Luonne, ulkonäkö? Millainen hän on ? Mies vai nainen ?
Kauanko olet kaipaillut, mitä aiot tehdä asialle konkreettisesti?
Kauanko olet kaipaillut, mitä aiot tehdä asialle konkreettisesti?
Kerro mitä hänessä rakastat?
Anonyymi
1081354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 108
Vanhimmat
Vastaisku palstan ankeudelle ja harhaisuudelle. Kerro jotain kaunista ja oikeaa
Oletko
Sulostuttaja HRJ
Ankeutettuna? Anna pusu
😘
R-sana on turhan vahva ja sen kanssa pitää olla äärimmäisen varovainen.
Hänen kohdallaan ei ole järjellä selitettävissä oleva asia. Asialle ei voi tehdä mitään.
Odotan että tunne menee pois.
Ihanan positiivinen viesti. Ankeuden sijaan, positiivisista tunteista kannattaa päästä eroon. Vai miten se nyt meni?
Noin se nyt vaan on. 😔
Tunteet osoittavat, että olet elossa. Jokaisella tunteella ja ihmisellä on elämässäsi joku tarkoitus. Sen voi huomata vasta myöhemmin, kun asiaan on etäisyyttä
Mutta jos sille tilanteelle ei voi tehdä mitään.
Mille tilanteelle?
No kuules, onkohan ihan heti menossa "se tunne" pois? Ei siltä näytä, kummankaan kohdalla.
En tosiaan odota mitään tapahtuvaksi, vaikka tämä on niin väärin! Ja tiedät sen itsekin.
Mitenkä väärin? Avaapas vähän?
No olettaen että kumpikin ikävöi toisiaan, niin on se silloin väärin jos ei asialle voi mitään tehdä.
Mä en tiedä kuka olet ja hän ei minua kaipaa.
Itse tyydyn kaipaamaan ja se siitä.
No ei voi lähestyä toista vaikka haluaisi. Koska faktat: varattu, vältteli kun viimeiksi nähtiin, voisi aiheuttaa vaikeuksia ja ongelmia yrittää olla liian tuttavallinen, ei enää voi nähdä eikä olla tekemisissä mutta ollaan jotenkin vielä kytköksissä mutta muodollisten asioiden kautta. Olen ollut pois haahuttelemasta täältä kun on ollut muuta mihin on pakko keskittyä. Se on jotenkin saanut haaveiluun realismia.
Miksi tulla kirjoittamaan tänne tällaisia. Mitä saat tästä?
Kaikelle voi tehdä jotain. Tällaisten kirjoittamien tänne on vaan julmaa, ja tiedät sen. Sairasta
Selittelyn makua.
Puran tunteita ja ajatuksia, eli varmaan ihan samaa kuin usea muukin täällä. On varmasti ihan normaalia että ne ajatukset eivät aina ole vaaleanpunaista unelmahöttöä ja ymmärtää että se kaipaama ihminen on saavuttamaton. Toki kuvaa vain omaa tilannetta.
Ei voi.
Ja vastasin tuohon viimeiseen kysymykseen aloitiksessa rehellisesti. En aio tehdä tilanteelle mitään koska se on mahdotonta ja väärin. Mutta hän on ihmisenä ainutlaatuinen ja jätti jäljen.
Kyllä voi.
Itsepäinen inttäjä olet, ei voi mun tilanteessa. Mutta ehkä sun tilanteessa voi. Jos niin on kannattaa tehdä ei roikkua täällä.
Oletko mies?
Niin että teillä oli sivusuhde ja nyt ei enää?
Vastausten perusteella otsikko pitäisi olla "ei tehdä asioille mitää koska kaikki on väärin, odotetaan että se menee pois"
Sivusta tätä lukeneena:
Itse voin sanoa että asialle ei voi tehdä mitään koska minun hän on siunattu haudan lepoon. Muuten niin asioille voi tehdä jotain jos tunne on molemminpuolinen. Kaikki muu on selittelyä vedoten moraaliin, elämäntilanteeseen, uskallukseen.. jos aitoa tunnetta on sitä ei ihan oikeasti estä mikään.
En.
Ei ollut. Luulen että ihastuminen ja kiinnostus oli yksipuolista. Halusin uskoa sen olleen molemminpuolista. Uskoin jopa siihen että hän kirjoitteli täällä.
