Suomalainen laivanrakennus

Titanic II on suomalaisprojekti.

Vähän realismia myös tarvittaisiin sivun kirjoittajien ajatteluun: On syytä unohtaa Neuvostoliiton kanssa vallinnut bilateraalisen kaupan aika ja tulla tähän päivään: Missä on esim. sen ajan Wärtsilä...ei missään, ei sitä ole, ei sen laivanrakennus koskaan ollut kannattavaa, eikä edes mitään erikoisosaamista, kyse oli vain siitä missä tehdään samat asiat edullisimmin jne.
Ei jäänmurtaja ole mitenkään suunnittelultaan tai rakennusteknisestikään ihmeellinen erikoisalus, suomen ensimmäiset murtajat tehtiin Englannissa, ehkä pitäisi olettaa että se oikea osaaminen on "siellä jossain" ja tunnelmoitaisiin vähän vähemmän.
Ja nykyisistä ns. erikoisaluksista ja niiden rakentamisen erikoisosaamisesta sitten: Esim. montako Sovcomfomflotin isoista LNG- tankkereista tms. aluksista on rakennettu suomessa?
Eli hämmästyttävää jos se vain myönnetään, meillä EI ole mitään erikoisosaamista...

Anonyymi kirjoitti:

Vähän realismia myös tarvittaisiin sivun kirjoittajien ajatteluun: On syytä unohtaa Neuvostoliiton kanssa vallinnut bilateraalisen kaupan aika ja tulla tähän päivään: Missä on esim. sen ajan Wärtsilä...ei missään, ei sitä ole, ei sen laivanrakennus koskaan ollut kannattavaa, eikä edes mitään erikoisosaamista, kyse oli vain siitä missä tehdään samat asiat edullisimmin jne.
Ei jäänmurtaja ole mitenkään suunnittelultaan tai rakennusteknisestikään ihmeellinen erikoisalus, suomen ensimmäiset murtajat tehtiin Englannissa, ehkä pitäisi olettaa että se oikea osaaminen on "siellä jossain" ja tunnelmoitaisiin vähän vähemmän.
Ja nykyisistä ns. erikoisaluksista ja niiden rakentamisen erikoisosaamisesta sitten: Esim. montako Sovcomfomflotin isoista LNG- tankkereista tms. aluksista on rakennettu suomessa?
Eli hämmästyttävää jos se vain myönnetään, meillä EI ole mitään erikoisosaamista...

Lue lisää

Suomalaisten erikoisosaamista ovat
- kateus ja naapurikateus
- pahansuopaisuus
- heikko itsetunto
- mykkäkoulu
- murjottaminen
- pahan puhuminen
- kyttääminen

Ja nuo ammatit oppii ilman koulutusta

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisten erikoisosaamista ovat
- kateus ja naapurikateus
- pahansuopaisuus
- heikko itsetunto
- mykkäkoulu
- murjottaminen
- pahan puhuminen
- kyttääminen

Ja nuo ammatit oppii ilman koulutusta

Lue lisää

Ja tuon kommentoinnin oppii muutamassa minuutissa....miksi murjotat, miksi puhut pahaa jne.

ps. kaupantekoa harvoin tehdään kateusperusteisesti, niinkin tod. näk. tapahtui kruunun aikaan, luepa enempi että enemmän tietäisi enemmän Ruotsi- Suomen ajasta, mutta suomessa rakennetut alukset edustavat kaiken kaikkiaan alle yhtä prosenttia kaikista maailmalla koskaan rakennetuista laivoista.

USA ja Kanada ovat iät ajat rakentanet mm. toimivia jäänmurtajia, miten siellä on sinun mukaasi sovellettu "erityistä suomalaista laivanrakennusosaamista"?

Anonyymi kirjoitti:

Vähän realismia myös tarvittaisiin sivun kirjoittajien ajatteluun: On syytä unohtaa Neuvostoliiton kanssa vallinnut bilateraalisen kaupan aika ja tulla tähän päivään: Missä on esim. sen ajan Wärtsilä...ei missään, ei sitä ole, ei sen laivanrakennus koskaan ollut kannattavaa, eikä edes mitään erikoisosaamista, kyse oli vain siitä missä tehdään samat asiat edullisimmin jne.
Ei jäänmurtaja ole mitenkään suunnittelultaan tai rakennusteknisestikään ihmeellinen erikoisalus, suomen ensimmäiset murtajat tehtiin Englannissa, ehkä pitäisi olettaa että se oikea osaaminen on "siellä jossain" ja tunnelmoitaisiin vähän vähemmän.
Ja nykyisistä ns. erikoisaluksista ja niiden rakentamisen erikoisosaamisesta sitten: Esim. montako Sovcomfomflotin isoista LNG- tankkereista tms. aluksista on rakennettu suomessa?
Eli hämmästyttävää jos se vain myönnetään, meillä EI ole mitään erikoisosaamista...

Lue lisää

Vähän järkeä tarvittaisiin myös kommentointiin:)))

''Missä on esim. sen ajan Wärtsilä..''
Jos tarkoitit telakkaa Helsingin Hietalahdessa, siellä se on edelleen, nimellä ''Hietalahden telakka''

''...ei sen laivanrakennus koskaan ollut kannattavaa,...''
Ihan varmasti oli

''Ei jäänmurtaja ole mitenkään suunnittelultaan tai rakennusteknisestikään ihmeellinen erikoisalus,...'
Eipä tietenkään...

''...suomen ensimmäiset murtajat tehtiin Englannissa..''
Suomen ensimmäinen jäänmurtaja, 1890 valmistunut Murtaja, rakennettiin Ruotsissa, Bergsunds Mekaniska verkstad Ab
Sampo ja Tarmo tehtiin Englannissa

Hietalahdessa tehtiin ainakin kaksi LNG tankkeria.

''meillä EI ole mitään erikoisosaamista...''

Kyllä meillä on, sinulla ei vaan ole tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja tuon kommentoinnin oppii muutamassa minuutissa....miksi murjotat, miksi puhut pahaa jne.

ps. kaupantekoa harvoin tehdään kateusperusteisesti, niinkin tod. näk. tapahtui kruunun aikaan, luepa enempi että enemmän tietäisi enemmän Ruotsi- Suomen ajasta, mutta suomessa rakennetut alukset edustavat kaiken kaikkiaan alle yhtä prosenttia kaikista maailmalla koskaan rakennetuista laivoista.

USA ja Kanada ovat iät ajat rakentanet mm. toimivia jäänmurtajia, miten siellä on sinun mukaasi sovellettu "erityistä suomalaista laivanrakennusosaamista"?

Lue lisää

''USA ja Kanada ovat iät ajat rakentanet mm. toimivia jäänmurtajia, miten siellä on sinun mukaasi sovellettu "erityistä suomalaista laivanrakennusosaamista"?''

USA sekä Kanada ovat uusimassa jäänmurtajiaan. Suomesta on kyselty tieto-taitoa...

Anonyymi kirjoitti:

Vähän realismia myös tarvittaisiin sivun kirjoittajien ajatteluun: On syytä unohtaa Neuvostoliiton kanssa vallinnut bilateraalisen kaupan aika ja tulla tähän päivään: Missä on esim. sen ajan Wärtsilä...ei missään, ei sitä ole, ei sen laivanrakennus koskaan ollut kannattavaa, eikä edes mitään erikoisosaamista, kyse oli vain siitä missä tehdään samat asiat edullisimmin jne.
Ei jäänmurtaja ole mitenkään suunnittelultaan tai rakennusteknisestikään ihmeellinen erikoisalus, suomen ensimmäiset murtajat tehtiin Englannissa, ehkä pitäisi olettaa että se oikea osaaminen on "siellä jossain" ja tunnelmoitaisiin vähän vähemmän.
Ja nykyisistä ns. erikoisaluksista ja niiden rakentamisen erikoisosaamisesta sitten: Esim. montako Sovcomfomflotin isoista LNG- tankkereista tms. aluksista on rakennettu suomessa?
Eli hämmästyttävää jos se vain myönnetään, meillä EI ole mitään erikoisosaamista...

Lue lisää

Miksi Deltamarin, suomalainen insinööritoimisto, suunnitteli Titanic II:n?
Koska Suomessa osataan.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi Deltamarin, suomalainen insinööritoimisto, suunnitteli Titanic II:n?
Koska Suomessa osataan.

Milloin mahtaa valmistua ?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic_II_(alus)

Anonyymi kirjoitti:

Milloin mahtaa valmistua ?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic_II_(alus)

Lue lisää

No sitä täytyy kysyä Kiinasta

Anonyymi kirjoitti:

Vähän järkeä tarvittaisiin myös kommentointiin:)))

''Missä on esim. sen ajan Wärtsilä..''
Jos tarkoitit telakkaa Helsingin Hietalahdessa, siellä se on edelleen, nimellä ''Hietalahden telakka''

''...ei sen laivanrakennus koskaan ollut kannattavaa,...''
Ihan varmasti oli

''Ei jäänmurtaja ole mitenkään suunnittelultaan tai rakennusteknisestikään ihmeellinen erikoisalus,...'
Eipä tietenkään...

''...suomen ensimmäiset murtajat tehtiin Englannissa..''
Suomen ensimmäinen jäänmurtaja, 1890 valmistunut Murtaja, rakennettiin Ruotsissa, Bergsunds Mekaniska verkstad Ab
Sampo ja Tarmo tehtiin Englannissa

Hietalahdessa tehtiin ainakin kaksi LNG tankkeria.

''meillä EI ole mitään erikoisosaamista...''

Kyllä meillä on, sinulla ei vaan ole tietoa.

Lue lisää

Ai Wärtsilä oli taloudellisesti kannattava telakka, saanko kysyä miksi se valtion menojen pienentämiseksi noin yks kaks lopetettiin?
Telakka oli tukien varassa toimiva, niinhän maan telakat ovat tänä päivänäkin.

Jos minulla vaan ei ole tietoa, onko se tieto mahdollisesti siis jotenkin salaista tms. Missä se tieto on ja asuu? Kuka sitä hyödyntää, suomalaisomisteisia laivanrakennustelakoita ei meillä kai ole enää yhtään? tehtiinkö suomessa oikein kaksi (2 kpl) LNG- tankkeria, missä ne kaikki yli 200 kpl on tehty? Onko jossain muuallakin osaamista?

Erikoisosaamista on mutta jotta se olisi juuri sellaista erikoisosaamista jota sen usein mainostetaan olevan, sen tulisi olla jotain aivan ainutlaatuista ja vain meillä olevaa osaamista ja hupsista, sitä meillä ei ole. Suomalainen laivanrakennuksen "erikoisosaaminen" on myytti.,.,.

Anonyymi kirjoitti:

Milloin mahtaa valmistua ?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Titanic_II_(alus)

Lue lisää

Ei niin koskaan...

Anonyymi kirjoitti:

Ai Wärtsilä oli taloudellisesti kannattava telakka, saanko kysyä miksi se valtion menojen pienentämiseksi noin yks kaks lopetettiin?
Telakka oli tukien varassa toimiva, niinhän maan telakat ovat tänä päivänäkin.

Jos minulla vaan ei ole tietoa, onko se tieto mahdollisesti siis jotenkin salaista tms. Missä se tieto on ja asuu? Kuka sitä hyödyntää, suomalaisomisteisia laivanrakennustelakoita ei meillä kai ole enää yhtään? tehtiinkö suomessa oikein kaksi (2 kpl) LNG- tankkeria, missä ne kaikki yli 200 kpl on tehty? Onko jossain muuallakin osaamista?

Erikoisosaamista on mutta jotta se olisi juuri sellaista erikoisosaamista jota sen usein mainostetaan olevan, sen tulisi olla jotain aivan ainutlaatuista ja vain meillä olevaa osaamista ja hupsista, sitä meillä ei ole. Suomalainen laivanrakennuksen "erikoisosaaminen" on myytti.,.,.

Lue lisää

Ihan turhaa saivartelua. Wärtsilä ei voinut kilpailla kiinalaisten kanssa, eikä voineet myöhemmät omistajatkaan, norskit ja korealaiset. Nyt venäläisten omistuksessa pärjää kun osaomistaja tilaa laivoja;) Kysyit montako LGN tankkia on suomessa tehty ja sait vastauksen.
''..maan telakat ovat tänä päivänäkin...
No ei ihan tukiaisia mutta Finnvera on rahoittanut esim, risteilijöiden rakentamista.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan turhaa saivartelua. Wärtsilä ei voinut kilpailla kiinalaisten kanssa, eikä voineet myöhemmät omistajatkaan, norskit ja korealaiset. Nyt venäläisten omistuksessa pärjää kun osaomistaja tilaa laivoja;) Kysyit montako LGN tankkia on suomessa tehty ja sait vastauksen.
''..maan telakat ovat tänä päivänäkin...
No ei ihan tukiaisia mutta Finnvera on rahoittanut esim, risteilijöiden rakentamista.

