Pitäisikö sote-maakuntia ohjata Elinkeinoelämän keskusliiton johtajien ohjeiden mukaan? Vai pitäisikö kuulla asiantuntijoita — tai kenties kokemus-asiantuntijoita, jotka terveys- tai sote-palveluja tarvitsevat?
EK:n johtajat kirjoittavat Hesarin "vieraskynässä", että sote-uudistus ei paranna suomalaisten palveluita.
Me kokemus asiantuntijat olemme toista mieltä: sote-uudistus parantaa palveluja ja parannusta tarvitaan. Sote-uudistusta voidaan myös parantaa, kunhan nähdään mihin parannuksia tarvitaan. Muut Pohjoismaat ovat uudistaneet sote-palvelunsa vuosia sitten ja myös monta kertaa korjanneet uudistuksiaan vuosien saatossa.
Tarvitsemme julkisia erikoislääkäri palveluita terveyskeskuksissa. Tarvitsemme julkisia laboratoriopalveluja terveys-keskuksissa. Tarvitsemme vanhuksille ja vammaisille paremmat julkiset palvelut.
On ennustettu, että v. 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias.
Kunnat eivät ole osanneet kilpailuttaa yksityisten tarjoamia vanhuspalveluja. Niinpä on valittu halvimman hoidon tarjoaja, joka on syrjäyttänyt kaikki muut pienet, kodinomaiset palveluntarjoajat. Vanhuksilla on ollut pakkomuutto yksityiseen palvelutaloon, jonka toiminta perustuu mahdollisimman suureen tuottoon.
EK:n johtajien mukaan "jos kaikki alueet toimisivat — väestörakenne huomioon ottaen — samoin kuin tehokkain alue, vuosittaiset sote-menot olisivat jopa neljä miljardia nykyistä pienemmät". Mihin EK:n laskelmat perustuu? Kun hoitajat tekevät vain heille kuuluvaa hoitotyötä ja hoitajamitoitusta on lisätty sitten Sipilän hallituksen yksityistämis-laskelmien, ei EK:n laskelmat voi pitää paikkaansa.
Väestö kasvaa kaupungeissa, joten sote-menot kasvavat väestön lisäyksen myötä. Minkä mukaan tehokkain alue määriteltäisiin: väkiluvun, vanhusten määrän, työttömyyden vai asukkaiden sosioekonomisen aseman mukaan? Tehtäisiinkö uudet pisteytykset ja kapitaatio? Onko EK:n laskelmissa huomioitu yksityisten firmojen sijoitustuotot sijoitetulle pääomalle?
Meillä on kokemusta Jyväskylässä tehdystä Sipilän hallituksen pilottikokeilusta. Kaupungin julkiset terveyspalvelut siirrettiin yksityiselle tuottajalle. Yksityinen ilmoitti kesken kokeilun, että tuotto jää liian pieneksi, joten se ei kannata ja he lopettivat pilottikokeilun. Kokeilussa olleet asiakkaat siirrettiin takaisin Jyväskylän kaupungille, ja julkisen sektorin määrärahaa ei kasvatettu. Julkinen puoli toteutti samalla rahalla lakisääteiset terveyspalvelut, mihin yksityinen terveysfirma ei pystynyt.
On myös kokemusta monista eri kuntayhtymistä, kun kunnat ovat yhdessä yrittäneet yksityistää palveluja, ja seurauksena on ollut kuntayhtymien heikentyneet palvelut tai konkurssi.
Eli yksityistämällä sote-palvelujen halpuuttaminen ei onnistu.
Tärkeintä on saada aikaan sote-palvelujen uudistaminen, joka lähtee asiakkaiden tarpeesta. Tärkeintä ei saa olla sote-palvelujen yksityistäminen palveluja tarvitsevien kustannuksella heikentämällä nykyisiä palveluja.
EK:n johtajat kirjoittavat Hesarin "vieraskynässä", että sote-uudistus ei paranna suomalaisten palveluita.
Me kokemus asiantuntijat olemme toista mieltä: sote-uudistus parantaa palveluja ja parannusta tarvitaan. Sote-uudistusta voidaan myös parantaa, kunhan nähdään mihin parannuksia tarvitaan. Muut Pohjoismaat ovat uudistaneet sote-palvelunsa vuosia sitten ja myös monta kertaa korjanneet uudistuksiaan vuosien saatossa.
