Tunne, että lapset tehty

Onko aikuisilla tunne sen jälkeen kun ovat synnyttäneet lapsia

että 'lapset taitaa olla tehty nyt'.

Se on sisäinen tunne, aavistus.

Kun oli lapseton, niin jotakin painoi koko ajan mieltä, kehoa.
Oli jopa kipua....

Vanhempana ei enää. On valaistuttu ja saatu mielenrauhaa.

On tunne, että tärkein anti on saatu synnytettyä...............
...ulos kosmoksesta maanpäälle.........

Aikuinen kysyy, että ONKO MINUSTA VIELÄ SYNNYTTÄJÄKSI?

Tietenkin jokainen on yksilöllinen tapaus aikuisena miten käy.

Kysymme, tahdonko minä lapsia?

Toinen kysymys on SAANKO MINÄ VIELÄ LAPSIA?

Taitaa Raamatussa joku rukoilla paljonkin lapsen puolesta.
Ehkä minunkin, joka tahdon lapsia vielä, pitää rukoilla lapsen syntyvän.

Ehkä lapsi sielu kuulee taivaalla ja päättää tulla mun tykö

Koska leijun liikaa siinä, että 'saanko minä synnyttää'.

Saanko tarkoittaisi että onko luonnon voimalla minulla oikeutta tulla vanhemmaksi?

Biologisesti - kyllä, sillä siemen jatkuu vanhuuteen asti.

Uskon siten, että 'jos biologisesti, niin myös henkisesti'.

Synnytys kun on samaan aikaan henkinen tapahtuma ja kasvu.

Siis kun jos tahdon synnyttää lisää lapsia, niin myös voisin saada luvan ja olla oikeassa, että tahdon.

Siksi sanon ääneen kaikille, että MINÄ TAHDON, niin kuin Sanna Marin sanoi ääneen Suomelle.

Kyllä, tahdon! Kyllä, kyllä, kyllä kyllä!!