Lue lisää

Suurin osa esim. Sovcomflotin mittavasta LNG- ja öljytankkerilaivastosta on kyllä rakennettu Koreassa. Ja siellä(kin) laivoja rakennetaan yhä.
Saivartelu on tosiaan turhaa, ellei sitä erikoista erikoisosaamista ole ja ellei tuotteen hinta ole kilpailukykyinen, ei tuotteelle ole markkinoita.
Eli jos valmistaa LGN- tankkeja kun pitäisi valmistaa LNG- tankkialuksia, ei ehkä pärjää...

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa esim. Sovcomflotin mittavasta LNG- ja öljytankkerilaivastosta on kyllä rakennettu Koreassa. Ja siellä(kin) laivoja rakennetaan yhä.
Saivartelu on tosiaan turhaa, ellei sitä erikoista erikoisosaamista ole ja ellei tuotteen hinta ole kilpailukykyinen, ei tuotteelle ole markkinoita.
Eli jos valmistaa LGN- tankkeja kun pitäisi valmistaa LNG- tankkialuksia, ei ehkä pärjää...

Lue lisää

''Eli jos valmistaa LGN- tankkeja kun pitäisi valmistaa LNG- tankkialuksia, ei ehkä pärjää...''

Vain mitättömyydet tarttuvat näppäilyvirheisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Suurin osa esim. Sovcomflotin mittavasta LNG- ja öljytankkerilaivastosta on kyllä rakennettu Koreassa. Ja siellä(kin) laivoja rakennetaan yhä.
Saivartelu on tosiaan turhaa, ellei sitä erikoista erikoisosaamista ole ja ellei tuotteen hinta ole kilpailukykyinen, ei tuotteelle ole markkinoita.
Eli jos valmistaa LGN- tankkeja kun pitäisi valmistaa LNG- tankkialuksia, ei ehkä pärjää...

Lue lisää

''Suurin osa esim. Sovcomflotin mittavasta LNG- ja öljytankkerilaivastosta on kyllä rakennettu Koreassa.''
Onko joku muuta väittänyt ?
Sovcomflot yhtiöllä on 16 kaasupönttöä, 18 on tilauksessa.
Öljytankkeja 116 kpl, 7 tilauksessa.

Anonyymi kirjoitti:

''Eli jos valmistaa LGN- tankkeja kun pitäisi valmistaa LNG- tankkialuksia, ei ehkä pärjää...''

Vain mitättömyydet tarttuvat näppäilyvirheisiin.

Niinhän sitä luulisi...

Anonyymi kirjoitti:

''Suurin osa esim. Sovcomflotin mittavasta LNG- ja öljytankkerilaivastosta on kyllä rakennettu Koreassa.''
Onko joku muuta väittänyt ?
Sovcomflot yhtiöllä on 16 kaasupönttöä, 18 on tilauksessa.
Öljytankkeja 116 kpl, 7 tilauksessa.

Lue lisää

Sitä minä vaan että kun eilen klo 21:37 joku kirjoitti että miten Wärtsilä ei voinut kilpailla Kiinalaisten kanssa niin eikö hän silloin väitä just sitä että ei voinut kilpailla Kiinalaisten kanssa? Kun se ei kyennyt oikein kilpailemaan Korealaistenkaan kanssa niin päätin siitä mainita ja siitäkin että esim. juuri Sovcomflotin laivoistakin lähes kaikki on tehty Koreassa eli ei Kiinassa!
Entä miksi Wärtsilä EI VOINUT kilpailla, ei kai sitä joku lakipykälä kieltänyt vai kuinka? Kyllä se voi kilpailla, se siinä vaan tuli vastaan ettei se pärjännyt kilpailussa!

...löi 10 vuorokautta täysillä taakse...?????

Anonyymi kirjoitti:

...löi 10 vuorokautta täysillä taakse...?????

Eräs konepajan myynti-insinöri sanoi että mitään muuta ei tehdä niin huonosti kuin laivoja. He normaalla laadullaan eivät saa yhtään tilausta telakoilta, koska tuo laatu on laivoihin liian hyvää.

Anonyymi kirjoitti:

Eräs konepajan myynti-insinöri sanoi että mitään muuta ei tehdä niin huonosti kuin laivoja. He normaalla laadullaan eivät saa yhtään tilausta telakoilta, koska tuo laatu on laivoihin liian hyvää.

Lue lisää

Entä mitä tarkoittaa "lyödä 10 vrk täysillä taakse"? Sisältyykö tuohon sanomaan ja huonosti kirjoitettuun kommenttiisi se kuvitellun osaamisen ydin? Myynti-insinöri tekemässä asioita normaalla laadulla?

Anonyymi kirjoitti:

Eräs konepajan myynti-insinöri sanoi että mitään muuta ei tehdä niin huonosti kuin laivoja. He normaalla laadullaan eivät saa yhtään tilausta telakoilta, koska tuo laatu on laivoihin liian hyvää.

Lue lisää

Sanoi katkeroitunut myyntitykki, kun ei ollut hinnat hoolissa

Anonyymi kirjoitti:

Eräs konepajan myynti-insinöri sanoi että mitään muuta ei tehdä niin huonosti kuin laivoja. He normaalla laadullaan eivät saa yhtään tilausta telakoilta, koska tuo laatu on laivoihin liian hyvää.

Lue lisää

No jopas jotakin:))

Anonyymi kirjoitti:

...löi 10 vuorokautta täysillä taakse...?????

Siis ajettiin 10 vrk täysillä ja sitten Toope lyö täydet taakse kun luotsin näkee :(

Anonyymi kirjoitti:

Siis ajettiin 10 vrk täysillä ja sitten Toope lyö täydet taakse kun luotsin näkee :(

Ja kipparin muija villenä sätkä suunpielessä :-( Voihan vee

Suomalainen laivanrakennus oli maailmanmitassa pelkkää puuhastelua, laivanrakennus- ja merenkulkumaita olivat sellaiset kuin Hollanti, Espanja, Portugali ja Englanti. Kun rautalaivojen aika alkoi, ei meillä ollut ensimmäistäkään telakkaa kykenevä niitä tekemään, meillä ei milloinkaan rakennettu yhtään isoa teräksistä "tuulennaukujaa". Lukuun ottamatta pieniä apualuksia, lähinnä hinaajia, teräsaluksia opittiin tekemään vasta sotien jälkeen paljolti N- liiton bilateraalisen kaupan seurauksena, ihan arvostettavaa toki kaikki tuokin, onhan se poikinut sittemmin tämän risteilyalusbuumin josta maan telakat lohkaisivat ja lohkaisevat edelleen kohtuullista osaa samalla lohkaisten kohtuullisen hyvät valtion tukiaiset. Sääli vain että telakat eivät enää ole suomalaisia ja tekijöistäkin iso osa kulkee ulkomaille lomillaan kun kotinsa ovat siellä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalainen laivanrakennus oli maailmanmitassa pelkkää puuhastelua, laivanrakennus- ja merenkulkumaita olivat sellaiset kuin Hollanti, Espanja, Portugali ja Englanti. Kun rautalaivojen aika alkoi, ei meillä ollut ensimmäistäkään telakkaa kykenevä niitä tekemään, meillä ei milloinkaan rakennettu yhtään isoa teräksistä "tuulennaukujaa". Lukuun ottamatta pieniä apualuksia, lähinnä hinaajia, teräsaluksia opittiin tekemään vasta sotien jälkeen paljolti N- liiton bilateraalisen kaupan seurauksena, ihan arvostettavaa toki kaikki tuokin, onhan se poikinut sittemmin tämän risteilyalusbuumin josta maan telakat lohkaisivat ja lohkaisevat edelleen kohtuullista osaa samalla lohkaisten kohtuullisen hyvät valtion tukiaiset. Sääli vain että telakat eivät enää ole suomalaisia ja tekijöistäkin iso osa kulkee ulkomaille lomillaan kun kotinsa ovat siellä.

Lue lisää

Rauno....älä viitsi:))
Suomessa on rakennettu rautalaivoja vuodesta 1880 alkaen.

Anonyymi kirjoitti:

Rauno....älä viitsi:))
Suomessa on rakennettu rautalaivoja vuodesta 1880 alkaen.

Mikä hiton Rauno??
Mutta kyllä se pientä oli rautalaivojen rakennus maassa vielä joskus 1800- 1900 - lukujen vaihteessakin. Kuten olen aiemminkin todennut, tehtiin kyllä pieniä hinaaja- aluksia, etupäässä sisävesille tukkilauttoja kiskomaan ja muutamia pieniä sisä- ja rannikkovesimatkustajahöyryjä ja jotain Venäjän armeijallekin mutta pientä kaikki mikä pientä, ei noista valtamertenkyntäjiä tullut.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä hiton Rauno??
Mutta kyllä se pientä oli rautalaivojen rakennus maassa vielä joskus 1800- 1900 - lukujen vaihteessakin. Kuten olen aiemminkin todennut, tehtiin kyllä pieniä hinaaja- aluksia, etupäässä sisävesille tukkilauttoja kiskomaan ja muutamia pieniä sisä- ja rannikkovesimatkustajahöyryjä ja jotain Venäjän armeijallekin mutta pientä kaikki mikä pientä, ei noista valtamertenkyntäjiä tullut.

Lue lisää

Hietalahdessa on tehty satoja laivoja, sillä v. 1976 oli työn alla alus numerolla 407, joka kastettiin Gts Finnjet vuonna 1977.

Anonyymi kirjoitti:

Hietalahdessa on tehty satoja laivoja, sillä v. 1976 oli työn alla alus numerolla 407, joka kastettiin Gts Finnjet vuonna 1977.

Wärtsilä, eri nimillä vuosien aikana, on rakentanut n.2600 laivaa, isompia ja pienempiä.

Anonyymi kirjoitti:

Hietalahdessa on tehty satoja laivoja, sillä v. 1976 oli työn alla alus numerolla 407, joka kastettiin Gts Finnjet vuonna 1977.

Kyllä sen laivan nimeksi tuli Finnjet, ei Gts Finnjet....Eikä sivulla ole keskusteltu jostain 1970- luvun ajasta, jokainen tietää että silloin suomessa tehtiin laivoja, kohtuullisen suuriakin. Esim. Valmetin Vuosaaren telakalla tehtiin 3 kpl yli 100000 dwt tankkilaivaa. Mutta kun sivun aloitus antaa ja pyrkii antamaan sellaisen vaikutelman että suomi olisi jotenkin edelläkävijä ja omaisi jotain aivan erikoista laivanrakennusosaamista, ei sitä vaan ole. Ja muistutan vaikka siitä, että sadoista maailmassa rakennetuissa suurimmista teräsrunkoisista purjealuksista yhtä ensimmäistäkään ei tehty suomessa...Pommern, Passat, Pamir, Herzogin Cecilie, Fennia (kaksi lyhyin väliajoin suomalaisomistukseen samalla nimellä) jne. jne. Oliko joku niistä rakennettu suomessa?
Kun aloittaja esim. esittää että koska meillä, siis sattumoisin juuri meillä, ruotsalaisesta laivanrakennuksesta ei puhuta kuten suomalaisesta, hän pyrkii väittämään ettei ruotsissa ole juuri laivoja rakennettu. Jos sitten ihan oikeasti selvitetään ja tutkitaan niin suomalaisomistuksessakin olleista ja usein nyt jo romutetuista rahtilaivoista yllättävän moni oli rakennettu Mekaniska Verkstadin tms. telakalla.
Jäänmurtajia jos pidetään jotenkin erikoisaluksina, niitähän meillä veli Venäläiselle tehtiin nippu ja ihan laadukkaita olivatkin mutta kun maailmalla olivat ajossa jo sellaiset aikansa suurimmat ja voimakkaimmat pelit kuin Jermak ja Krasin, ei meillä ollut vielä mitään tuntumaa jäänmurtajien tekemisestä ...

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sen laivan nimeksi tuli Finnjet, ei Gts Finnjet....Eikä sivulla ole keskusteltu jostain 1970- luvun ajasta, jokainen tietää että silloin suomessa tehtiin laivoja, kohtuullisen suuriakin. Esim. Valmetin Vuosaaren telakalla tehtiin 3 kpl yli 100000 dwt tankkilaivaa. Mutta kun sivun aloitus antaa ja pyrkii antamaan sellaisen vaikutelman että suomi olisi jotenkin edelläkävijä ja omaisi jotain aivan erikoista laivanrakennusosaamista, ei sitä vaan ole. Ja muistutan vaikka siitä, että sadoista maailmassa rakennetuissa suurimmista teräsrunkoisista purjealuksista yhtä ensimmäistäkään ei tehty suomessa...Pommern, Passat, Pamir, Herzogin Cecilie, Fennia (kaksi lyhyin väliajoin suomalaisomistukseen samalla nimellä) jne. jne. Oliko joku niistä rakennettu suomessa?
Kun aloittaja esim. esittää että koska meillä, siis sattumoisin juuri meillä, ruotsalaisesta laivanrakennuksesta ei puhuta kuten suomalaisesta, hän pyrkii väittämään ettei ruotsissa ole juuri laivoja rakennettu. Jos sitten ihan oikeasti selvitetään ja tutkitaan niin suomalaisomistuksessakin olleista ja usein nyt jo romutetuista rahtilaivoista yllättävän moni oli rakennettu Mekaniska Verkstadin tms. telakalla.
Jäänmurtajia jos pidetään jotenkin erikoisaluksina, niitähän meillä veli Venäläiselle tehtiin nippu ja ihan laadukkaita olivatkin mutta kun maailmalla olivat ajossa jo sellaiset aikansa suurimmat ja voimakkaimmat pelit kuin Jermak ja Krasin, ei meillä ollut vielä mitään tuntumaa jäänmurtajien tekemisestä ...