Tarvitsemme julkisia erikoislääkäri palveluita terveyskeskuksissa. Tarvitsemme julkisia laboratoriopalveluja terveys-keskuksissa. Tarvitsemme vanhuksille ja vammaisille paremmat julkiset palvelut.
On ennustettu, että v. 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias.
Kunnat eivät ole osanneet kilpailuttaa yksityisten tarjoamia vanhuspalveluja. Niinpä on valittu halvimman hoidon tarjoaja, joka on syrjäyttänyt kaikki muut pienet, kodinomaiset palveluntarjoajat. Vanhuksilla on ollut pakkomuutto yksityiseen palvelutaloon, jonka toiminta perustuu mahdollisimman suureen tuottoon.
EK:n johtajien mukaan "jos kaikki alueet toimisivat — väestörakenne huomioon ottaen — samoin kuin tehokkain alue, vuosittaiset sote-menot olisivat jopa neljä miljardia nykyistä pienemmät". Mihin EK:n laskelmat perustuu? Kun hoitajat tekevät vain heille kuuluvaa hoitotyötä ja hoitajamitoitusta on lisätty sitten Sipilän hallituksen yksityistämis-laskelmien, ei EK:n laskelmat voi pitää paikkaansa.
Väestö kasvaa kaupungeissa, joten sote-menot kasvavat väestön lisäyksen myötä. Minkä mukaan tehokkain alue määriteltäisiin: väkiluvun, vanhusten määrän, työttömyyden vai asukkaiden sosioekonomisen aseman mukaan? Tehtäisiinkö uudet pisteytykset ja kapitaatio? Onko EK:n laskelmissa huomioitu yksityisten firmojen sijoitustuotot sijoitetulle pääomalle?
Meillä on kokemusta Jyväskylässä tehdystä Sipilän hallituksen pilottikokeilusta. Kaupungin julkiset terveyspalvelut siirrettiin yksityiselle tuottajalle. Yksityinen ilmoitti kesken kokeilun, että tuotto jää liian pieneksi, joten se ei kannata ja he lopettivat pilottikokeilun. Kokeilussa olleet asiakkaat siirrettiin takaisin Jyväskylän kaupungille, ja julkisen sektorin määrärahaa ei kasvatettu. Julkinen puoli toteutti samalla rahalla lakisääteiset terveyspalvelut, mihin yksityinen terveysfirma ei pystynyt.
On myös kokemusta monista eri kuntayhtymistä, kun kunnat ovat yhdessä yrittäneet yksityistää palveluja, ja seurauksena on ollut kuntayhtymien heikentyneet palvelut tai konkurssi.
Eli yksityistämällä sote-palvelujen halpuuttaminen ei onnistu.
Tärkeintä on saada aikaan sote-palvelujen uudistaminen, joka lähtee asiakkaiden tarpeesta. Tärkeintä ei saa olla sote-palvelujen yksityistäminen palveluja tarvitsevien kustannuksella heikentämällä nykyisiä palveluja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaikkien tutkimusten mukaan kilpailu laskee hintaa ja parantaa laatua.
Kaikki monopolit ovat aina johtaneet korkeisiin hintoihin ja huonoon palveluun. Se pätee julkiseen ja yksityiseen samalla tavalla.
Parasta olisi riittävä kilpailu.Se edellyttää joko yksityisiä kilpailemassa keskenään tai niin, että mukana on myös julkisia toimijoita.
Kilpailun pitää kuitenkin olla aitoa eli julkisellakin toimijalla pitää olla konkurssiriski eikä piikki aukiveronmaksajille
Taisit juuri todistaa, että palvelut yksinomaan julkisesti tuotettuna eivät ole paras ratkaisu.
Se ei tietenkään ole ristiriidassa sen kanssa etteikö julkishallinnon asiantuntija voi olla sitä mieltä että hän on itse tehnyt hyvää työtä koleegoidensa kanssa. Ihmisten oletetaan tekevän niin hyvää työtä kuin osaavat palkkansa eteen.