Tulkitsin hänen käytöksensä väärin siis.
Tämä on keskustelu palsta.
Ilman tunteita olis helpompi olla ja elää. Oppinut vaan ettei mun kohdalle oltu rakkautta tarkoitettu, eikä ystävyyttäkään. Oppinut muilta etten kelpaa mihinkään, enkä kellekään. Viime vuoden puolella loppui yks koulutus, työharjoittelupaikassa opin ett olen liian vanha ja rumakin kyseiseen työhön, mua ei kohdeltu kuin ihmistä, olin kärpäsenpaska lattianraossa. Ehkä mun piti kokeakin tuo hirveä paikka, loppui halu sen alan työhön, niinkuin muiltakin siellä olleilla harjoittelijoilla. Jouduin syyttä suotta paikan pomon raivonkohteeksi, hänellä oli omassa parisuhteessa asiat päin persettä, näin jo alussa ett ero tulee. Ja tiesin pomolla olevan uus suhde käynnissä, käytöksestä huomas sen, jo ennenkuin oli eronnut entisestä ja oikeassa olin siinäkin. Senkin voin sanoa, ett tuo pomo tulee putoamaan kovaa ja korkealta tuon uuden suhteensa myötä, siellä ollessa oli sellanen tunne jo ett joku pudottaa sen miehen polvilleen, pistää palasiksi, on opiksi, loppuu liiat luulot, kasvaa aikuiseksi siinä opissa. Silläkin on tarkoituksensa.
Kaunis nuori nainen.
Kolahti vain niin, että sitä ei osaa selittää.
En olis uskonu, että edes voisin sellaista tunnetta kokea. Elämä jatkuu kullakin omia reittejään ja hänen oli vain tarkoitus piipahtaa mun elämässä.
Voisin kirjoittaa tuon saman. Hänen kohtaamisensa jätti jäljen. Vaikka ei niin kauan piipahtanut elämässäni.
Nimenomaan kolahti ja kovaa. Nyt ollaan jo kaukana toisistamme, fyysisesti ja varmaan muutenkin. Tuskinpa hän edes miettii minua enää.
Koko pakettia. Nainen on hän ja reilut kolme vuotta jo.
Mieli huijasi ja kuvittelin ties mitä. Jälkikäteen tuli ymmärrys että halusin vain rakkautta niin paljon, koska en ollut sitä aikoihin saanut. Mieli oli tietyllä tavalla sairas ja nyt ymmärrän että tarkoitus oli vain se, että löydän itseni.
Ajatteletko kaiken oman itsesi kautta?
Tässä pyydetään kertoon mitä rakastat hänessä. Ei mitä sä oot, kuvittelet ja haluat.
Aika kamala ihminen olet. Eihän rakkauden toivominen ja siitä haaveilu ole sairasta. Kyllä te nuoriso olette kamalia.
Heh, aika alentavaa
Hyvin pohdittu,harva kykenee analysoimaan itseään noin palstasta päätellen.
Ei kirjoittaja, johon viittaat sanonut, että rakkaus tai siitä haaveilu olisi sairasta. Kun kommentoi negatiiviseen sävyyn, kannattaisi lukea mitä kirjoittaja sanoo ennen kuin alkaa sättimään. On aika tökeröä tylyttää toista anonyymiä sen takia, että itse lukee huonosti....
Itsekin tulkitsen, mutta ymmärtäisin että kirjoittaja oli rakkauden puutteessa (syystä X) ja siksi luuli rakastuneensa. Usein kun ihminen noin kertoo on taustalla ymmärrys, että kohde oli objektiivisesti katsottuna ihan väärä (esim. yhteensopimattomat luonteet) tai jopa vahingollinen. Tiedä sitten onko tässä kohtaa niin? Jokatapauksessa tuo hetkellinen rakkauden kokemus sai kirjoittajan löytämään itsensä. Kirjoittaja ei sano, että rakkaus on sairasta, päin vastoin, vaan että hänen oma mielensä oli ”sairas” rakkauden puutteesta. Siis rakkauden puute sai hänet esimerkiksi kuulevaan väärä oikeaksi tai vahingollista hyväksi, Jos on liian vajaa, voi tarttua huonoon oksaan, jotta roikkuisi edes jossain.
