ns. kaksikielisyysasiantuntijaa vapautuisi työmarkkinoille. Useimmat ruotsinkieliset ovat hyvin koulutettuja, koska 50 %:lle ikäluokasta on taattu
pääsy korkeakouluihin, jos itse haluavat.
Kun lisäksi pakkoruotsi vaihdetaan vapaaseen kielivalintaan, elinkeinoelämä alkaa saada monipuolisemman kielitaidon omaavaa ammattitaitoista työvoimaa.
Se ei tarkoita, että jokaisen pitäisi lukea vähintään kolmea kieltä, vaan esim. englanti saksa, englanti espanja, englanti ranska, jne. Hyvä englantikin yksin riittää, jos ei ole kieliin suuntautunut, kuten monet tekniset pojat.
pääsy korkeakouluihin, jos itse haluavat.
Kun lisäksi pakkoruotsi vaihdetaan vapaaseen kielivalintaan, elinkeinoelämä alkaa saada monipuolisemman kielitaidon omaavaa ammattitaitoista työvoimaa.
Se ei tarkoita, että jokaisen pitäisi lukea vähintään kolmea kieltä, vaan esim. englanti saksa, englanti espanja, englanti ranska, jne. Hyvä englantikin yksin riittää, jos ei ole kieliin suuntautunut, kuten monet tekniset pojat.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Elinkeinoelämän järjestöt ovat toivoneet vapaata kielivalintaa jo vuosien ajan, koska pakkoruotsi vie yhden ja nykyisellään jopa kahden maailmankielen opinnot.
Elinkeinoelämällä on myös pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.
Kielten+käyttö+EK:+jäsenyrityksissä+(selvitys+2013):
Englanti:+75%
Ruotsi+50%
Venäjä+29%
Saksa+14%
Ruotsi+hallitsee+ennen+kaikkea+finanssialaa,+saksa+tekniikkaa+ja+venäjä+matkailualaa.
Ruotsin käyttö johtuu pääosin RKP:n aikaan saamista kielipykälistä ja asetuksista, jotka kiusaavat myös elinkeinoelämää.
Joka lippu ja lappu, etiketti, ainesosat, huolto-ohjeet, asennusohjeet, takuulaput kahdella kielellä. Pankkien, vakuutuslaitosten ja muun rahoitussektorin palveluiden sisältö, tarjousesitteet, lomakkeet, internet-sivut ym. on pakko tarjota myös ruotsiksi.
Ruotsin tarve on siis pääosin keinotekoisesti luotu.
NIILLÄ kielillä täytyypärjätä, mitä on tarjolla. Se vaikuttaa myös vientikaupan suuntautumiseen.
Ei Suomessa kenenkään tarvitse osata ruotsia, sen osoittavat oppimistulokset. Kaikki opiskelevat pakkoruotsia, mutta sitä ei siltikään osata. Sillä on jo osoitettu, että ruotsin kieli on turha kieli, jolla yritetään pitää suomalaiset toisen luokan kansalaisina, kuten aloituksessa jo mainittu.
Pakkoruotsi vie jonkun sivistyskielen taidon kansalaisilta eikä anna mitään takaisin.
Ruotsin kieli ei ole sivistyskieli. Sivistyskieliä opiskellaan myös muissa maissa. Ruotsia opiskellaan vain Suomessa ja täälläkin vain pakolla. Ruotsin kieli ei koskaan yhdistä kahta vieraskielistä, koska sitä ei osaa vieraskieliset ja suomalaiset joutuvat ojentamaan äidinkielenedun ruotsalaiselle, kun suomalainen puhuu ruotsia.
"Hyvä englantikin yksin riittää, jos ei ole kieliin suuntautunut, kuten monet tekniset pojat."