Toisaalta jos yksi taho tekee parhaansa, voi olla täysin varma, että kun pistetään lisää ihmisiä tekemään prhaansa, joku keksii vielä paremman tavan aja kehityksestä tulee nopeampaa.
Julkishallinnon asiantuntijat voivat olla ylpeitä siitä, että heidän höyriveturinsa on joka vuosi hiukan nopeampi, mutta ilman yksityisiä he eivät itse koskaan tule keksimään sähköveturia.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005861397.html
Yksityiset hoivafirmat laskuttavat kuntia 24 tunnin ympärivuorokautisesta palvelusta n. 5000-6000 euroa/kk.
Palveluasunnoissa, muissa kuin ympärivuorokautisissa, jokaisesta palvelusta maksetaan erikseen. WC-paperin vaihto maksoi vanhukselle 20 euroa. Jokainen palvelu siis laskutetaan erikseen
Hoivayritykset osaavat laskuttaa:
- asiakkaan omavastuu kunnan palveluseteli jokainen palvelu erikseen (ellei sitä ole erikseen mainittu sopimuksessa).
Kun väestö vanhenee, yhä useampi tarvitsee viimeisinä vuosinaan 24 tunnin hoivaa. Yksityisen sektorin hinnat ovat korkeat, jopa 6000 e/kk.
Kunnan omassa palvelutalossa (asiakas ei maksa rakenuskustannuksia eikä sijoitetun pääoman tuottoa) julkisella sektorilla kustannukset jäävät puolta pienemmäksi.
Kun uusi hoitajamitoitus on kirjattu lakiin, niin yksityiset joutuvat palkkaamaan lisää henkilökuntaa sekä hoitotehtäviin että avustaviin tehtäviin (lumen luonti, keittiötyöt jne), jotka yksityiset ennen ovat laskeneet hoitotyöksi. Joten yksityiset joutuvat laskuttamaan kuntia entistä enemmän jotta firmojen omistajien tuottovaatimukset saavutetaan.
Vanhushoivasta ja terveyspalveluista ei pitäisi tehdä osakeyhtiölain mukaista bisnestä oikeusvaltiossa ja hyvinvointivaltiossa.
Se on nähty Aluehallintoviraston tekemien huomautusten ja jopa toiminnan keskeytysten kautta, että mihin se on johtanut sekä henkilökunnan että vanhusten hoivan osalta. Kilpailutus on tuottanut ala-arvoista hoivaa ja henkilökunnan kaltoinkohtelua, mutta
tullut kunnille valtavan kalliiksi.
Sekoitat kaksi asiaa sulavasti keskenään.
Jos julkishallinto ei laskuta työstä, niin sen maksaa joku muu. Se kertoo huonosta taloudenpidosta ja siitä ettei millään ole valiä koska veroja voi aina nostaa
Näinhän se menee , rikas hoidetaan pörriäisessä ja laskun maksaa terveyskeskusjonossa seisova eläkeläinen. Hienoa Marin
Marinin hallituksen sote-esityksellä estetään juuri se, että köyhä terveyskeskusjonossa oleva joutuisi maksamaan rikkaan yksityiset palvelut.
Porvarihallitus yritti viime hallituskaudella yksityistää sote-palvelut ja käytti täkynä valinnanvapautta. Erikoislääkäripalveluita valinnanvapaus ei olisi koskenut, ja erikoislääkärien hinnat ovat köyhiltä kauas karanneet.
Marinin nykyinen hallitus on tehnyt sote-esityksen, jonka mukaan sote-palveluja parannetaan asiakkaiden tarpeen mukaan, asiakaslähtöisesti,
eikä pääomasijoittajien osinkopotin kasvattamiseksi.
Kunnat ovat ulkoistaneet kilpailuttamalla vammais/vanhuspalvelut.Yksityistä hoivapalvelua ei tarvittaisi lainkaan mikäli kuntapäättäjät olisivat olleet halukkaita järjestämään ko.palvelut.
Vammaisia tai vanhuksia ei yksityiset hoivayritykset ole pakkokeinoin ottaneet hoitoonsa, joten syylliset istuakamottavat kuntienvaltuustoissa.