Ei Suomessa ole muuta jäykkää kuin palkan maksu, siis ihan oikeasti. Tanskassa on 30% korkeammat palkat ja kun palkkataso vaikuttaa suoraan BKT:seen, on ero sama Suomen ja Tanskan välillä. Lisäksi kun työn tuottavuus lasketaan kaavamaisesti (typerästi) näin: BKT/tehdyt työtunnit, niin sekin jää samassa suhteessa alas. Sama asia näkyy myös valtiontaloudessa, ei kerry tarpeeksi verotuloja, kun palkat ovat alhaisia, pian jopa puolet palkansaajista on nettosaajia, valtion velka kasvaa kasvamistaan.
Käsite "työn tuottavuus" harhauttaa ihmisiä, jotkut jopa luulee että se tarkoittaa nyt tulleessa vertailussa sitä että olemme jotenkin laiskempia ja tehottomampia työssämme, kuin muut pohjoismaalaiset, ei, ei se sitä tarkoita, ei välillämme alakohtaisesti sellaisia eroja ole, on vaan nuo palkkaerot (alakohtaiset). Kokonaistuottavuus on tietenkin kiinni myös tuotantojen rakenteesta, kuinka tuottavia ne ovat. Eniten tuottavuutta syntyy korkean jalostusasteen tuotteissa ja massatuotannossa prosessiteollisuudessa, kuin myös palkanmaksukykyä, johon kaavamainen laskentatapa liittyy (BKT/tehdyt työtunnit).
Palvelualojen rakenteessa täytyy myös olla eroja maittemme välillä, koska Suomi on noista maista teollisuusvaltaisin. ilmeisesti Ruotsissa ja Tanskassa on korkeamman tason palveluntuotantoa ja vientiä kuin meillä, vai syntyykö ero teollisesta tuotannosta?
Tässä maittain elinkeinorakenteet:
Suomi:
maatalous 3,3%
teollisuus 30,2%
palvelut 66,5%
Ruotsi:
maatalous 1,9%
teollisuus 26,6%
palvelut 71,5%
Tanska:
maatalous 1,2%
teollisuus 22,1%
palvelut 76,7%
Näitä lukuja ja palkanmaksua/bkt/ tuottavuutta kannattaa itse kunkin mietiskellä.
Äänestä
Käsite "työn tuottavuus" harhauttaa ihmisiä, jotkut jopa luulee että se tarkoittaa nyt tulleessa vertailussa sitä että olemme jotenkin laiskempia ja tehottomampia työssämme, kuin muut pohjoismaalaiset, ei, ei se sitä tarkoita, ei välillämme alakohtaisesti sellaisia eroja ole, on vaan nuo palkkaerot (alakohtaiset). Kokonaistuottavuus on tietenkin kiinni myös tuotantojen rakenteesta, kuinka tuottavia ne ovat. Eniten tuottavuutta syntyy korkean jalostusasteen tuotteissa ja massatuotannossa prosessiteollisuudessa, kuin myös palkanmaksukykyä, johon kaavamainen laskentatapa liittyy (BKT/tehdyt työtunnit).
Palvelualojen rakenteessa täytyy myös olla eroja maittemme välillä, koska Suomi on noista maista teollisuusvaltaisin. ilmeisesti Ruotsissa ja Tanskassa on korkeamman tason palveluntuotantoa ja vientiä kuin meillä, vai syntyykö ero teollisesta tuotannosta?
Tässä maittain elinkeinorakenteet:
Suomi:
maatalous 3,3%
teollisuus 30,2%
palvelut 66,5%
Ruotsi:
maatalous 1,9%
teollisuus 26,6%
palvelut 71,5%
Tanska:
maatalous 1,2%
teollisuus 22,1%
palvelut 76,7%
Näitä lukuja ja palkanmaksua/bkt/ tuottavuutta kannattaa itse kunkin mietiskellä.
Äänestä
Vastaukset 5
Vanhimmat
itse+aloittajan+pohdin+tuota+Tanskaa,+jonka+"madon+luvut",+juuri+mediassa+tulleet,+ovat+joukon+parhaat+ja+palvelujen+osuus+on+siellä+huimat+76,7%+elinkeinorakenteessa.+On+varmaan+niin+että+kun+siellä+operoidaan+korkeammalla+tulotasolla,+kotimainen+kysyntä+on+hyvää+ja+samalla+verokertymät+korkeita.+Tietysti+Tanska+on+siinä+mielessä+huono+vertailukohde+kun+on+vain++1/8+osa+Suomen+pinta-alasta,+koko+maa+on+yhtä+työssäkäyntialuetta,+infran+rakentaminen+pienelle+alueelle+paljon+halvempaa,+leudot+talvet,+lähempänä+päämarkkinoita+jne+jne...
Punamulta itse tuhlaillut ja vetänyt välistä ja nostaneet veroja ja nyt ihmettelevät missä mättää? Vanhanen uhrituu
Tietääkseni nykyinen hallitus ei ole vielä ollut kymmentä vuotta, oikeastihan Suomen ongelmat alkoivat 2010 Nokian romahtaessa, 2008 finanssikriisistä selvittiin, mutta tuosta Nokia romahduksesta ei, hallituksista riippumatta. Verotus ei ole meillä ongelma, vaan verotettavat tulot, tai tulot joita ei juuri veroteta.
Juuri näin, meillä on pulaa vain työnantajista!!
Kuka pöljä tekee täyspäiväistä työtä ja anoo vielä tukia että eläisi.. kun palkat on poljettu pohjiin...
Filatov polki palkat pohjalukemiin. Nyt demarit näkevät hänen aikaansaannoksensa, ovat jatkuvasti lisänneet korruptioita työmarkkinoilla.