Olen itse tällainen 'tekninen poika', DI, ja osaan englannin lisäksi hyvin saksaa. Myös ruotsia osaan suht ok, ainakin ymmärrän ihan hyvin. On aika vanhanaikaista tuoda esiin asioita näin joko/tai näkemyksellä. Kyllä 'tekninen poika' voi olla hyvä muussakin, ja vähemmän tekninen voi hänkin olla hyvä muussakin kuin kielissä... Minä ainakin korostaisin kielten merkitystä juuri teknisellä alalla, se on usein aika kansainvälinen. ja kielitaidosta ei ole ainakaan haittaa.
Olet oikeassa. Teknisissä on monilahjakkaita monen laudaturin ylioppilaita. Kakki vaan eivät tahdo tai pääse teknilliseen korkeakouluun.
Lukiossa luetaan kieliä niin paljon kuin lukujärjestys antaa myöten raskaammista laajan matematiikan ja fysiikan kursseista. Lisäksi pakkoruotsi on useimmille turha .
Teknisesti suuntautuneita on myös ammattikouluissa ja ammattikorkeassa. Pakkoruotsi jatkuu nykyään myös sinne ja vie yhden tärkeämman kielen resurssit. Esim. elektroniikka-asentaja englanti tai saksa toimii ja olisi monelle helpotus.
Espoossa englannin opettaja kertoi 2007 tai 2008, että ammattikoulun sähkölinjalla oli yli 9:n keskiarvon oppilaita, jotka olisivat päässeet leikiten mihin tahansa lukioon.
Stereotypioita pitäisi välttää. Kaikille kielet eivät vaan tahdo luonnistua. Silloin olisi parempi voida keskittyä oppimaan ainakin yksi kunnolla.
Suomen viennille nämä englantia hyvin osaavat insinöörit ja diplomi-insinöörit ovat korvaamattomia. Siihen lisänä hyvä saksa, espanja, portugali tai ranska avaisi lisää ovia.
Ruotsalaisella insinöörillä on tämä kilpailuetu. Ei pakkosuomea syömässä kielitaitoa, vaan pakollinen englanti ja valinnaiskieliä.
Peruskielitaito insinöörille tai kelle vaan on: englanti, ruotsi ja saksa. Varmasti tulee kysyntää ennemmin tai myöhemmin.
Englanti, ruotsi, saksa, sitä tarjotaan. Vain ruotsihörhö äitinsä peräkammarista uskoo niiden riittävän.
Ruotsihörhö luuli myös tuolla taannoin, että englanninkieliset kauppaneuvottelut käydään Oxfordin englannilla, molemmin puolin.
20 suomalaiselta suuryritykseltä kysyttiin onko ruotsi niille välttämätön.
Kaikki vastasivat EI.
Kaikki jatkoivat, että englanti on välttämätön. Muistakin kielistä voi olla hyötyä, mutta englanti aina vaaditaan ja se voi joskus korvata suomenkin.
Koneasentaja englanti saksa tai englanti espanja/portugali!
Ammattikouluissa pakkoruotsi jatkuu, jolloin käytännössä pystytään tarjoamaan jokseenkin tarpeeton ruotsi ja tarpeellinen englanti päälle.
Mitä resurssien tuhlausta!
Mitään ammattikoulututkintoa ei enää ole vuosiin saanut ilman pakollista ruotsin virkatutkintoa.
Sama ruotsin pakollinen virkatutkinto koskee myös ammattikorkeakoulua ja yliopistotason tutkintoja.
Nämä ruotsipakot ovat RKP:n käsialaa ja säädetty suoraan ministeriön asetuksilla suljettujen seinien takana. Niitä ei tarvitse viedä eduskuntaäänestyksiin.
Ammattikouluissa kielitasovaatimus on paljon alempi kuin lukioissa:
Kielitaso A2.2 Kehittyvä peruskielitaitoVaaditaan ammatilliseen perustutkintoon valmentavaan koulutukseen (VALMAan).
Esimerkiksi lukion englannin A-kielen tavoitteena on lukion päättövaiheessa taso B2.