Lue lisää

Ennen oli noin, ennen oli näin....Nyt on Nyt !!
Wärsilän kehittämää jäänmurtajan runkoa on kopioitu siellä missä murtajia rakennetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sen laivan nimeksi tuli Finnjet, ei Gts Finnjet....Eikä sivulla ole keskusteltu jostain 1970- luvun ajasta, jokainen tietää että silloin suomessa tehtiin laivoja, kohtuullisen suuriakin. Esim. Valmetin Vuosaaren telakalla tehtiin 3 kpl yli 100000 dwt tankkilaivaa. Mutta kun sivun aloitus antaa ja pyrkii antamaan sellaisen vaikutelman että suomi olisi jotenkin edelläkävijä ja omaisi jotain aivan erikoista laivanrakennusosaamista, ei sitä vaan ole. Ja muistutan vaikka siitä, että sadoista maailmassa rakennetuissa suurimmista teräsrunkoisista purjealuksista yhtä ensimmäistäkään ei tehty suomessa...Pommern, Passat, Pamir, Herzogin Cecilie, Fennia (kaksi lyhyin väliajoin suomalaisomistukseen samalla nimellä) jne. jne. Oliko joku niistä rakennettu suomessa?
Kun aloittaja esim. esittää että koska meillä, siis sattumoisin juuri meillä, ruotsalaisesta laivanrakennuksesta ei puhuta kuten suomalaisesta, hän pyrkii väittämään ettei ruotsissa ole juuri laivoja rakennettu. Jos sitten ihan oikeasti selvitetään ja tutkitaan niin suomalaisomistuksessakin olleista ja usein nyt jo romutetuista rahtilaivoista yllättävän moni oli rakennettu Mekaniska Verkstadin tms. telakalla.
Jäänmurtajia jos pidetään jotenkin erikoisaluksina, niitähän meillä veli Venäläiselle tehtiin nippu ja ihan laadukkaita olivatkin mutta kun maailmalla olivat ajossa jo sellaiset aikansa suurimmat ja voimakkaimmat pelit kuin Jermak ja Krasin, ei meillä ollut vielä mitään tuntumaa jäänmurtajien tekemisestä ...

Lue lisää

Jermak (Yermak) Newcastle 1898
Krassin, Newcastle 1917
Yermak, Wärtsilä 1974

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sen laivan nimeksi tuli Finnjet, ei Gts Finnjet....Eikä sivulla ole keskusteltu jostain 1970- luvun ajasta, jokainen tietää että silloin suomessa tehtiin laivoja, kohtuullisen suuriakin. Esim. Valmetin Vuosaaren telakalla tehtiin 3 kpl yli 100000 dwt tankkilaivaa. Mutta kun sivun aloitus antaa ja pyrkii antamaan sellaisen vaikutelman että suomi olisi jotenkin edelläkävijä ja omaisi jotain aivan erikoista laivanrakennusosaamista, ei sitä vaan ole. Ja muistutan vaikka siitä, että sadoista maailmassa rakennetuissa suurimmista teräsrunkoisista purjealuksista yhtä ensimmäistäkään ei tehty suomessa...Pommern, Passat, Pamir, Herzogin Cecilie, Fennia (kaksi lyhyin väliajoin suomalaisomistukseen samalla nimellä) jne. jne. Oliko joku niistä rakennettu suomessa?
Kun aloittaja esim. esittää että koska meillä, siis sattumoisin juuri meillä, ruotsalaisesta laivanrakennuksesta ei puhuta kuten suomalaisesta, hän pyrkii väittämään ettei ruotsissa ole juuri laivoja rakennettu. Jos sitten ihan oikeasti selvitetään ja tutkitaan niin suomalaisomistuksessakin olleista ja usein nyt jo romutetuista rahtilaivoista yllättävän moni oli rakennettu Mekaniska Verkstadin tms. telakalla.
Jäänmurtajia jos pidetään jotenkin erikoisaluksina, niitähän meillä veli Venäläiselle tehtiin nippu ja ihan laadukkaita olivatkin mutta kun maailmalla olivat ajossa jo sellaiset aikansa suurimmat ja voimakkaimmat pelit kuin Jermak ja Krasin, ei meillä ollut vielä mitään tuntumaa jäänmurtajien tekemisestä ...

Lue lisää

''..hän pyrkii väittämään...''
Ei väitetty yhtään mitään. Selvännäkijän kyvyt huonot.

Anonyymi kirjoitti:

Jermak (Yermak) Newcastle 1898
Krassin, Newcastle 1917
Yermak, Wärtsilä 1974

Taisit nyt sekoittaa vähän vanhemman Jermakin vähän uudempaan? Krassin ei ollut Krassin vaan Krasin ja se on sillä nimellä yhä Pietarissa museoituna. Krasinin kansirakenteet tosin ovat matkan varrella täysin uusittu mutta vanhat nekin jo ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Taisit nyt sekoittaa vähän vanhemman Jermakin vähän uudempaan? Krassin ei ollut Krassin vaan Krasin ja se on sillä nimellä yhä Pietarissa museoituna. Krasinin kansirakenteet tosin ovat matkan varrella täysin uusittu mutta vanhat nekin jo ovat.

Lue lisää

Ihanko totta ??
https://en.wikipedia.org/wiki/Krassin_(1916_icebreaker)

Anonyymi kirjoitti:

Ihanko totta ??
https://en.wikipedia.org/wiki/Krassin_(1916_icebreaker)

Lue lisää

Ihan totta, Wikipediaasi ei pidä aivan noin sokeasti luottaa. Krasinin nimen voit käydä tavaamassa Pietarissa käydessäsi ihan siitä laivan kyljestä ja jos sisätiloihin menet, siellä monistakin paikoista...
Tarkoittamani Jermak valmistui Englannissa 1897. Ei, sitä ei tehnyt Wärtsilä!
Ensimmäinen Suomen valtion tilaama ja erityisen epäonnistuneeksi tekeleeksi osoittautunut jäänmurtaja rakennettiin ihan Tukholmassa valmistuen 1890. Suomalainen laivanrakennusosaaminen on saanut saanut lähes myyttiset mittasuhteet mutta juurikin vain suomessa...Vähän sama kuin suomessa maailmankuulut eri alojen artistit ovat maailmankuuluja vain suomessa...

Anonyymi kirjoitti:

Ennen oli noin, ennen oli näin....Nyt on Nyt !!
Wärsilän kehittämää jäänmurtajan runkoa on kopioitu siellä missä murtajia rakennetaan.

Wärtsilän tekemien jäänmurtajien rungoissa ei ole mitään erikoista, ei mitään sellaista jota olisi erityisesti kannattanut kopioida. Jäänmurtajien runkomuoto vakiintui jo ennen Wärtsilän ensimmäisenkään jäänmurtajan rakentamista, ollaan taas kiinni niissä myyttisissä kuvitelmissa jostakin ihmeellisestä ja erikoisesta erikoisosaamisesta. Valitettavasti ennen Wärtsilän tekemisiä oivallettiin ja valmistettiin aluksia erityisesti jäänmurtoon soveltuviksi, Wärtsilä jos mikä on osaamisen kopioija. Ja mikä merkillisintä, Wärtsilä jämähti murtajien muodoissa pitkiksi ajoiksi siihen yhteen muottiin, esim. ns. irtokeulat, murtajien keulojen voimakkaat jälkikäteismuutokset jne. ovat kehiteyty aivan muualla kuin em. toimijalla: Ruotsissa on muuteltu useiden Wärtsilän valmistamien murtajien keulamuotoja ja Venäjällä tehty aivan uudenlaisia muotoja murtajiin jo uudisrakennusvaiheessa! Miksi niin erinomaisen hyvää olisi pitänyt ja ollut syytä noin voimallisesti muutella...??
ja mitä tulee vaikka sellaiseen seikkaan kuin suomessa ent. Neuvostoliitolle tehtyihin kymmeniin murtajiin, niistä jokaisen, tasan tarkkaan jokaisen, pääkoneet olivat Sulzer- merkkisiä. mitä suomalaista osaamista ne edustivat, eivät mitään sillä Wärtsilä valmisti niitä ihan vaan lisenssiluvin.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalainen laivanrakennus oli maailmanmitassa pelkkää puuhastelua, laivanrakennus- ja merenkulkumaita olivat sellaiset kuin Hollanti, Espanja, Portugali ja Englanti. Kun rautalaivojen aika alkoi, ei meillä ollut ensimmäistäkään telakkaa kykenevä niitä tekemään, meillä ei milloinkaan rakennettu yhtään isoa teräksistä "tuulennaukujaa". Lukuun ottamatta pieniä apualuksia, lähinnä hinaajia, teräsaluksia opittiin tekemään vasta sotien jälkeen paljolti N- liiton bilateraalisen kaupan seurauksena, ihan arvostettavaa toki kaikki tuokin, onhan se poikinut sittemmin tämän risteilyalusbuumin josta maan telakat lohkaisivat ja lohkaisevat edelleen kohtuullista osaa samalla lohkaisten kohtuullisen hyvät valtion tukiaiset. Sääli vain että telakat eivät enää ole suomalaisia ja tekijöistäkin iso osa kulkee ulkomaille lomillaan kun kotinsa ovat siellä.

Lue lisää

Se 'puuhastelu' työllisti yli 200 laivanrakentajaa, iso määrä niihin aikoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Wärtsilän tekemien jäänmurtajien rungoissa ei ole mitään erikoista, ei mitään sellaista jota olisi erityisesti kannattanut kopioida. Jäänmurtajien runkomuoto vakiintui jo ennen Wärtsilän ensimmäisenkään jäänmurtajan rakentamista, ollaan taas kiinni niissä myyttisissä kuvitelmissa jostakin ihmeellisestä ja erikoisesta erikoisosaamisesta. Valitettavasti ennen Wärtsilän tekemisiä oivallettiin ja valmistettiin aluksia erityisesti jäänmurtoon soveltuviksi, Wärtsilä jos mikä on osaamisen kopioija. Ja mikä merkillisintä, Wärtsilä jämähti murtajien muodoissa pitkiksi ajoiksi siihen yhteen muottiin, esim. ns. irtokeulat, murtajien keulojen voimakkaat jälkikäteismuutokset jne. ovat kehiteyty aivan muualla kuin em. toimijalla: Ruotsissa on muuteltu useiden Wärtsilän valmistamien murtajien keulamuotoja ja Venäjällä tehty aivan uudenlaisia muotoja murtajiin jo uudisrakennusvaiheessa! Miksi niin erinomaisen hyvää olisi pitänyt ja ollut syytä noin voimallisesti muutella...??
ja mitä tulee vaikka sellaiseen seikkaan kuin suomessa ent. Neuvostoliitolle tehtyihin kymmeniin murtajiin, niistä jokaisen, tasan tarkkaan jokaisen, pääkoneet olivat Sulzer- merkkisiä. mitä suomalaista osaamista ne edustivat, eivät mitään sillä Wärtsilä valmisti niitä ihan vaan lisenssiluvin.

Lue lisää

No nyt Rauno kimpaantui:)) Ja silloin tulee ihan silkkaa apulantaa:)))

Anonyymi kirjoitti:

Wärtsilän tekemien jäänmurtajien rungoissa ei ole mitään erikoista, ei mitään sellaista jota olisi erityisesti kannattanut kopioida. Jäänmurtajien runkomuoto vakiintui jo ennen Wärtsilän ensimmäisenkään jäänmurtajan rakentamista, ollaan taas kiinni niissä myyttisissä kuvitelmissa jostakin ihmeellisestä ja erikoisesta erikoisosaamisesta. Valitettavasti ennen Wärtsilän tekemisiä oivallettiin ja valmistettiin aluksia erityisesti jäänmurtoon soveltuviksi, Wärtsilä jos mikä on osaamisen kopioija. Ja mikä merkillisintä, Wärtsilä jämähti murtajien muodoissa pitkiksi ajoiksi siihen yhteen muottiin, esim. ns. irtokeulat, murtajien keulojen voimakkaat jälkikäteismuutokset jne. ovat kehiteyty aivan muualla kuin em. toimijalla: Ruotsissa on muuteltu useiden Wärtsilän valmistamien murtajien keulamuotoja ja Venäjällä tehty aivan uudenlaisia muotoja murtajiin jo uudisrakennusvaiheessa! Miksi niin erinomaisen hyvää olisi pitänyt ja ollut syytä noin voimallisesti muutella...??
ja mitä tulee vaikka sellaiseen seikkaan kuin suomessa ent. Neuvostoliitolle tehtyihin kymmeniin murtajiin, niistä jokaisen, tasan tarkkaan jokaisen, pääkoneet olivat Sulzer- merkkisiä. mitä suomalaista osaamista ne edustivat, eivät mitään sillä Wärtsilä valmisti niitä ihan vaan lisenssiluvin.