Ihania vastauksia. Lukekaa otsikko ja miettikää millaisena näette ihmisen, johon vastaustenne perusteella rakastuitte.
Vaikea kysymys vastata.
Yksinkertaistettuna kai niin, että rakastan hänen sieluaan. Millä tavoin se sitten kulloinkin ilmentyy. Mikä ikinä vaikka hänen mielentilansa on.. on se iloinen, onnellinen, vihainen tai surullinen tunnen että hän tuntuu tutulta.
Tietenkin voisin kuvailla loputtomasti asioita miehen ulkonäöstä tai ajatuksista joita rakastan mutta se on syvempää.
Samalla tavoin tunnen erästä miestä kohtaan. Nainen olen minä(kin). En aio (uskalla)tehdä mitään (yhteydenottoa), koska hän kaipaa vain nuoria, kauniita naisia ja itse olen jo päälle 40-vuotias.
40v on nuori.
Mies hän on. En tiedä mitä hänessä rakastaisin. Vaikea sanoa, kun ei tunne toista. Jäin vain ikävöimään, osittain oma vikani, koska käperryin kuoreeni ja halusin karkuun juosta. En tiedä mitä pakenen, varmaan sitä tunnetta mitä hän herättää. Yksikin näkeminen saa ihan sekaisin moneksi päivää.
Molemminpuolinen tunne tuo.
Mitä tälle tunteelle voi sitten tehdä? Karkuun pitäisi päästä, mutta samalla toiseen kiinni.
Osaatko sanoa mies, mikäli tunnet samoin?
Ei kyllä osaa mies sanoo tohon vastausta. Niiden älyllinen kehitys lakkaa 10 vuotiaana.
En usko tuohon. Mikäli hän tuntee samoin, on varmaankin yhtä sekaisin tästä kuin minäkin. Siksi ei osaa sanoa.
Ok. Onnee odotteluun
Kuulostaa vakavalta rakastumiselta. Ei kannata päästää noin vain menemään, tuollaisia ei välttämättä tule montaa elämässä.
En sanoisi olevani rakastunut. Enemmänkin ihastunut. Jotain tässä on sellaista, mistä pitäisi ottaa selvää.
Hän mies on sielunkumppani, sen vain tietää, ei voi järjellä selittää, ei voi unohtaa.
Tietysti se jos ei ole hylännyt minua. Että hän (n) rakastaa minua vaikka olen niin epätäydellinen ja surkea ja odottaa ihanan uskollisesti. Mutta tämä on toive, ei todellisuutta. Itselläni ei ole ole suunnitelmaa siitä mitä teen. Pysyttelen erossa muista naisista. Opettelen rakastamaan. Rakkaus voittaa pelon. Aina kun olen pyytänyt Jeesusta opettamaan minulle rakkautta olen huomannut siinä kasvaneeni. Mutta pelkään vielä paljon. En siis ole lähelläkään täydellisyyttä rakkaudessa.
Primadonna muiskis Ee on. Hänen koko kauneutensa auroineen sai minut turmion tielle vain palatakseni takaisin pilke edelleen siellä kulmassa mistä ei moni osaa etsiä ;)
wiki ---> "Laajemmin ymmärrettynä ja käytettynä primadonna tarkoittaa oopperatalon tunnetuinta naislaulajaa ja nimitystä on käytetty myös itserakkaasta, oikukkaasta naishenkilöstä."
Oih oikein OiKukkaasta ;DD
Huijaat itsestäsi.
Se on tunne joka vain ON.
Ehkä sen herätti joku samankaltaisuus. Tuntuu vahvasti omalta hengenheimolaiselta.
Ja onhan siinä joku vetovoima ja kipinä myös.
Hän on mitä hauskin ja ihanin ihminen.
Hän on juuri sellainen ihminen josta ei voi olla pitämättä. MUTTA , häneen ihastuu/rakastuu kaikki naiset ja hänen on vaikea /joskus jopa mahdotonta vastustaa kiusausta.
Onhan hän sellainen hellyttävä , suloinen , sinisine silmineen.
Toistaiseksi kaikki on jäänyt haaveilun tasolle.
(n->m)
Noloo että
Luulet
Sen olevan kaikkien haluama valtakunta. Tosi noloo.