Suomessa jopa puolitoista alle 30-vuotiasta ikäluokkaa on syrjäytynyt tavalla tai toisella.
Siihen on monia syitä.
Peruskouluun ja jokaiseen tutkintoon kuuluva kahden vieraan kielen kuorma on kohtuuton rasite. Vapautuksia pakkoruotsista ei myönnetä. Erityisluokatkin on lopetettu.
Pakkoruotsi lyö kovaa.
Eipä kukaan ruotsin takia syrjäydy. Syrjäytyvällä on ongelmia muutenkin opiskelussa. Tarvittaisiin enemmän tukea kokonaisvaltaisesti peruskoulusta asti. Koulun jälkeen samanalaista tukea että opinnot valmistuvat ja pääsee ammattiin, vaikka oppisopimuksella.
"Espoossa englannin opettaja kertoi 2007 tai 2008, että ammattikoulun sähkölinjalla oli yli 9:n keskiarvon oppilaita, jotka olisivat päässeet leikiten mihin tahansa lukioon."
Aikaimoista stereotypiaa levität täällä, kun vihjaat että hyvin koulussa pärjäävä oppilas ei muka voisi mennä ammattikouluun.
"20 suomalaiselta suuryritykseltä kysyttiin onko ruotsi niille välttämätön."
Ei yrityksiltä kysytä, onko jokin kieli välttämätön. Yritykset tarvitsevat kieliä, koska niiden osaaminen on kilpailuetu. Kyse ei ole "välttämättömästä" vaan kilpailuedusta.
Jos alettaisiin analysoida syrjäytymisen syitä piraatteella, että yksi kouluaine on aina syrjäytymisen syy, niin koskaan emme pääsisi perille syrjäytymisen juurisyihin.
Onneksi näitä asioita pohtii puolestamme joukko ammattilaisia ja asiantuntijoita.
Pakkoruotsi on tarpeeton. Työnantajat tarvitsevat ammattitaitoa niitä kieliä, joista on hyötyä.
Jos joku uskoo tarvitsevansa ruotsia, lukekoon vapaavalintaisesti.
Tulokset tiedetään.
Kohtuuttomat ja järjettömiksi koetut kieliopinnot voivat viedä oikeudentuntoiselta motivaation.
"Ei yrityksiltä kysytä, onko jokin kieli välttämätön".
Tässä selvityksessä suuryrityksiltä nimenomaan kysyttiin onko niissä ruotsi välttämätön.
JA KAIKKI vastasivat EI ole.
Samalla todettiin selkeästi, että englanti vaaditaan AINA, mutta muistakin kielistä voi olla hyötyä.
"Ei yrityksiltä kysytä", mutta kun kysyttiin.
Elinkeinoelämän toiveet laajemasta kielivarannosta kaikuvat pakkoruotsijien kohdalla kuuroille korville.
Omanapaiset paskoruotsittajat väittävät tietävänsä paremmin yritysten kielitarpeet kuin yritykset itse.
Mikä on pakkoruotsittajien henkinen kotimaa?
Taxellin+paradoksilla+on+tähän+asti+yritetty+perustella+Suomen+kaksikielisyyttä+ja+pakkoruotsia.
Taxellin+paradoksi+keksittiin+Suomessa+että+olisi+jokin+perustelu+suomalaisten+alistamiselle,+identiteetin+muokkaukselle,+rasismille+ja+Suomen+olemattomalle+kaksikielisyydelle.
Rasismia,+alistamista+ja+identiteetin+muokkausta+on+aina+yritetty+perustella+eri+tavoin+mutta+aina+yhtä+huonoin+perusteluin.
Lainaus:
RKP:ssa+kehitettiin+niin+kutsuttu+"Allardtin-Taxellin+paradoksi".+Se+tarkoittaa+kaksikielisyyden+ajamista+suomenkielisten+suhteen,+mutta+yksikielisten+ruotsinkielisten+instituutioiden+säilyttämistä+ja+vaalimista.+Kielikylpy+sopisi+näin+ollen+vain+kieli-enemmistölle.