Lue lisää

''....Wärtsilä jämähti murtajien muodoissa pitkiksi ajoiksi siihen yhteen muottiin,...''
Kun kerran oli hyvän keksinyt, miksi muuttaa.
''...esim. ns. irtokeulat, murtajien keulojen voimakkaat jälkikäteismuutokset jne. ovat kehiteyty aivan muualla..''
Väärin...taas. Ensimmäisen kehitti WARC eli Wärtsilä Arctic Research Center
''...tasan tarkkaan jokaisen, pääkoneet olivat Sulzer...''
Ei ihan, monissa oli esim.Wärtsilä 12V32E tai joku muu Wärtsilän mylly. Yhdessä voima tuotetaan ydinvoimalla.

Anonyymi kirjoitti:

Se 'puuhastelu' työllisti yli 200 laivanrakentajaa, iso määrä niihin aikoihin.

Hgin Hietalahdessa oli enimmillään yli 2000 henkilöä , ja lisäksi Wärtsilän Turun ja Perniön telakoilla Hietalahtea enempi.
Varsinaisten telakoitten henkilökunnan lisäksi työllistää suuren määrän eri alojen alihankkijoita, joten ei ole pelkkää näpertelyä.

Anonyymi kirjoitti:

''....Wärtsilä jämähti murtajien muodoissa pitkiksi ajoiksi siihen yhteen muottiin,...''
Kun kerran oli hyvän keksinyt, miksi muuttaa.
''...esim. ns. irtokeulat, murtajien keulojen voimakkaat jälkikäteismuutokset jne. ovat kehiteyty aivan muualla..''
Väärin...taas. Ensimmäisen kehitti WARC eli Wärtsilä Arctic Research Center
''...tasan tarkkaan jokaisen, pääkoneet olivat Sulzer...''
Ei ihan, monissa oli esim.Wärtsilä 12V32E tai joku muu Wärtsilän mylly. Yhdessä voima tuotetaan ydinvoimalla.

Lue lisää

Wärtsilä siis valmisti ja asensi muka niin suurta suomalaista osaamista omaaviin aluksiin vuosikymmenten ajan aivan muualla suunniteltuja moottoreita. Olisiko ollut mitenkään mahdollista ja jopa todennäköistä että se osaaminen olikin ollut pitkään ensin jossain ihan muualla? Että se koko laivanrakennusosaaminen olisi tullut jostakin missä sitä olisi jo ennen ollut? Siitä sitten on nyttemmin kasvanut joidenkin mielissä ajatus että se osaaminen oli suomalaista erikoisosaamista eikä mitään niin erikoista ja ihmeellistä osaamista ollut koskaan ollutkaan missään muualla maailmalla!

Anonyymi kirjoitti:

''....Wärtsilä jämähti murtajien muodoissa pitkiksi ajoiksi siihen yhteen muottiin,...''
Kun kerran oli hyvän keksinyt, miksi muuttaa.
''...esim. ns. irtokeulat, murtajien keulojen voimakkaat jälkikäteismuutokset jne. ovat kehiteyty aivan muualla..''
Väärin...taas. Ensimmäisen kehitti WARC eli Wärtsilä Arctic Research Center
''...tasan tarkkaan jokaisen, pääkoneet olivat Sulzer...''
Ei ihan, monissa oli esim.Wärtsilä 12V32E tai joku muu Wärtsilän mylly. Yhdessä voima tuotetaan ydinvoimalla.

Lue lisää

Kertoisitko nyt samalla, missä Neuvostoliittoon toimitetuissa jäänmurtajissa oli Wärtsilä- merkkiset pääkoneet? Palataan asiaan!

Anonyymi kirjoitti:

Wärtsilä siis valmisti ja asensi muka niin suurta suomalaista osaamista omaaviin aluksiin vuosikymmenten ajan aivan muualla suunniteltuja moottoreita. Olisiko ollut mitenkään mahdollista ja jopa todennäköistä että se osaaminen olikin ollut pitkään ensin jossain ihan muualla? Että se koko laivanrakennusosaaminen olisi tullut jostakin missä sitä olisi jo ennen ollut? Siitä sitten on nyttemmin kasvanut joidenkin mielissä ajatus että se osaaminen oli suomalaista erikoisosaamista eikä mitään niin erikoista ja ihmeellistä osaamista ollut koskaan ollutkaan missään muualla maailmalla!

Lue lisää

Olisiko päiväunien paikka ?? Sellaiset vähän pidemmät.....

Anonyymi kirjoitti:

Kertoisitko nyt samalla, missä Neuvostoliittoon toimitetuissa jäänmurtajissa oli Wärtsilä- merkkiset pääkoneet? Palataan asiaan!

Kun et itse osaa...ainakin seuraavissa oli/on Wärtsilän myllyt...
Moskva (1959–1998)
Leningrad (1960–1993)
Kiev (1965–1993)
Murmansk (1968–1995)
Vladivostok (1969–1997)
Baltica 2018

Ei ei palata asiaan. Sinä olet pelkkä paskanjauhaja.

Anonyymi kirjoitti:

Kun et itse osaa...ainakin seuraavissa oli/on Wärtsilän myllyt...
Moskva (1959–1998)
Leningrad (1960–1993)
Kiev (1965–1993)
Murmansk (1968–1995)
Vladivostok (1969–1997)
Baltica 2018

Ei ei palata asiaan. Sinä olet pelkkä paskanjauhaja.

Lue lisää

Korjaus, Baltika ei mennyt N:liittoon vaan Venäjälle.

Anonyymi kirjoitti:

Hgin Hietalahdessa oli enimmillään yli 2000 henkilöä , ja lisäksi Wärtsilän Turun ja Perniön telakoilla Hietalahtea enempi.
Varsinaisten telakoitten henkilökunnan lisäksi työllistää suuren määrän eri alojen alihankkijoita, joten ei ole pelkkää näpertelyä.

Lue lisää

Kyllä, mut 1800 luvulla 200:n työpaikka oli ISO. Siitä huomautin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun et itse osaa...ainakin seuraavissa oli/on Wärtsilän myllyt...
Moskva (1959–1998)
Leningrad (1960–1993)
Kiev (1965–1993)
Murmansk (1968–1995)
Vladivostok (1969–1997)
Baltica 2018

Ei ei palata asiaan. Sinä olet pelkkä paskanjauhaja.

Lue lisää

Työskentelin jonkin aikaa 1980-90- luvuilla konemestarina suomalaisilla jäänmurtajilla, ei niinkään vanhimmilla sellaisilla, ehkä jopa aivan uusimmilla. Muistan että laivan kaikki pääkoneet olivat Sulzer- merkkisiä. Se luki siinä moottorin käynnistyskahvassa jne! Olen sitä yhä vain ihmetellyt että miksi siinä ei lukenut Wärtsilä?

Anonyymi kirjoitti:

Työskentelin jonkin aikaa 1980-90- luvuilla konemestarina suomalaisilla jäänmurtajilla, ei niinkään vanhimmilla sellaisilla, ehkä jopa aivan uusimmilla. Muistan että laivan kaikki pääkoneet olivat Sulzer- merkkisiä. Se luki siinä moottorin käynnistyskahvassa jne! Olen sitä yhä vain ihmetellyt että miksi siinä ei lukenut Wärtsilä?

Lue lisää

Muistelen, että aiemmin puhuttiin Wärtsilä-Sulzer moottoreista tehty Vaasassa.
Ruotsilla on kaksi Urho-luokan jäänmurtajaa, joista toinen on Freia Hietalahdessa 70-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Muistelen, että aiemmin puhuttiin Wärtsilä-Sulzer moottoreista tehty Vaasassa.
Ruotsilla on kaksi Urho-luokan jäänmurtajaa, joista toinen on Freia Hietalahdessa 70-luvulla.

Lue lisää

Frej, 1975, Wärtsilä, Hietalahti,
5x12 cylinder Wärtsilä S.E.M.T. Pielstistick PC 2.2 each 5000 hp
Sama kattaus kuin Urho ja Sisu.

Anonyymi kirjoitti:

Työskentelin jonkin aikaa 1980-90- luvuilla konemestarina suomalaisilla jäänmurtajilla, ei niinkään vanhimmilla sellaisilla, ehkä jopa aivan uusimmilla. Muistan että laivan kaikki pääkoneet olivat Sulzer- merkkisiä. Se luki siinä moottorin käynnistyskahvassa jne! Olen sitä yhä vain ihmetellyt että miksi siinä ei lukenut Wärtsilä?

Lue lisää

Sitten sinä heräsit, kävit kusella, laskit kissan ulos ja menit takaisin nukkmaan.

''.. 1980-90- luvuilla...ehkä jopa aivan uusimmilla...''
Otso, Kontio, Fennica, Nordica...kaikissa Wärtsilän myllyt. Botnicassa Catepillarit.

Anonyymi kirjoitti:

Työskentelin jonkin aikaa 1980-90- luvuilla konemestarina suomalaisilla jäänmurtajilla, ei niinkään vanhimmilla sellaisilla, ehkä jopa aivan uusimmilla. Muistan että laivan kaikki pääkoneet olivat Sulzer- merkkisiä. Se luki siinä moottorin käynnistyskahvassa jne! Olen sitä yhä vain ihmetellyt että miksi siinä ei lukenut Wärtsilä?

Lue lisää

Luulisi nolottavan:)))))))))))))))))))

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi nolottavan:)))))))))))))))))))

Mitä noloo muka, sattuu oikein kova jäätalvi, niin murtajien varassa on koko merenkulku.
Murtajat miehistöinen ovat avainasemassa.

Jk. Kirjoittaja on maakrapu.

Anonyymi kirjoitti:

Luulisi nolottavan:)))))))))))))))))))

Ei nolota ollenkaan sillä en työskennellyt, luojan kiitos, Otsolla, Kontiolla, Fennicalla tai Nordicallakaan, en siis ollut tekemisissä "Wärtsilän myllyjen" enkä edes Caterpillarien kanssa. Kyseisten alusten suorituskyky ei kovin korkeita pisteitä alalla toimivien keskuudessa ole saanut................

Anonyymi kirjoitti:

Ei nolota ollenkaan sillä en työskennellyt, luojan kiitos, Otsolla, Kontiolla, Fennicalla tai Nordicallakaan, en siis ollut tekemisissä "Wärtsilän myllyjen" enkä edes Caterpillarien kanssa. Kyseisten alusten suorituskyky ei kovin korkeita pisteitä alalla toimivien keskuudessa ole saanut................

Lue lisää

Näin kirjoitit ''... 1980-90- luvuilla...ehkä jopa aivan uusimmilla...''
Jos olisit ollut (et ole nähnytkään) vain Otso, Kontio, Fennica, Nordica tai Nordica olisi mahdolliset.
Jännityksella jatkoa odottaen:))

Anonyymi kirjoitti:

Näin kirjoitit ''... 1980-90- luvuilla...ehkä jopa aivan uusimmilla...''
Jos olisit ollut (et ole nähnytkään) vain Otso, Kontio, Fennica, Nordica tai Nordica olisi mahdolliset.
Jännityksella jatkoa odottaen:))

Lue lisää

TYPO perkele !!
Piti olla ''Nordica tai Botnica''

Anonyymi kirjoitti:

Ei nolota ollenkaan sillä en työskennellyt, luojan kiitos, Otsolla, Kontiolla, Fennicalla tai Nordicallakaan, en siis ollut tekemisissä "Wärtsilän myllyjen" enkä edes Caterpillarien kanssa. Kyseisten alusten suorituskyky ei kovin korkeita pisteitä alalla toimivien keskuudessa ole saanut................

