Punaisen tsaarin hovissa, s. 338.

Otto Suomensyöjä Kuusisen patsas kelpaa kyllä taivaan lintujen ja kulkukoirien huusiksi, mutta muuten tämä hanttapuli on pelkästään varoittava esimerkki siitä, kuinka ihmiselämä voi valua hukkaan silloin kun hyppää eliniäkseen diktatuurin kelkkaan.

Toveri Kuusinen Terijoen hallituksen päämies muisteli hallitustaan jatkoso-
dan aikana 1943 kirjoittamassaan kuuluisassa kirjoituksessa "Suomi il-
man naamiota". Jo tässä hän esitti tulkinnan, joka sitten on toistunut mui-
den hänen hallitustensa ministereiden arvioissa. Terijoen hallitus oli sodan
vastainen rauhanhallitus. Vuoteen 1943 mennessä Kuusiselle oli ennes-
tään kirkastunut "miten suunnattomilta onnettomuuksilta Suomen kansa
olisi välttynyt, jos se olisi silloin kannattanut meidän kansanhallituksem-
me ohjelmaa. Kaikkihan Suomessa tietävät, että tuo suostuminen olisi ol-
lut tuhon tie.

Suomen edun petti oma porvaristomme maailmansodan aikana.
Olisi tullut tukeutua kaikkeen muuhun kuin saksalaiseen fasismiin.

Kommunistihanttapuli Otto Suomensyöjä Kuusisen tien seuraaminen olisi tiennyt Suomelle ja suomalaisille orjuutta Neuvostoliiton kommunismidiktatuurissa, siis täydellistä katastrofia.

Suostua Kuusisen rauhanhallitukseen ??

Terijoen hallitus katsoi olevansa tosiasiallisesti aikaisemman Suomen työ-
väen aikaisemman tappioon menneen eli vuoden 1918 toukokuuhun saakka
vallassa olleen hallituksen työn jatkaja ts hallituksen, jonka jäsenet olivat
paenneet neuvosto-Venäjälle.

Kun OWK taisteli niin ansiokkaasti fasisteja vastaan, miksei kukaan ole ehdottanut hänelle patsasta suomeen. Kaikki suurmiehet ovat patsaansa saaneet, jopa Lenin, vaikka oli ulkomaalainen.
Kuusisen patsas, käsi ojennettuna itään, ikuinen tuli edustalla, sopisi hyvin Kotkaan. Siellähän taitaa olla se kuulu Leninin patsaskin.
Mikä matkailunähtävyys siitä saataisiin. Kiinnostaisi varmaan itäturistejakin, nyt kun siellä historiaa kirjoitetaan uusiksi.

Kuusinen ei koskaan ollut minkään valtion presidentti tai muu johtaja.
Porvaritrollien jutut alkavat haista sille, että he haluaisivat Hitlerin patsaita jokaisen kulman ja saaren notkelmaan.

Terijoen nukkehallituksen pää ja ulkoministeri. Talvisodan jälkeen Kuusi-
nen siirtyi Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan korkeim-
man neuvoston puheenjohtajaksi. Näin hänestä tuli Neuvostoliiton kor-
keimman neuvoston ja puhemiehistön jäsen. Kuusinen oli hyvin arvostettu
ja palkittu johtoasemassa oleva neuvostoliittolainen.
Patsaita ei punafasisteille eikä natsi-Hitlereille.

Otto Suomensyöjä Kuusinen siis joutui tyytymään Neuvostoliitto-rötiskön nimelliseen virkaan, koska hänen palavalle haavelleen päästä Helsingin voitonparaatiin ja siitä Suomen sosialistisen neuvostotasavallan johtajaksi tuli sitten ylitsepääsemätön mutka matkaan, kun kerrassaan pitelemättömäksi kehua retosteltu Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin punarosvoarmeija epäonnistui pahanpäiväisesti avunannossaan Otto Suomensyöjän nukkehallituksen omalle armeijalle, ja Suomi jäikin valtaamatta.

Miksiköhän sille suurvallan miljoona-armeijalta pantiin tie pystyyn piskuruisen Suomen toimesta, vaikka piti olla takana kaikenmaailman dialektiikkaa, marxia, engelsiä, leniniä ynnä muuta, mitä kommunismidiktatuurin puuhastelijat kiihkomielisesti ylistävät?
Suomen valtiojohto ei koskaan sallinut Otto Suomensyöjän pääsyä rajojemme sisälle, mikä kertoo tämän kommunistihanttapulin todellisen arvon maallemme.