Linkki+lainaukseen:
http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml
Taxellin+paradoksi+tarkoittaa+sitä+että+suomenkielisen+pitää+oppia+ruotsia+mutta+ruotsinkielisten+ei+tarvitse+oppia+suomea.
Taxellin+paradoksi+on+keksitty+Suomessa+koska+missään+muualla+ei+yritetä+väittää+että+4%n+vähemmistö+tekisi+maasta+kaksikielisen.
Taxellin+paradoksi+osoittaa+että+Suomi+ei+ole+kaksikielinen+maa+vaan+suomenkielinen+maa+jossa+on+pieni+vähemmistö+ruotsinkielisiä.+Taxellin+paradoksia+käytetään+tekosyynä+että+suomenkielisen+identiteetti+voidaan+muuttaa+ruotsinkieliseksi.+Todellisuudessa+mitään+Taxellin+paradoksia+ei+edes+ole,+on+vain+rasismia+jota+yritetään+perustella+sairailla+teorioilla.+Taxellin-+paradoksi+on+oikeasti+Taxellin-rasismia.+Peiteltyä+kaksikielistämistä+ja+identiteetin+muokkausta.
Jos+ruotsi+olisi+elinvoimainen+kieli+Suomessa+niin+siihen+ei+vaikuttaisi+enemmistön+toiminta+suuntaan+tai+toiseen.+Mutta+ruotsi+ei+ole+elävä+kieli+Suomessa,+eikä+Suomi+ole+elävästi+kaksikielinen,+niin+enemmistön+pitää+tekohengittää+ja+varjella+sitä+pakkoruotsin,+virkamiesruotsin+ja+kaksikielisyyden+muodossa.
Tämäkään+ei+riitä+vaan+ruotsinkieliselle+pitää+antaa+paremmat+mahdollisuudet+elämässä+korkeamman+koulutuksen+muodossa.
Taxellin+paradoksi+osoittaa+että+ruotsi+ei+ole+juurtunut+Suomeen+eikä+ole+oikeasti+edes+kuulunut+Suomeen.
Jos+Suomi+olisi+aidosti+kaksikielinen+kuten+Belgia+tai+kuten+aidosti+monikielinen+Sveitsi,+niin+Taxellin+paradoksia+ei+syntyisi.
Belgiassa+flaami+ja+ranska+jatkavat+elämää+rinnakkain+ilman+mitään+Taxellin+paradoksia,+koska+molemmat+kielet+ovat+paikallisia+juurtuneita+kieliä,+joilla+on+puhujia+kaikissa+kansanosissa.
Pakkoruotsittava ruotsihörhö voisi lähteä äitinsä peräkammarista tutkailemaan ympäröivää maailmaa tai ainakin perehtyä ammattikoulujen opintolinjoihin.
Ammattikouluissa on vaativia, hyvin työllistäviä linjoja, elektroniikka-asentajat, ym.
Ammattikoulussa on mistä valita.
Jos myöhemmin haluaa jatko-opiskelemaan, sekin onnistuu.
Ammattihenkilön palkat saattavat nousta tuplaksi ja paljon enemmänkin verrattuna vaikka yliopistolla kymmenen vuotta roikkuneeseen humanistiin.
Osaamista tarvitaan ja siitä myös maksetaan.
Monella rahkeet riittävät myös menestyvään yritystoimintaan.
Opinnoissa on mahdollisuus omaksua myös vieraskielinen ammattisanasto.
Suomessa pakkoruotsi jumittaa. Englanti ja saksa ovat tärkeimmät, sitten romaanisista kielistä ranska tai espanja.
Espanja ja portugali avaavat markkinoita myös mm. Pohjois-Afrikkaan ja Väli- ja Etelä-Amerikkaan
Totta
Aivan