Ukkos on renttu eikä kiinnosta kuin
Toista samanlaista eli sua nisti
Onko sulla joku diagnoosi tohon naisena kirjoitteluun?
Onko itselläs. Häpee nyt ittees! Valtakunta
Nolo olet itse.
Mitä ihmettä oikein sekoilet???
Kaivattuni ei ole kukaan valtakunta.
Melko hämärää on muutenkin kirjoituksesi.
"Kukasta kukkaan-operaatio" sai arvoisensa päätöksen kun kohtasin Hänet ja hänen tulikuuman kosteat huulensa , raiskasi toisinsanoen ensisilmäyksellä minut , olin aiwan awuton sen voiman edessä , kiitos sattuman kohtalolle joka kirjoitit sen päivän menot ;)
Iso mieselin ja hyvä tekniikka..
Mutta totta puhuen, hän vain nyt sattuu olemaan sellainen joka miellyttää kaikkinensa, vaikka en vielä ole päässyt raapaisemaan kuin pintaa, ja siihen se jääkin, mutta hyvää oli.
Hullu ja pirullinen, tästä eteenpäin aion itse käyttäytyä tyynen asiallisesti.
En kerro. Kyllästynyt näihin väliintunkijoihin. Sanon mitä vain niin kohta sanani joku muu omii. Pitäkää tunkkinne.
Mies on itsevarma, mutta ujo, titaanisen pinnan alla aito, lämmin, kiltti ja huumorintajuinen. Tykkään hänen silmistä, käsivarsista ja käsistä ja hymystä, joka tarttuu. Olen kaipaillut vajaan vuoden. Haluan puhua hänen kanssaan meistä, katsotaan, tuleeko tilaisuus vai pitääkö se tehdä.
Ei viestillä siis haluat nähdä siellä ja puhua?
Kaikki käy. Kunnon keskustelu vaatii varmaan jonkun muun paikan.
Siellä riittää hyvin, ei ole moraalisesti oikein muu. Ymmärrät.
En ymmärrä, miksei voisi lähestyä viestillä?
Siis voi onhaan mäkin tehnyt just niin mut sit kun mua lähestyy niin ihmettelin miksi tarvii nähdä ja puhua. Miksei viestitellä vaikka kun näkeminen on tällä hetkellä 0 kun etänä tuohuaa
Olen ehkä vielä enemmän vahvassa ihastumisen tilassa kun emme tunne vielä ihan niin hyvin kun haluaisin. Hän on todella ulospäinsuuntaunut, puhelias, fiksu, todella huumorintajuinen mies. Ulkonäkökin miellyttää kovasti, nuori sporttinen komistus josta ei saa tarpeekseen.
Olemme tunteneet puolisen vuotta, ihastuin häneen jo ensimmäisellä tapaamisella todella pahasti. Sen jälkeen ihastus on vain syventynyt kerta kerralta. Hän tietää kyllä ihastumisestani, mutta ei välttämättä ihastumisen todellista määrää. Upea tyyppi kertakaikkiaan.
Hän on mies, minua nuorempi. Olen kaivannut häntä vajaat 3v, vaikka rakkautta ei ole edes juuri ruokittu oikeassa elämässä.
Meillä on sama aaltopituus, läsnäolo on huimaa. Hän on katsonut minua niin syvälle silmiin ettei kukaan muu ole sitä tehnyt, hän on nähnyt alastoman sieluni ja olen antanut hönen katsoa sinne. Hänen pienikin ”vahinkokosketus” tuntuu taivaalta. Hän tuntuu samaan aikaan tutulta ja siltä kun olisi tullut kotiin, ja kuitenkin sähköisyys on käsinkosketeltavaa. Meissä on paljon samaa ja riittävästi erilaisuutta, jotta kemia kolahtaa ja kipinät sinkoaa. Hän tuoksuu oikealle (ilman tuota ei ole aineksia). Sen mitä hän on kertonut arvomaailmastaan kohtaa omani. Hän on älykäs, empatiaan kykenevä, vastuuntuntoinen, ahkera ja keskustelutaitoinen. Kaikki mitä pidän oikeasti tärkeänä osuu, ja muilla asioilla ei oikeastaan ole edes väliä.