Lue lisää

Rauno ei ole työskennellyt missään laivassa. Nuorena Rauno haaveili merille lähdöstä mutta äiti sanoi ''Rauno, sinä menet lyseoon, Raunosta tulee konttoristi''

Aivan totta, ilman opintomatkoja osaamista ei olisi. Asia pitää osata nähdä niinkin kaukaa kuin jostain 1500- 1600- ajoista alkaen. Tuolloin lähinnä papisto ja ylin aateli laittoivat jälkikasvuaan opiskelemaan silloisiin Euroopan korkeimpiin opinahjoihin, niitähän ei montaa niitäkään ollut. Tuohon aikaan opintomatkoilla opittiin lähinnä ns. jumalan sanan oikeaoppista sanomaa ja
julistamista mutta hiven kerrallaan mukaan tuli myös oppia esim. vuoriteollisuudesta josta kehkeytyikin näihin päiviin kantanut ruotsin vallan taloudellinen ydin.
Joskus 1900- luvulla oppia hakemassa olleet miehet olivat myöhässä, 1400- 1700- aikoihin oppia saamassa olleiden miesten tuloksiin pohjautuu ruotsin vauraus, edelleen muuten noin 100- kertainen meidän maahamme verrattuna.

Mikähän se on tämä eu- porukka, Euroopan Unioni lyhennetään EU, onko tämä joku en usko- jengi?
Monopolia rahdinkuljetuksessa ei laivoilla ole varsinaisesti koskaan ollut ja esim. maailman suurimpiin lukeutuva, ellei peräti suurin, kuivarahdin kuljettaja Maersk Line on Tanskalaisomisteinen. Mm. Kööpenhaminan upeaksi luonnehdittu oopperatalo on ko. varustamon entisen omistajan rahoin rakennettu ja hän on laittanut hyväntekeväisyyteen muutamiakin miljoonia Euroja.
Tervasta suurimmat tulot repi Ruotsin valtio, välikäsillekin tietysti jotain jäi mutta ne tervaporvarit olivat pikkuvarakkaita vain kaikkein vähävaraisempiin verrattuna. Tervakauppa oli joka tapauksessa nippelitoimintaa jos sitä verrataan vaikka Kopparbergetin alueen kaivostoimintaan metallin jalostuksineen.

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän se on tämä eu- porukka, Euroopan Unioni lyhennetään EU, onko tämä joku en usko- jengi?
Monopolia rahdinkuljetuksessa ei laivoilla ole varsinaisesti koskaan ollut ja esim. maailman suurimpiin lukeutuva, ellei peräti suurin, kuivarahdin kuljettaja Maersk Line on Tanskalaisomisteinen. Mm. Kööpenhaminan upeaksi luonnehdittu oopperatalo on ko. varustamon entisen omistajan rahoin rakennettu ja hän on laittanut hyväntekeväisyyteen muutamiakin miljoonia Euroja.
Tervasta suurimmat tulot repi Ruotsin valtio, välikäsillekin tietysti jotain jäi mutta ne tervaporvarit olivat pikkuvarakkaita vain kaikkein vähävaraisempiin verrattuna. Tervakauppa oli joka tapauksessa nippelitoimintaa jos sitä verrataan vaikka Kopparbergetin alueen kaivostoimintaan metallin jalostuksineen.

Lue lisää

Koko Ruotsin valtakunnan, johon siis Suomi kuului, ulkomaan kaupasta terva ja piki yhdessä muodostivat vv. noin 1720- 1820 4- 8 % rauta- ja kuparituotteiden osuuden ollessa samaan aikaan yli 80 %. Myös tekstiilien osuus oli tervan ja pien osuutta suurempi, 11- 14 %.

Sama sakemannien viritys on myös ''Mudyug' murtajassa. Molemmat Hietalahdessa tehty, Wärtsilän koneet.
Tuo viritys toimii tasaisessa, 30-40cm, jäässä, ahtautumissa tulee ongelmia. Suomenlahdella pärjää hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Sama sakemannien viritys on myös ''Mudyug' murtajassa. Molemmat Hietalahdessa tehty, Wärtsilän koneet.
Tuo viritys toimii tasaisessa, 30-40cm, jäässä, ahtautumissa tulee ongelmia. Suomenlahdella pärjää hyvin.

Lue lisää

Paljon on näitä jäänmurtaja asiantuntijoita, jotka paremmin tietävät grogilasin jäät.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon on näitä jäänmurtaja asiantuntijoita, jotka paremmin tietävät grogilasin jäät.

Ja sitten on niitä jotka ovat nähneet jäätä vain grogilasissa.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon on näitä jäänmurtaja asiantuntijoita, jotka paremmin tietävät grogilasin jäät.

No mitä kaikkea SINÄ jäänmurtajista tiedät, oletko jäänmurtaja asiantuntija vaiko jäänmurtaja- asiantuntija?

Anonyymi kirjoitti:

Sama sakemannien viritys on myös ''Mudyug' murtajassa. Molemmat Hietalahdessa tehty, Wärtsilän koneet.
Tuo viritys toimii tasaisessa, 30-40cm, jäässä, ahtautumissa tulee ongelmia. Suomenlahdella pärjää hyvin.

Lue lisää

Siis Wärtsilän vielä tuolloin lisenssillä valmistamat Sulzer- merkkiset moottorit. Wärtsilä teki ominaan tuolloin vasta apukonekokoluokan moottoreita ja niitä on noissakin aluksissa. Esim. Tarmo- luokan murtajissa oli ja on yhä neljä kpl 8- sylinteristä Sulzer- rivimoottoria ja apukoneina viisi Wärtsilä- merkkistä moottoria. Poikkeuksena Apu johon vaurioituneen yhden pääkoneen paikalle laitettiin 9- syl. kone kun 8- syl. koneen runkoa ei juuri silloin tehtaalla sattunut olemaan ja murtajaa tarvittiin. Noita 9- syl koneita laiteltiin juuri noihin aikaisemmin N- liittoon tehtyihin hieman kotimaan murtajia kookkaampiin aluksiin, Kapitan Sorokiniin yms.
Em. Apu on turistialus nykyisin ja ainakin oli pitkään myynnissä, Koneistojärjestelyistään nykyisin en tiedä mutta keulapotkurit siitä ainakin on poistettu.

Anonyymi kirjoitti:

No mitä kaikkea SINÄ jäänmurtajista tiedät, oletko jäänmurtaja asiantuntija vaiko jäänmurtaja- asiantuntija?

Muutamia murtajia ollut rakentamassa , muutamia vuosia muinoin.

Anonyymi kirjoitti:

Sama sakemannien viritys on myös ''Mudyug' murtajassa. Molemmat Hietalahdessa tehty, Wärtsilän koneet.
Tuo viritys toimii tasaisessa, 30-40cm, jäässä, ahtautumissa tulee ongelmia. Suomenlahdella pärjää hyvin.

Lue lisää

Mudjuk kykenee etenemään noin 1,2- 1,4 metrin kiintojäässä 3-4 solmun nopeudella.
Kovina jäätalvina myös Suomenlahdella saattaa esiintyä voimakastakin jäiden ahtautumista, on tullut viime vuosituhannen puolella oikein jäänmurtajalla mukana olleena niitäkin nähtyä. Itse asiassa ahtautumia voi syntyä varsin ohuestakin kiintojäästä, esim. jotain kolme vuotta sitten viimeksi mm. Riianlahdella Vanha suomalainen Varma sai ajaa tauotta kuukauden päivät kiinni juuttuneita laivoja avustamassa vaikka kiintojäätä oli vaivaiset 15-25 cm. Jäät painuvat päällekkäin, eli ahtautuvat kuin vain sopivalta suunnalta riittävän voimakkaasti tuulee riittävän pitkään.

Anonyymi kirjoitti:

Mudjuk kykenee etenemään noin 1,2- 1,4 metrin kiintojäässä 3-4 solmun nopeudella.
Kovina jäätalvina myös Suomenlahdella saattaa esiintyä voimakastakin jäiden ahtautumista, on tullut viime vuosituhannen puolella oikein jäänmurtajalla mukana olleena niitäkin nähtyä. Itse asiassa ahtautumia voi syntyä varsin ohuestakin kiintojäästä, esim. jotain kolme vuotta sitten viimeksi mm. Riianlahdella Vanha suomalainen Varma sai ajaa tauotta kuukauden päivät kiinni juuttuneita laivoja avustamassa vaikka kiintojäätä oli vaivaiset 15-25 cm. Jäät painuvat päällekkäin, eli ahtautuvat kuin vain sopivalta suunnalta riittävän voimakkaasti tuulee riittävän pitkään.

Lue lisää

''Mudjuk kykenee etenemään...''
Oikea sanamuoto, kykeni, ennen keulan muutosta.
''Riianlahdella Vanha suomalainen Varma...''
Varma lähtee ensi vuonna naulatehtaalle. Ilmeisesti joku vanha svenski tilalle, tai jotain muuta...

Anonyymi kirjoitti:

''Mudjuk kykenee etenemään...''
Oikea sanamuoto, kykeni, ennen keulan muutosta.
''Riianlahdella Vanha suomalainen Varma...''
Varma lähtee ensi vuonna naulatehtaalle. Ilmeisesti joku vanha svenski tilalle, tai jotain muuta...

Lue lisää

Jos tämä keulamuoto kerran parantaa suorituskykyä kiintojäässä ja alkuperäinenkin valmistajatelakan ilmoittamana jäänpaksuus on jo tätä luokkaa, onko aivan epäloogista ajatella niinkin että parantunut suorituskyky auttaa selviytymään vähintään samasta kuin se alkuperäinen? Voitko sitten keksiä jonkin syyn miksi tämä muutos ylipäätään on tehty ja miksi niitä on tehty useampiinkin murtajiin...jos se noin paljon heikentäisi suorituskykyä, miksi tuollainen muutos?
Kehotan myös tutustumaan Thyssen- Waasin tutkimuksiin ja selvityksiin, ehkä niissäkin edes siteeksi on totta sillä kohtalaisen paljon erilaista testaamista heillä oli, oli mm. ihan oikea jäänmurtaja johon kokeeksi alkuun tuollainen keula rakennettiin.
Varmasta en olisi niinkään varma.

Anonyymi kirjoitti:

''Mudjuk kykenee etenemään...''
Oikea sanamuoto, kykeni, ennen keulan muutosta.
''Riianlahdella Vanha suomalainen Varma...''
Varma lähtee ensi vuonna naulatehtaalle. Ilmeisesti joku vanha svenski tilalle, tai jotain muuta...

Lue lisää

Eiköhän ne vanhat teräkset mene ihan alkuun terässulattoon jatkaakseen sitten sieltä mikä laatu mihinkin suuntaan uudelleen käytettäviksi?

Anonyymi kirjoitti:

Jos tämä keulamuoto kerran parantaa suorituskykyä kiintojäässä ja alkuperäinenkin valmistajatelakan ilmoittamana jäänpaksuus on jo tätä luokkaa, onko aivan epäloogista ajatella niinkin että parantunut suorituskyky auttaa selviytymään vähintään samasta kuin se alkuperäinen? Voitko sitten keksiä jonkin syyn miksi tämä muutos ylipäätään on tehty ja miksi niitä on tehty useampiinkin murtajiin...jos se noin paljon heikentäisi suorituskykyä, miksi tuollainen muutos?
Kehotan myös tutustumaan Thyssen- Waasin tutkimuksiin ja selvityksiin, ehkä niissäkin edes siteeksi on totta sillä kohtalaisen paljon erilaista testaamista heillä oli, oli mm. ihan oikea jäänmurtaja johon kokeeksi alkuun tuollainen keula rakennettiin.
Varmasta en olisi niinkään varma.

Lue lisää

''....miksi tämä muutos ylipäätään on tehty...''
Kaikkea pitää kokeilla........paitsi omaa siskoa. Tosiasia kuitenkin on että ''uusi keula'' heikensi jäänmurto ominaisuuksia, etenkin ahtaumissa.
Varmaa ei ole mikään mutta tieto naulatehtaalle lähdöstä tuli ihan paikanpäältä.

Anonyymi kirjoitti:

''....miksi tämä muutos ylipäätään on tehty...''
Kaikkea pitää kokeilla........paitsi omaa siskoa. Tosiasia kuitenkin on että ''uusi keula'' heikensi jäänmurto ominaisuuksia, etenkin ahtaumissa.
Varmaa ei ole mikään mutta tieto naulatehtaalle lähdöstä tuli ihan paikanpäältä.

