Miten ikävä minulla sinua onkaan. Olit pieni hipaisu vatsanpohjassa ja silti elämän kokoinen haave. Olit lähes painoton sylissäni ja silti niin raskas kantaa, että olin sortua maahan uurnasi käsivarsillani. Olet luonani pakkasessa, tuulessa, auringossa ja sateessa, veden välkkeessä ja jäiden kolinassa. Puiden lehdissä ja ruohon korsissa, naurussa ja kyynelissä. Et ole poissa koskaan.
Taivaassa tavataan, lapsi rakas. Sydämeni on ikävästä murtunut siihen asti.
Taivaassa tavataan, lapsi rakas. Sydämeni on ikävästä murtunut siihen asti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Valtavasti voimia suruun