Hän on ensimmäinen, josta en pääse yli tai johon tunteet ei häviä odottamalla. Hän on juurtunut sydämeeni. Tunteita ei aina voi selittää tai järjellistää. Johonkin ihmiseen vaan rakastuu syvästi ja vahvasti. Minulle Hän on se.
Miksi sinä kirjoitat mies useita kommentteja tähän ketjuun esiintyen naisena?
En ole mies.
Miksi et tule jo luokseni? Olen pyytänyt aiemmin.
En minä sinua riko. Sinä pidät minua löysässä hirressä. Minulla on vaikea olla, kun en sinua näe enkä sinusta kuule.
Heips ! Nainen hän on jo, sen tiedän varmaksi niinku silleen, noh , hän nainen on timanttinen ja osaa hoitaa asiat kuin asiat hänen upean ihanalla tavallaan ja toki tyyliä mukana aina ;) Kolahti kuitenkin niin että sanojani ei tarvita täällä enempää.
Kauanko oon ikävöinyt unelmieni naista niin sillä niin sinänsä mitään merkitystä ole mihinkään, tuskin hän edes osaa aavistaa että kaipaan juuri häntä koskapa hiljainen hiihtäjä olen.
Miksi esiinnyt naisena mies? Lopeta heti
Mistä tiedät, kuka esiintyy jonakin, täällä ei kai kukaan tiedä eikä tunne ketään, kuvittelee vain? Täällä kuvitellaan ja leikitään kuvitelmilla. No sinä kuvittelet miehen esiintyvän naisena, mutta ei pidä syyttää kuitenkaan ketään, kun ei voi olla varma asiasta.
Paitsi jos itse vuoropuhelet itsesi kanssa, sitäkö teet?
Missäspäin tämä kohde asustaa? Ja vaikka olisi kuinka hiljainen hiihtäjä niin aina voi viestiä laittaa, ei tarvitse sit katua myöhemmin. :)
Sanot hänen olevan unelmiesi nainen ja silti olet hiljainen hiihtäjä.. et tuo ajatuksiasi julki vai et edes itseäsi (naiselle, ei palstalle)?
Onko sinulla aavistus mitä mieltä hän on sinusta? On tässä jotain kun et kertakaan mainunnut hänen ulkonäköä..
Onko sinulla joku isompi ongelma vai vain ylivilkas mielikuvitus?
Mitäs itse teet KONKREETTISESTI? Mun tekemiset ei kuulu kenellekään täällä?
Ei varmaan kuulu.
Yybersöpöliini, korkeat poskipäät. Vaihtelee millä tuulella. Kiharatukkainen. Häkellyttävä. Haluttava. Joulua ennen.
Millä tavalla häkellyttävä?
Saa mut häkeltyy ja jäätyy. Ensin vähän niinku välttelee ja sitten yhtäkkiä on joku vilkkusilmä tähtisilmäinen höpöttäjä. Olen stalkannut facesta et se on varattu..
Mä rakastan sitä mitä hän ei haluais olla vaan yrittää sen piilottaa multa. Olen nähnyt sen hänen luonteen alusta asti ja se oli se juttu hänessä joka sai kiinnostuun, ihastuun ja rakastuun.
Hän on ujo ja herkästi nolostuu jos kaikki ei oo täydellistä ja virheetöntä hänessä. Hän luulee että virheettömyys on rakastettavaa, vaikka todellisuudessa täydellisyys on tylsää.
Kova jätkä ei ujostele? Eikös kovat jätkät oo niitä jotka ujostelusta huolimatta tekee ja ylittää niitä rajojaan? Hän ylitti usein..
Mä rakastuin hänen taipumukseen hermoilla jos tuottaa mulle pettymyksen ja lannistua siitä. Söpöö miten joku voi ottaa asian niin henk.koht.
Hänen tapaan kiinnittää huomio johonkin josta saa jonkin ajatuksen tai haaveen mutta olla hiljaa siitä. Kasvoissa ilme ei värähtänyt.
Hänen ehkä epäonni et mä oon tarkka lukeen sanatonta viestintää.
Siks näin esim. Että kun hän katsoi asunnollani erästä ryhmäkuvaa jossa tarhaikäinen poika oli sylissäni..hän tosissaan mietti mua pidempään vakavaan suhteeseen.
Se oli yks syy miks annoin mahdollisuuden vaikka tiesin paljon asioita joiden perusteella oisin voinu lopettaa kaiken heti alkuun.