Lue lisää

Tosiasia kuitenkin on ettet kykene myöntämään olevasi väärässä vaan käytät niinkin takapajuista vastausta että "kaikkea pitää kokeilla"! Jännää ajatella että jos asia noin olisi, useita vastaavaa rahaakin maksavaa ratkaisua ei olisi myöhemmin valmistuneisiin jäänmurtajiin ollenkaan tehty.
Mitä tulee ajoon pahoissa ahtojäissä, siinä olet oikeassa että keulamallista ei ole olennaista apua ja etua silloin.
Suomenlahdella ja Perämerellä on tälläkin hetkellä avustustehtävissä ainakin neljä ko. keularakenteella varustettua murtajaa, Saimaan tilannetta juuri nyt en ole seurannut mutta siellä on ainakin vielä vuodenvaihteessa ajanut samantyyppisellä keulalla muunneltu hinaaja jne.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasia kuitenkin on ettet kykene myöntämään olevasi väärässä vaan käytät niinkin takapajuista vastausta että "kaikkea pitää kokeilla"! Jännää ajatella että jos asia noin olisi, useita vastaavaa rahaakin maksavaa ratkaisua ei olisi myöhemmin valmistuneisiin jäänmurtajiin ollenkaan tehty.
Mitä tulee ajoon pahoissa ahtojäissä, siinä olet oikeassa että keulamallista ei ole olennaista apua ja etua silloin.
Suomenlahdella ja Perämerellä on tälläkin hetkellä avustustehtävissä ainakin neljä ko. keularakenteella varustettua murtajaa, Saimaan tilannetta juuri nyt en ole seurannut mutta siellä on ainakin vielä vuodenvaihteessa ajanut samantyyppisellä keulalla muunneltu hinaaja jne.

Lue lisää

Onhan se jo millä tahansa lujuusopillisellakin ajattelulla lähestyttynä selvää, että on helpompi painaa jäätä alaspäin kuin hakata päätä seinään ja tuhlata iso osa energiasta jään työntöyritykseen sivulle, sinne se kiintojää kun ei suostu menemään, siinä pitäisi siirtää koko jääkenttää.
Meressä olevan jään massasta on jo valmiiksi meren pinnan alapuolella veden suolaisuudesta yms. riippuen 80- 90 %, minne se jää taipuisi väistymään helpommin kuin juuri alaspäin.. ei ole järkevää puskea sitä sinne sivulle, ei se mene sinne mutta siihen hommaan kuluu niiden perinteisten murtajien tehosta suurin osa, siihen pään seinään hakkaamiseen, jään silppuamiseen pikkuruisiksi paloiksi kylkiään vasten. Jokaisen pieneksi silputun jääkappaleen rikkomikseen on kulutettu jäänmurtajan energiaa, tasakeulaisella murtajalla jäät väistyvät suurina laattoina, energiaa tarvitaan siis vähemmän..
Jos ja kun katsotaan myös uusimpien jäänmurtajien keulamalleja, huomataan helposti miten ne entisiin "perinteisiin" verrattuina ovat pyöristyneitä, itse asiassa lähestyen muodoiltaan juurikin tätä Thyssen- Waas- keulaa, miksi kokeilut vain jatkuvat?

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se jo millä tahansa lujuusopillisellakin ajattelulla lähestyttynä selvää, että on helpompi painaa jäätä alaspäin kuin hakata päätä seinään ja tuhlata iso osa energiasta jään työntöyritykseen sivulle, sinne se kiintojää kun ei suostu menemään, siinä pitäisi siirtää koko jääkenttää.
Meressä olevan jään massasta on jo valmiiksi meren pinnan alapuolella veden suolaisuudesta yms. riippuen 80- 90 %, minne se jää taipuisi väistymään helpommin kuin juuri alaspäin.. ei ole järkevää puskea sitä sinne sivulle, ei se mene sinne mutta siihen hommaan kuluu niiden perinteisten murtajien tehosta suurin osa, siihen pään seinään hakkaamiseen, jään silppuamiseen pikkuruisiksi paloiksi kylkiään vasten. Jokaisen pieneksi silputun jääkappaleen rikkomikseen on kulutettu jäänmurtajan energiaa, tasakeulaisella murtajalla jäät väistyvät suurina laattoina, energiaa tarvitaan siis vähemmän..
Jos ja kun katsotaan myös uusimpien jäänmurtajien keulamalleja, huomataan helposti miten ne entisiin "perinteisiin" verrattuina ovat pyöristyneitä, itse asiassa lähestyen muodoiltaan juurikin tätä Thyssen- Waas- keulaa, miksi kokeilut vain jatkuvat?

Lue lisää

Neuvostoliiton murtajat ajoivat 70-luvulla kolmenmetrin kiintojäässä pysähtymättä Jäämerellä.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasia kuitenkin on ettet kykene myöntämään olevasi väärässä vaan käytät niinkin takapajuista vastausta että "kaikkea pitää kokeilla"! Jännää ajatella että jos asia noin olisi, useita vastaavaa rahaakin maksavaa ratkaisua ei olisi myöhemmin valmistuneisiin jäänmurtajiin ollenkaan tehty.
Mitä tulee ajoon pahoissa ahtojäissä, siinä olet oikeassa että keulamallista ei ole olennaista apua ja etua silloin.
Suomenlahdella ja Perämerellä on tälläkin hetkellä avustustehtävissä ainakin neljä ko. keularakenteella varustettua murtajaa, Saimaan tilannetta juuri nyt en ole seurannut mutta siellä on ainakin vielä vuodenvaihteessa ajanut samantyyppisellä keulalla muunneltu hinaaja jne.

Lue lisää

''Jännää ajatella että jos asia noin olisi, useita vastaavaa rahaakin maksavaa ratkaisua ei olisi myöhemmin valmistuneisiin jäänmurtajiin ollenkaan tehty.''
Huisin jännää, kerro mitkä/missä ne uudet murtajat ovat.

''...keulamallista ei ole olennaista apua ja etua silloin.''
Kokemusten mukaan siitä on vain haittaa ajettaessa ahtauneessa jääkentässä.

''Suomenlahdella ja Perämerellä on tälläkin hetkellä avustustehtävissä ainakin neljä ko. keularakenteella varustettua murtajaa, ...''

Suomenlahdella on Voima ja kahdeksan venäläista, Mudyug ainoa jonka nenää on muotoiltu.
Perämerellä neljä svenskiä ja viisi suomalaista, kaikissa fööri alkuperäismuodossa.

Saimaalla ajeli hinaaja Calypso varustettuna ''irtokeulalla'' Jokseenkin samanlainen kuin WARC rakennelma.

Anonyymi kirjoitti:

Neuvostoliiton murtajat ajoivat 70-luvulla kolmenmetrin kiintojäässä pysähtymättä Jäämerellä.

Etkai itsekään tuollaisia usko?

Anonyymi kirjoitti:

Etkai itsekään tuollaisia usko?

Voima ei kuvia kumarra..
https://en.wikipedia.org/wiki/Arktika-class_icebreaker

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se jo millä tahansa lujuusopillisellakin ajattelulla lähestyttynä selvää, että on helpompi painaa jäätä alaspäin kuin hakata päätä seinään ja tuhlata iso osa energiasta jään työntöyritykseen sivulle, sinne se kiintojää kun ei suostu menemään, siinä pitäisi siirtää koko jääkenttää.
Meressä olevan jään massasta on jo valmiiksi meren pinnan alapuolella veden suolaisuudesta yms. riippuen 80- 90 %, minne se jää taipuisi väistymään helpommin kuin juuri alaspäin.. ei ole järkevää puskea sitä sinne sivulle, ei se mene sinne mutta siihen hommaan kuluu niiden perinteisten murtajien tehosta suurin osa, siihen pään seinään hakkaamiseen, jään silppuamiseen pikkuruisiksi paloiksi kylkiään vasten. Jokaisen pieneksi silputun jääkappaleen rikkomikseen on kulutettu jäänmurtajan energiaa, tasakeulaisella murtajalla jäät väistyvät suurina laattoina, energiaa tarvitaan siis vähemmän..
Jos ja kun katsotaan myös uusimpien jäänmurtajien keulamalleja, huomataan helposti miten ne entisiin "perinteisiin" verrattuina ovat pyöristyneitä, itse asiassa lähestyen muodoiltaan juurikin tätä Thyssen- Waas- keulaa, miksi kokeilut vain jatkuvat?

Lue lisää

Telakat vain odottavat insinjöörin tarjousta palveluksista;)

Anonyymi kirjoitti:

Neuvostoliiton murtajat ajoivat 70-luvulla kolmenmetrin kiintojäässä pysähtymättä Jäämerellä.

Kolmen metrin kiintojäässä, juupa joo, kerrotko tarkemmin missä päin maailmaa tämä tapahtui, olin nimittäin muutamilla reissuilla siellä minäkin mutta ihan en nyt äkkiseltään muista noita kolmemetrisiä kiintojään paksuuksia.
Mutta kun keksit lisää tarinaa, kertoile satujasi!

Anonyymi kirjoitti:

''Jännää ajatella että jos asia noin olisi, useita vastaavaa rahaakin maksavaa ratkaisua ei olisi myöhemmin valmistuneisiin jäänmurtajiin ollenkaan tehty.''
Huisin jännää, kerro mitkä/missä ne uudet murtajat ovat.

''...keulamallista ei ole olennaista apua ja etua silloin.''
Kokemusten mukaan siitä on vain haittaa ajettaessa ahtauneessa jääkentässä.

''Suomenlahdella ja Perämerellä on tälläkin hetkellä avustustehtävissä ainakin neljä ko. keularakenteella varustettua murtajaa, ...''

Suomenlahdella on Voima ja kahdeksan venäläista, Mudyug ainoa jonka nenää on muotoiltu.
Perämerellä neljä svenskiä ja viisi suomalaista, kaikissa fööri alkuperäismuodossa.

Saimaalla ajeli hinaaja Calypso varustettuna ''irtokeulalla'' Jokseenkin samanlainen kuin WARC rakennelma.

Lue lisää

Suomenlahdella JA Perämerellä, kuten kirjoitin, on nyt toiminnassa ainakin neljä Thyssen- Waas- keulalla varustettua murtajaa ynnä muutamia samaisella keularakenteella varustettuja isoja hinaajia, AAMEN!

Anonyymi kirjoitti:

Suomenlahdella JA Perämerellä, kuten kirjoitin, on nyt toiminnassa ainakin neljä Thyssen- Waas- keulalla varustettua murtajaa ynnä muutamia samaisella keularakenteella varustettuja isoja hinaajia, AAMEN!

Lue lisää

Ja alusten nimet on....

Anonyymi kirjoitti:

Kolmen metrin kiintojäässä, juupa joo, kerrotko tarkemmin missä päin maailmaa tämä tapahtui, olin nimittäin muutamilla reissuilla siellä minäkin mutta ihan en nyt äkkiseltään muista noita kolmemetrisiä kiintojään paksuuksia.
Mutta kun keksit lisää tarinaa, kertoile satujasi!

Lue lisää

Rauno, olitko konemestarina ?

Anonyymi kirjoitti:

Kolmen metrin kiintojäässä, juupa joo, kerrotko tarkemmin missä päin maailmaa tämä tapahtui, olin nimittäin muutamilla reissuilla siellä minäkin mutta ihan en nyt äkkiseltään muista noita kolmemetrisiä kiintojään paksuuksia.
Mutta kun keksit lisää tarinaa, kertoile satujasi!

Lue lisää

Kai nyt tiedät Jäämeren.pohjoisella pallonpuoliskolla. Kuolan ja Beringin salmen välillä Igorit lasettelivat jäätä murtaen.
En jaksa enää nimiä muistaa, kun aikaa kulunut.
Kysele niitten lähetystöstä, kun epäilet.
Jokatapauksessa eri kaliberin murtajia kuin suomalaisten.

Anonyymi kirjoitti:

Ja alusten nimet on....

Katsele aikasi kuluksi vaikka Marinetraffic- sivulta löytyvät, jos oikein maltat etsiä niin useammankin kuin neljä voit löytää. kaks nimeähän on jo mainittu edellä tälläkin sivulla, aloita vaikka niistä.

Kapitan Sorokin
Mudjyuk
Oden
Arppe

Juuri nyt muualla kuin Perämerellä tai Suomenlahdella/Saimaalla toimivia esim:

Kapitan Nikolaev
Kapitan Dranitsyn
Kapitan Khebnikov
Armarborg

ps. Rauno- nimisestä ei ole täällä tietoa!

Anonyymi kirjoitti:

Kapitan Sorokin
Mudjyuk
Oden
Arppe

Juuri nyt muualla kuin Perämerellä tai Suomenlahdella/Saimaalla toimivia esim:

Kapitan Nikolaev
Kapitan Dranitsyn
Kapitan Khebnikov
Armarborg

ps. Rauno- nimisestä ei ole täällä tietoa!

Lue lisää

Laivoja on, joo. Vain Mudjyuk nimisen keulaa on muuteltu.
Löysit jostain Arppe nimisen bukseerin:))
No, Arppe myytiin 2008, seilaa nykyisin nimellä ''ARMANBORG'' lippu: Kazakhstan
Sijainti: Bautino, Kaspian meri

Anonyymi kirjoitti:

Laivoja on, joo. Vain Mudjyuk nimisen keulaa on muuteltu.
Löysit jostain Arppe nimisen bukseerin:))
No, Arppe myytiin 2008, seilaa nykyisin nimellä ''ARMANBORG'' lippu: Kazakhstan
Sijainti: Bautino, Kaspian meri

Lue lisää

Löytyy oikein hyviä kuvia esim. Kapitan Sorokinista ja Odenista, vaikuttaako niiden keulamuoto millaiselta?

