Mistähän nyt oikein tuulee, kun ensin piti tehdän niin urbaania että, mutta nyt ehdotetaankin tilalle lähes luonnontilaiselta näyttävää rämettä?
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000007792326.html
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000007792326.html
Vastaukset 20
Vanhimmat
Liika työstäminen ja rakentaminen eivät aina ole efuksi. Luonnonmukaisuuttakin kaipaa varsinkin kun asuu asfaltoidussa ja betonoidussa ympäristössä.
Pöheiköt ja vanhat puut ovat parasta.
Resurssien hukkaamista tehdä luontoa muistuttava ympäristö keskelle kaupunkia. Luonnosta sellaisen löytää tekemättä mitään, nollapäästöillä.
Mistä sitä vettä sinne tuodaan?
Sorsapuistossa lammen alla on lähde. Sinne lampeen on istutettu järvikasveja,, lumpeita ja sen vuoksi se rehevöityy.
Tilanne on nyt todella vakava. Jonnekin aiotaan tehdä jotakin uutta vanhan tilalle. Tämähän siis tarkoittaa sitä, että jokin asia muuttuu, eikä sitten ole enää samanlainen kuin ennen. Tällaista ei voi sallia!
Voi sallia mutta joskus tekemällä tehty ja ihmisten valmiiksi ohjailtu oleminen tilassa on sellaista, ettei se kiinnosta. Ihmiset siirtelevät penkkejä Liisanpuistossakin minne sattuu ja tallaavat omia polkuja. Puiden alustat ovat suosituimpia oleiliupaikkoja.
Olet aivan oikeassa ja ainoa tapa reagoida tilanteeseen on kaikkien muutosten estäminen ja kieltäminen.
Liisanpuisto on hieno.
Harmi, että se pieni ruotsinpihlajarhmä kaadettiin pois bussiipysäkin tieltä Sammonkadun varresta
Kummasti puostossa vashteroiden tilalle istutetaan koivuja vaikka vaahterat ovat kauniita ja suuria.
No. Ei tietenkään. Joskus vaan...
Esim. Liisanpuisto on hieno ja selkeä. Varmaan arkkitehtonisen kirkonkin vuoksi.
Ilves hotellin eteen ja koskelle alaspäin rakennettu kivikkoinen puisto on ok. Vähän liikaa maalitaulun näköisiä muotoja kivikkopohjassa. Se pergolaterassi yläpuolella on kuin jokin sekava pihavarasto tekoköynnöksineen. Romuauto vierestä vain puuttuu.
Liisanpuisto oli hieno vielä 70 luvulla ,kunnes rakennettiin päiväkoti , joka jo purettiinkin kun löytyi hometta, mutta isompi tilaa vievä pitää saada.
Mitaaa... Puut alas, lisää betonia. Heti!
Huomaa, että varsinkin nuoret viihtyvät puistoissa. Kaikki viihtyvät puistoissa. Joskus näkee että kun penkkejä on siirrelty joutuu joku vanhempi ihminen istumaan eskelle nurmikentää siirretyllä penkillä. Ei sekään varmaan paha ole. Hän on valinnut juuri sen penkin niistä monista joita osin on siirelty.
Kaiken lisäksi rämemajavia koko kylä täynnä.
..Eli Biivereitä ?
Ei. Lintubongareiden piireissä kutsutaan nimellä myocastor coypus.
Urbaani ja tehokas asuminen, sekä luontoarvot eivät sulje toisiaan pois. Molemmille on tilausta. Kun ratkaisuissa yhdistyvät ihmisenkokoisuus, aitous ja rentous, on helppo ymmärtää, miksi nykyiselle tielle on lähdetty.
Vaikka kaikki ei olekaan hetkessä valmista, on kuitenkin määränpäähän pääsemiseksi lähdettävä matkalle. Tai odotettava, voiko odottaminen tuoda muutosta.
Kaikkien hyvä voi olla yhteinen etu.
Kuka perii tämän suomen suurimman rämealueen?
Mikä alue mielestäsi tällä hetkellä on? On ollut siinä jo aikojen alusta.
"Urbaani ja tehokas asuminen" kirjoitti joku yläpuolella.
Tehokkuus uuvuttaa ihmisiä.
Asumisen tulee olla paikka a tila missä voi rentoutua ja latautua.
"Asumisen tulee olla paikka a tila missä voi rentoutua ja latautua."
No miksi kukaan muuttaa sitten kaupunkeihin?
Joku on tullut järkiinsä. Keskusta kaipaa puistokaipaleita. Liian tiheään rakennettu vaikeuttaa myös lumen luontia, kun ei ole tilaa minne sitä luoda.
Korjaus: siis puistokaistaleita.