Rakastuin hänen tiettyyn reaktioiden aitouteen. Hänen suu jauho shaissee mutta en eläessäni ole toista yhtä voimakkaasti eleillä tunteisiinsa eläytyvää ihmistä kohdannu.
Mä itse oon tyyni vaikka sisälläni tapahtuis mitä. Se voimakkuus ei musta näy. Siks montaa teininä sumutin linssiin itsemurhayrityksiä hautoessakin.
Tyyni ulkokuori kun ei antanu mitään viitteitä tulevasta.
Ehkä yks syy miks häntä ihailen on se et hän on tuossa vastakohtani. Eikö ihmiset hae tiedostamattomasti kumppanikseen jotain joka täydentää heiltä puuttuvia ominaisuuksia?
Mä en osaa avointa tunteiden ilmaisu. Olen pidättäytyvä ja hän taas osaa. Hänellä on ominaisuus jota ihailen joka itseltäni puuttuu
Hän on myös huvittava kun sanon jotain vaikka kommentoin et oma sulla kylmät kädet tai lyöpä sun sydän kovaa niin hän ensin ottaa sen kuin moitteena mut seuraavan kerran kun tavataan siitä onkin tullu joku hänelle tärkee muisto.
Hänellä on myös hyvä huumorintaju joka iskee muhun.
Uskoin pitkään et hän on hyvä ihminen, koska luulin näkeväni sen syvällä katseessaan ja tekojen taustalla.
Erehdyin koska hän palvoi ja puolusti ihmisiä jotka piilovittuili ja puhui musta negoja. Itse vielä osallistui siihen ja oli mua vastaan. Puhui myös ilkeesti mulle.
Ehkä näin hänen ihastuneen silmin kykenemättä negatiivisia asioita näkeen tai vaikka näin yritin uskotella et taustalla hyvät aikeet
Taidat olla ketjun ainoa vastaaja, jolla aitoon tuntemiseen pohjautuva rakastuminen.
Muut löpisee kaukoihastuksista katseisiin ja omiin tunteisiin mitä visuaaliset aistit heille tuoneet.
Olet aidoimmin rakastunut
Tietääkö hän että ne ihmiset on puhunut pahaa sinusta?
Palvoi on aika vahva ilmaisu. Kaikki tulkitsee ilkeyden eri tavalla olet varma ettei ollut leikkimielistä nälvimistä? Tekstisi kosketti minua jostain niin oli pakko vastata ja vähän antaa miettimistä näistäkin vaihtoedoista. Yleensä se ensivaikutelma on oikea.. jos se ei siis perustu pelkästään ulkoiseen olemukseen.
Kyllä mä vitsin ymmärrän. En ole tosikko. Harvemmin suutun helposti ja kestän rajuakin läppää. Kyllä tää oli ihan halveksuntaa ja aitoo ilkeilyä. Tunnistan kyllä naaman väänteiden erot vitsin ja ilkeilyn väliltä.
Luulis tietäneen kun kaveerasi messissä palvoen niitä tyyppejä. Loukkaus mulle sillä kumman outo arvojärjestys jos mun kans suhdetta haluis. Vähän meni pipariks se juttu kun arvotti ihmiset väärään järjestykseen kenen mielipiteillä on väliä
Kuulostaa ihan kuin oltais rakastettu samaa miestä, kohtalotoveri.
Näin hänessä inhimillisyyttä ja sen myötä rakkaus kasvoi vuosien varrella ihan omiin mittoihinsa. Annoin kaikkeni ja olin hänen silmissään arvoton kynnysmatto... uskoin valheet, koska olen aina halunnut uskoa että hyvä voittaa pahan.
Tämä mies juonitteli mua vastaan, keräsi kasaan suuen vihollisjoukon kimppuuni tuhoamaan mut, ja kaiken shokin keskellä tuntui että menetän järkeni kun hän sokeasti palvoi näitä luokattomia varastelevia törkimyksiä. Toivon ettå joku kaunis päivä hän näkee totuuden, tuoko on sitä hyvää mitä elämäänsä halusi?