Anonyymi kirjoitti:

Löytyy oikein hyviä kuvia esim. Kapitan Sorokinista ja Odenista, vaikuttaako niiden keulamuoto millaiselta?

Odenin keula on se sama kuin telakalta lähtiessä.
Sorokin ei enää, kiitos thysenkeulan, pärjää kovissa jäissä, siksi Suomenlahdella.

Anonyymi kirjoitti:

Odenin keula on se sama kuin telakalta lähtiessä.
Sorokin ei enää, kiitos thysenkeulan, pärjää kovissa jäissä, siksi Suomenlahdella.

Kukaan ei ole keskustellut siitä millainen keula oli rakennusvaiheessa vaan siitä millainen se on nyt! Esim. Odenin keula on kyllä varsinainen tasakeula...

Mutta, jos joskus sattuisi niin hassusti, että olisit kiistelyssä väärässä, niin Pablo Nerudan sanoin: Älä tunnusta ikinä poika.

Anonyymi kirjoitti:

Odenin keula on se sama kuin telakalta lähtiessä.
Sorokin ei enää, kiitos thysenkeulan, pärjää kovissa jäissä, siksi Suomenlahdella.

Näyttää hinaaja Protectorkin työntävän edellään laatikkomaista keulaa, miksi se niin tekee jos se laatikko huonontaa jäänmurtokykyä?

Anonyymi kirjoitti:

Näyttää hinaaja Protectorkin työntävän edellään laatikkomaista keulaa, miksi se niin tekee jos se laatikko huonontaa jäänmurtokykyä?

Joskus työntää, joskus ei. Juuri nyt Tallinnassa, tiukasti kaijassa.
Kyllähän se irtokeula bukseerin jäänmurtokykyä parantaa, tasaisessa jäässä.
Joskus on vähän hakalaa... https://yle.fi/uutiset/3-6576457

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei ole keskustellut siitä millainen keula oli rakennusvaiheessa vaan siitä millainen se on nyt! Esim. Odenin keula on kyllä varsinainen tasakeula...

Mutta, jos joskus sattuisi niin hassusti, että olisit kiistelyssä väärässä, niin Pablo Nerudan sanoin: Älä tunnusta ikinä poika.

Lue lisää

''Kukaan ei ole keskustellut siitä millainen keula oli...'''
Eikö ?? Pari viestiä ylempänä ''... ja Odenista, vaikuttaako niiden keulamuoto millaiselta?''
Jos luetun ymmärtäminen on noin vaikeaa, parempi olle ihan hipi hiljaa:))))))

Anonyymi kirjoitti:

Joskus työntää, joskus ei. Juuri nyt Tallinnassa, tiukasti kaijassa.
Kyllähän se irtokeula bukseerin jäänmurtokykyä parantaa, tasaisessa jäässä.
Joskus on vähän hakalaa... https://yle.fi/uutiset/3-6576457

Lue lisää

Mäntyluodon satamassa on juuri nyt bulkkialus Nunavik, valmistunut 2014, noin 32000 DWT, noin 190 ja 26,7 metriä. Keula hyvin laatikkomainen, erityisesti suunniteltu niin että laatikkomaisuus toimii kun on lastissa, oisko sitten laitettu moinen bulbiton laatikkokeula jotta paremmin selviäisi jääajossa, veikkaan että juuri siksi...jaa mutta tuollaisestahan piti olla vain haittaa...

Anonyymi kirjoitti:

Mäntyluodon satamassa on juuri nyt bulkkialus Nunavik, valmistunut 2014, noin 32000 DWT, noin 190 ja 26,7 metriä. Keula hyvin laatikkomainen, erityisesti suunniteltu niin että laatikkomaisuus toimii kun on lastissa, oisko sitten laitettu moinen bulbiton laatikkokeula jotta paremmin selviäisi jääajossa, veikkaan että juuri siksi...jaa mutta tuollaisestahan piti olla vain haittaa...

Lue lisää

Nunavik ja sisaralus Umiak ovat jäätämurtavia rahtilaivoja. Molempien keula on perinteinen jäänmurtajan keula.
Se osa joka on näkyvissä, sillä ei ole juuri merkitystä, se osa joka on vesirajassa ja sen alla, sillä on merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Nunavik ja sisaralus Umiak ovat jäätämurtavia rahtilaivoja. Molempien keula on perinteinen jäänmurtajan keula.
Se osa joka on näkyvissä, sillä ei ole juuri merkitystä, se osa joka on vesirajassa ja sen alla, sillä on merkitystä.

Lue lisää

Jos vaivaudut vertaamaan niiden keulojen muotoa, lastissa vesirajasta hyvinkin tylppää mallia, joudut toteamaan muodon muistuttavan enemmän Thyssen- Waas - keulaa kuin vanhempien vain jäänmurtoon tehtyjen eli jäänmurtajien keulaa. Jäätä rikotaan suuntaamalla voimasta isoin osa alaspäin, ei runnomalla sitä pässinpäisesti sivulle kuten noissa ns. perinteisissä murtajissa tapahtuu. Alashan se lopulta taipuu noilla perinteisilläkin murtajilla mutta jumalattoman tehottoman voimien tuhlauksen seurauksena. Puhdaslinjaisella Thyssen- Waas keulalla saavutetaan sama jäänmurtokyky huomattavasti pienemmällä teholla kun ollaan kiintojäissä, nämä Umiakit ym. ovat sitten kompromisseja noista kahdesta asiasta, joutuvathan ne ajelemaan myös ahtojäissä. Käsittääkseni sarjaan on juuri valmistunut kolmaskin vastaava alus.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vaivaudut vertaamaan niiden keulojen muotoa, lastissa vesirajasta hyvinkin tylppää mallia, joudut toteamaan muodon muistuttavan enemmän Thyssen- Waas - keulaa kuin vanhempien vain jäänmurtoon tehtyjen eli jäänmurtajien keulaa. Jäätä rikotaan suuntaamalla voimasta isoin osa alaspäin, ei runnomalla sitä pässinpäisesti sivulle kuten noissa ns. perinteisissä murtajissa tapahtuu. Alashan se lopulta taipuu noilla perinteisilläkin murtajilla mutta jumalattoman tehottoman voimien tuhlauksen seurauksena. Puhdaslinjaisella Thyssen- Waas keulalla saavutetaan sama jäänmurtokyky huomattavasti pienemmällä teholla kun ollaan kiintojäissä, nämä Umiakit ym. ovat sitten kompromisseja noista kahdesta asiasta, joutuvathan ne ajelemaan myös ahtojäissä. Käsittääkseni sarjaan on juuri valmistunut kolmaskin vastaava alus.

Lue lisää

Oletko ollut aina nuija vai käynyt jonkin kurssin, ottanut tunteja ????
Juuri nuo perinteisten murtajien keulat on suunniteltu ja toteutettu siten että jää murretaan alaspäin.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko ollut aina nuija vai käynyt jonkin kurssin, ottanut tunteja ????
Juuri nuo perinteisten murtajien keulat on suunniteltu ja toteutettu siten että jää murretaan alaspäin.

Lue lisää

Niitä aivan perinteisiä keulamuotoja ei kuitenkaan käytännössä rakenneta enää missään, mistähän se johtuu?
Olen käynyt jonkin kurssinkin ja ottanut tuntejakin, totta, jopa antanut tunteja...Ja jos vaikka olisinkin nuija, tärkeintä on etten ole juntti.

Telakan palkkalistoilla ei juuri ulkomaan eläviä ole, alihankkijoilla n.800 henkeä.

Ei kai siitä kukaan välitä...laivoja vaan valmistuu kuten telakoilta valmistuu. Nyt ei ehkä uusien risteilyalusten valmistumisellakaan ole niin kovin kiire, maailmalla kun noin 90 % kaikista sen alan aluksista on joutilaana, esim. Miamin edustalla on pian vuoden ajan makoillut 20- 30 maailman suurimpiin ja uljaimpiin kuuluvien risteilyalusten rypäs ja muualla makoilee niitä lisää. Eivät oikein osakekurssit nyt "nettoa"....

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai siitä kukaan välitä...laivoja vaan valmistuu kuten telakoilta valmistuu. Nyt ei ehkä uusien risteilyalusten valmistumisellakaan ole niin kovin kiire, maailmalla kun noin 90 % kaikista sen alan aluksista on joutilaana, esim. Miamin edustalla on pian vuoden ajan makoillut 20- 30 maailman suurimpiin ja uljaimpiin kuuluvien risteilyalusten rypäs ja muualla makoilee niitä lisää. Eivät oikein osakekurssit nyt "nettoa"....

Lue lisää

Miamissa turismista riippuvaiset firmat ilmoittivat viime vuonna tappioiksi 3,6 miljoonaa viikossa.

Suurinosa laivoista tehdään Aasiassa. Halpa työvoima....

Niinpä, unohdit vaan että sitä väliä liikennöi jo nyt esim. Viking Grace joka on Kiinassa tehty ja sen ns. sisaralushan sieltä on tulossa. Eilen kun Rauman telakan miestä TV:N haastateltiin aiheesta paljonko koronavitsaus aiheuttaa laivojen valmistumisten myöhästymisiä yms. hän mainitsi että se ei vaikuta pelkästään suoraan telakalla vaan isoja laitetoimituksia esim. Kiinasta on ollut myöhässä!
Toistaiseksi suurin laivanrakentaja lienee ollut ja on ehkä edelleen P- korea mutta Kiina jyllää kyllä. Mitä näistä sitten tulisi ajatella, ei maailma meidän ajatteluistamme piittaa, se on ns. globaalia menoa, Kiina on ollut maailman mahtivaltio historiassa ja on hyvää vauhtia nousemassa uudelleen siihen asemaan.
Juuri tuosta tarkoittamastasi tilauksesta tilaaja taisi aikanaan mainita ettei suomalaisilla telakoilla tilauskirjat olivat niin täynnä että laivat oli siksikin tilattava muualta.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, unohdit vaan että sitä väliä liikennöi jo nyt esim. Viking Grace joka on Kiinassa tehty ja sen ns. sisaralushan sieltä on tulossa. Eilen kun Rauman telakan miestä TV:N haastateltiin aiheesta paljonko koronavitsaus aiheuttaa laivojen valmistumisten myöhästymisiä yms. hän mainitsi että se ei vaikuta pelkästään suoraan telakalla vaan isoja laitetoimituksia esim. Kiinasta on ollut myöhässä!
Toistaiseksi suurin laivanrakentaja lienee ollut ja on ehkä edelleen P- korea mutta Kiina jyllää kyllä. Mitä näistä sitten tulisi ajatella, ei maailma meidän ajatteluistamme piittaa, se on ns. globaalia menoa, Kiina on ollut maailman mahtivaltio historiassa ja on hyvää vauhtia nousemassa uudelleen siihen asemaan.
Juuri tuosta tarkoittamastasi tilauksesta tilaaja taisi aikanaan mainita ettei suomalaisilla telakoilla tilauskirjat olivat niin täynnä että laivat oli siksikin tilattava muualta.

Lue lisää

''...suurin laivanrakentaja lienee ollut ja on ehkä edelleen P- korea..''
Totta helvetissä !! Suuri Johtava piirtää ja omin käsin värkkää koko purtilon:))

Anonyymi kirjoitti:

''...suurin laivanrakentaja lienee ollut ja on ehkä edelleen P- korea..''
Totta helvetissä !! Suuri Johtava piirtää ja omin käsin värkkää koko purtilon:))

Suuri Johtava...??? tarkoittaa mitä ja ketä???

Anonyymi kirjoitti:

Suuri Johtava...??? tarkoittaa mitä ja ketä???

Voi hyvä tavaton !!! Kirjoitusvirhe !!!
No, millä nimellä Pohjois-Korean pomoa kutsutaan ? Kysy joltain aikuiselta, mutta älä kuitenkaan sukulaiselta.

Olisiko se toiminta vähemmän älyvapaata jos ko. laiva tehtäisiin vaikka vanhassa laivanrakennusmaa Englannissa, tahi Espanjassa, italiassa, Portugalissa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Puolassa, Kanadassa, USA:ssa ent. Jugoslaviassa jne. siellä täällä? Esim. ylettömän ihanat Pomerania ja Georg Ots oli rakennettu Jugoslaviassa...Kuitenkin tosiasia on niin että enin osa koskaan suomessa ja Itämeren alueella liikennöinneistä aluksista EI ole tehty suomessa.
Mitäs mieltä tästä olet?

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko se toiminta vähemmän älyvapaata jos ko. laiva tehtäisiin vaikka vanhassa laivanrakennusmaa Englannissa, tahi Espanjassa, italiassa, Portugalissa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Puolassa, Kanadassa, USA:ssa ent. Jugoslaviassa jne. siellä täällä? Esim. ylettömän ihanat Pomerania ja Georg Ots oli rakennettu Jugoslaviassa...Kuitenkin tosiasia on niin että enin osa koskaan suomessa ja Itämeren alueella liikennöinneistä aluksista EI ole tehty suomessa.
Mitäs mieltä tästä olet?

Lue lisää

''..aluksista EI ole tehty suomessa.''
No, mitä sitten, onko jolu väittänyt näin ??

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, unohdit vaan että sitä väliä liikennöi jo nyt esim. Viking Grace joka on Kiinassa tehty ja sen ns. sisaralushan sieltä on tulossa. Eilen kun Rauman telakan miestä TV:N haastateltiin aiheesta paljonko koronavitsaus aiheuttaa laivojen valmistumisten myöhästymisiä yms. hän mainitsi että se ei vaikuta pelkästään suoraan telakalla vaan isoja laitetoimituksia esim. Kiinasta on ollut myöhässä!
Toistaiseksi suurin laivanrakentaja lienee ollut ja on ehkä edelleen P- korea mutta Kiina jyllää kyllä. Mitä näistä sitten tulisi ajatella, ei maailma meidän ajatteluistamme piittaa, se on ns. globaalia menoa, Kiina on ollut maailman mahtivaltio historiassa ja on hyvää vauhtia nousemassa uudelleen siihen asemaan.
Juuri tuosta tarkoittamastasi tilauksesta tilaaja taisi aikanaan mainita ettei suomalaisilla telakoilla tilauskirjat olivat niin täynnä että laivat oli siksikin tilattava muualta.

Lue lisää

Oppoppopoppop.
Viking Grace on kyllä tehty Suomen Turussa.
Ei saa kirjoittaa ihan kaikkea mitä sylki suuhun tuo.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko se toiminta vähemmän älyvapaata jos ko. laiva tehtäisiin vaikka vanhassa laivanrakennusmaa Englannissa, tahi Espanjassa, italiassa, Portugalissa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Puolassa, Kanadassa, USA:ssa ent. Jugoslaviassa jne. siellä täällä? Esim. ylettömän ihanat Pomerania ja Georg Ots oli rakennettu Jugoslaviassa...Kuitenkin tosiasia on niin että enin osa koskaan suomessa ja Itämeren alueella liikennöinneistä aluksista EI ole tehty suomessa.
Mitäs mieltä tästä olet?

Lue lisää

'...'ihanat Pomerania ja Georg Ots oli rakennettu Jugoslaviassa...''
Rauno, olet taas juonut keskiolutta !!! Molemmat ihanat kiulut tehtiin Puolassa.

Anonyymi kirjoitti:

Olisiko se toiminta vähemmän älyvapaata jos ko. laiva tehtäisiin vaikka vanhassa laivanrakennusmaa Englannissa, tahi Espanjassa, italiassa, Portugalissa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Puolassa, Kanadassa, USA:ssa ent. Jugoslaviassa jne. siellä täällä? Esim. ylettömän ihanat Pomerania ja Georg Ots oli rakennettu Jugoslaviassa...Kuitenkin tosiasia on niin että enin osa koskaan suomessa ja Itämeren alueella liikennöinneistä aluksista EI ole tehty suomessa.
Mitäs mieltä tästä olet?

Lue lisää

''...enin osa koskaan suomessa ja Itämeren alueella liikennöinneistä aluksista EI ole tehty suomessa.''

Muutamia on Suomessa tehty...

Athena
Baltic Princess
Cinderella
Finnjet
Kalypso
Mariella
Rosella
Silja Serenade
Silja Serenade
Silja Symphony
Skandia
Viking Grace
Viking XPRS

Anonyymi kirjoitti:

''...enin osa koskaan suomessa ja Itämeren alueella liikennöinneistä aluksista EI ole tehty suomessa.''

Muutamia on Suomessa tehty...

Athena
Baltic Princess
Cinderella
Finnjet
Kalypso
Mariella
Rosella
Silja Serenade
Silja Serenade
Silja Symphony
Skandia
Viking Grace
Viking XPRS

Lue lisää

Siinä tuli mainituiksi ehkä vajaa promille maailmalla kaiken kaikkiaan tehdyistä laivoista!

Anonyymi kirjoitti:

Siinä tuli mainituiksi ehkä vajaa promille maailmalla kaiken kaikkiaan tehdyistä laivoista!

Sinulla on käytössä korvien välissä vajaa promille.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on käytössä korvien välissä vajaa promille.

Eipäs, 1,3 näytti mittari hetki sitten...

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on käytössä korvien välissä vajaa promille.

Tarkoittanet että koko aivokapasiteetista on käytössä vajaa promille? Jos noin on, mikä silloin on se koko kapasiteetti? Mikä se on sinulla, se on kai sen verran pieni että joudut käyttämään kerrallaan pienissäkin jutuissa suurinta osaa siitä: Esim. koska et kykene varsinaisesta asiasta keskustelemaan EDES anonyyminä, otat käyttöön yksinkertaisemmille ihmisille tyypillisen tavan yrittää ns. mennä henkilökohtaisuuksiin....Mutta ehkä et nyt ymmärrä, jatka vain valitsemallasi linjalla, muuhan ei edes ole mahdollista!

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittanet että koko aivokapasiteetista on käytössä vajaa promille? Jos noin on, mikä silloin on se koko kapasiteetti? Mikä se on sinulla, se on kai sen verran pieni että joudut käyttämään kerrallaan pienissäkin jutuissa suurinta osaa siitä: Esim. koska et kykene varsinaisesta asiasta keskustelemaan EDES anonyyminä, otat käyttöön yksinkertaisemmille ihmisille tyypillisen tavan yrittää ns. mennä henkilökohtaisuuksiin....Mutta ehkä et nyt ymmärrä, jatka vain valitsemallasi linjalla, muuhan ei edes ole mahdollista!

Lue lisää

Jos sinä et ymmärrä mistä keskustellaan, älä klikkaa ''Lähetä'' nappulaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sinä et ymmärrä mistä keskustellaan, älä klikkaa ''Lähetä'' nappulaa.

Miksi siis klikkasit itse kyseistä painiketta? Miten suuri osa aivokapasiteetistasi oli käytössä kun laadit noinkin mukamas terävän vastakommentin? Pyri jatkossa voimakkaammin henkilökohtaisuuksiin, näytät silloin aina vain paremmin sen kapasiteetin...

Anonyymi kirjoitti:

Miksi siis klikkasit itse kyseistä painiketta? Miten suuri osa aivokapasiteetistasi oli käytössä kun laadit noinkin mukamas terävän vastakommentin? Pyri jatkossa voimakkaammin henkilökohtaisuuksiin, näytät silloin aina vain paremmin sen kapasiteetin...

Lue lisää

Viesti 27.02.2021 12:54
Se on sinun kirjoittama. Joku voisi sanoa että Sinä sorrut henkilökohtaisuuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Viesti 27.02.2021 12:54
Se on sinun kirjoittama. Joku voisi sanoa että Sinä sorrut henkilökohtaisuuksiin.

Jaa, mutta kun en ole kirjoittanut niin mitään 27.02, 2021, eikö olekin hassua?

Anonyymi kirjoitti:

Viesti 27.02.2021 12:54
Se on sinun kirjoittama. Joku voisi sanoa että Sinä sorrut henkilökohtaisuuksiin.

Oliko liian aurinkoinen päivä, menikö aivokapasiteetti solmuun? Huomaatko että nyt on jo uusi päivä, 18 pv jotain kuuta ja vuotta, joohan?

Anonyymi kirjoitti:

Oliko liian aurinkoinen päivä, menikö aivokapasiteetti solmuun? Huomaatko että nyt on jo uusi päivä, 18 pv jotain kuuta ja vuotta, joohan?

Se on SINUN kirjoittama.....

En kutsuisi veneeksi tätä...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gokstadin_laiva

Anonyymi kirjoitti:

En kutsuisi veneeksi tätä...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gokstadin_laiva

Viikingit eivät koskaan rakentaneet laivoja, veneitä ne olivat. Viikinkien kevyet veneet soveltuivat heidän reiteilleen eli sisäisille kulkuvesille. Niiden uppouma oli pieni ja uppouman painopiste sijaitsi vaarallisen korkealla, veneiden merikelpoisuus oli tosiasiassa varsin huono ja viikinkien on täytynyt kyllä valita tarkoin vuoden suojaisin ajankohta kun ovat lainkaan avomeriä lähteneet ylittämään. Kun suomalaiset kerran viikinkiveneen kopiolla matkasivat Helsingistä Tallinnaan keskikesällä, merihädässähän he jo sillä pyrähdyksellä ehtivät olla...En sekoittaisi viikinkien veneitä ja laivoja toisiinsa, kaksi aivan eri asiaa. Ei se tee veneestä laivaa jos jollakin nettisivulla erehdyttävästi viikinkiveneestä käytetään termiä laiva!

Anonyymi kirjoitti:

Viikingit eivät koskaan rakentaneet laivoja, veneitä ne olivat. Viikinkien kevyet veneet soveltuivat heidän reiteilleen eli sisäisille kulkuvesille. Niiden uppouma oli pieni ja uppouman painopiste sijaitsi vaarallisen korkealla, veneiden merikelpoisuus oli tosiasiassa varsin huono ja viikinkien on täytynyt kyllä valita tarkoin vuoden suojaisin ajankohta kun ovat lainkaan avomeriä lähteneet ylittämään. Kun suomalaiset kerran viikinkiveneen kopiolla matkasivat Helsingistä Tallinnaan keskikesällä, merihädässähän he jo sillä pyrähdyksellä ehtivät olla...En sekoittaisi viikinkien veneitä ja laivoja toisiinsa, kaksi aivan eri asiaa. Ei se tee veneestä laivaa jos jollakin nettisivulla erehdyttävästi viikinkiveneestä käytetään termiä laiva!

Lue lisää

Ja silloin kun viikingit seilasivat merillä ja kävivät maissa olivat maailman meret ja mantereet aivan eri mittasuhteissa. Kun mantereet alkoivat liikkumaan kauemmaksi toisistaan niin merimatkatkin pidentyivät esimerkiksi Amerikan/ Kanadan mantereelta Islantiin.

Ja "Golden Moonin " tytöt :-*

Anonyymi kirjoitti:

Ja "Golden Moonin " tytöt :-*

Joo, ja Moulin Rougen...

Anonyymi kirjoitti:

Joo, ja Moulin Rougen...

Ms Svea ja Regina WHT valmistuivat 80-luvulla, liekö jo romutettuna?

Anonyymi kirjoitti:

Ms Svea ja Regina WHT valmistuivat 80-luvulla, liekö jo romutettuna?

Mutta kun Moulin Rouge ei ollut laiva, eikä Regina WHT- nimistä laivaakaan ole ollut olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja "Golden Moonin " tytöt :-*

Ykskin kuin Jumalatar :D Muija sanoi että unissani tuon nimeä huutanut :D

:-*

Se vaan on niin satua!

Anonyymi kirjoitti:

Se vaan on niin satua!

Njo, Svea ja Regina olivat wht:lla valmistuneita autolauttoja 80-luvulla Suomen ja Ruotsin välille.

Anonyymi kirjoitti:

Njo, Svea ja Regina olivat wht:lla valmistuneita autolauttoja 80-luvulla Suomen ja Ruotsin välille.

Tiedämme kyllä, mutta kun siinä aluksen nimessä ei niitä WHT- kirjaimia ollut, apua...

Anonyymi kirjoitti:

Njo, Svea ja Regina olivat wht:lla valmistuneita autolauttoja 80-luvulla Suomen ja Ruotsin välille.

Silvia Regina tehtiin turuus

Anonyymi kirjoitti:

Tiedämme kyllä, mutta kun siinä aluksen nimessä ei niitä WHT- kirjaimia ollut, apua...

Onks muka väitetty? Ymmärrys hakusessa!

Anonyymi kirjoitti:

Onks muka väitetty? Ymmärrys hakusessa!

Mitä aiot tehdä jos löydät ymmärryksen ??

Anonyymi kirjoitti:

Onks muka väitetty? Ymmärrys hakusessa!

Mitä lukee ja siis mitä väitetään kommentissa 04.03.2021 klo 23:09? Siellä kerrotaan laivasta nimeltä Regina WHT...Kyllä siis on kuin onkin väitetty!

Anonyymi kirjoitti:

Mitä lukee ja siis mitä väitetään kommentissa 04.03.2021 klo 23:09? Siellä kerrotaan laivasta nimeltä Regina WHT...Kyllä siis on kuin onkin väitetty!

Pilkku jäänyt pois Reginan jälkeen. Tyytyväinen?

Anonyymi kirjoitti:

Pilkku jäänyt pois Reginan jälkeen. Tyytyväinen?

Selittelyn makua, sana "tyytyväinen" ei yksinään muodosta lausetta eikä tarkoita siis mitään, yritätkö kysyä jotain?