No ei mulla menny nyt ihan noin. Se vaan valitsi puolensa ja se oli mua arvostelevat juorukerholaiset jotka kuvitteli mun puolesta lauseesta tietävänsä lopun lauseen sisällön ja kertoi sen sellaisenaan kun oletti sen loppuvan eteenpäin kuuntelematta loppua. Ja tietenkin väännellen asian negatiiviseksi
Samoin netissä mua vääristeltiin olevan kirjoittaja ei_mia tai Risto ja tätä tarinaa leviteltiin livessä ja mua ihan kiusattiin jonkun mulle vieraan toisen kirjoittajan kirjoitusten takia
Vaan kun joku negatiivisesti muut ihmiset näkevä oli halunnut et minä olen se!
Ja hän meni tietenkin juorukerhon puolelle siis niiden jotka haluaa muista ajatella pahaa
Mä oon tosi loukatuksi kokenu olooni kun tällasta kiusaamista, shaissee selän takana ja pahaa puhetta hän on tukenu ja veljeilly ja kaveerannu oikein mua sortaneiden kanssa kuin ne ois hyvä tyyppejä kun toimii mua kohtaan niin!
Ei mies jonka huolin elämääni kyllä noin toimi. Mies seisoo mun rinnalla ja kantaa ”me” lippua eikä tee noin.
Oletko nyt ihan varma, että puhui sinusta pahaa?
Jotenkin tunnidtan itseni tässä tarinassa tuona miehenä, poislukien, että naisesta en ole pahaa puhunut.
Kerro tuolle miehelle nämä asiat ja kysy häneltä itseltään.
Totuus ei pala tulessakaan.
Joo tiedän kyllä koska nämä asiat tapahtui livessä. Olemme miehen kans myös tapelleet avoimesti ja samaa shaissee silloinkin päälleni. Tiedän kyllä miten asiat on.
Tiedän myös että olet se punapään työpaikka kaipaaja uskovainen täältä. En ole kaivattusi
Vaikka herkästi kaikki täältä huonosti luetun tekstin pohjalta tunnistelet ikäväs kohteiks
En esim usko et olet koskaan ollut ikävöimäsi ihmisen kotona ja pitänyt ryhmäkuvaa käsissäsi jossa ikäväsi kohde on teinari ja pitää sylissään tarhaikäistä lasta?
Tovi on kaipailussa mennyt ja sen konkreettisempaa en voi nyt tehdä koskapa kielto.
ethän ole yhteydessä häneen, no en ole. Simple.
Itse kaipaan hieman nuorempaa naista. Hän on naimisissa joten en voi lähestyäkään kun ei tiedä mitä on nykyään menossa. Olimme aikaisemmin yhteyksissä, mutta sittemmin tuntuu ettei enää hänen puoleltaan kovin hyvin. Syy voi toki olla ihan luonnollinen etääntyminen mutta voi olla myös niin että on kielletty pitämästä yhteyttä. Se on tietysti ok jos ei ole pakotettu siihen. Muutenhan siinä menee kahden ihmisen suhde piloille vaikka edes naimisissa ollessa ei toista voi omistaa, se on kiinni kahdesta ihmisestä, ei pakosta.
Olen ihastunut mieheen työpaikalla. Hän on pitkä, omaa leveät hartiat, kaljupää (hyvin maskuliininen, tykkään) ja pukeutuu lähes aina samalla tavalla siisteihin vaatteisiin, ei mitään vikaa niissä. Hänen olemuksensa on rauhallinen ja ääni yhtä tyyntä. En usko, että tulen koskaan tekemään mitään konkreettista. Saattaisin hänet vain kiusalliseen tilanteeseen ja koen muutenkin suurta häpeää itsestäni. Hän ei varmasti käy täällä palstalla, joten en usko, että hän tulee tätä lukemaan. Tai jos lukee, ei kuitenkaan tunnista itseään. No miksi minä täällä käyn? Purkaakseni sydäntäni tälle tuntemattomalle maailmalle, tuntemattomille lukijoille...
Tähän en voi vastata muuta kuin että en rakasta enkä kaipaa ketään.
Rakastan sitä
Mies. Upee, komee, seksikäs, kaunis, miehekäs, mielenkiintoinen. Vieressä ollessa maailmasta tulee turvallinen ja minusta rohkea.
Luonne, katse.. koko olemus. Mies samanvärisillä silmillä. Tehty, koettu, tuhottu..