Usko synnyttää Hengen yhteyden

Ih­mi­se­lä­mä syn­tyy Ju­ma­lan luo­ma­na, ja ih­mi­nen on osa Ju­ma­lan luo­mis­työn ko­ko­nai­suut­ta. Raa­ma­tun mu­kaan Ju­ma­la loi ih­mi­sen ku­vak­seen ja kal­tai­sek­seen. Yh­des­tä ih­mi­ses­tä hän on luo­nut koko ih­mis­su­vun, kaik­ki kan­sat asu­maan eri puo­lil­la maan pääl­lä. Hän on sää­tä­nyt niil­le mää­rä­a­jat ja asu­ma-alu­ei­den ra­jat.

Me ra­ken­nam­me ku­kin omaa elä­määm­me niis­tä läh­tö­koh­dis­ta,­ jot­ka meil­le on an­net­tu. Ku­kaan ei voi va­li­ta omaa syn­ty­mä­ai­kaan­sa, -paik­kaan­sa tai -ym­pä­ris­tö­ään. Elä­mä on näin Ju­ma­la joh­da­tuk­sen ja siu­nauk­sen va­ras­sa.

Kirk­kom­me Kris­ti­nop­pi ku­vaa ih­mi­sen ja Ju­ma­lan ai­nut­laa­tuis­ta suh­det­ta: ”Ih­mi­nen on ai­noa olen­to maa­il­mas­sa, joka voi kuul­la Ju­ma­lan ää­nen, tur­vau­tua hä­neen, ra­kas­taa ja pal­vel­la hän­tä. Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä ih­mi­nen on luo­tu Ju­ma­lan ku­vak­si” (KO 15).

Ju­ma­lan ku­vak­si luo­tu­na jo­kai­sel­la ih­mi­sel­lä on yh­tä­läi­nen ih­mi­sar­vo. Jo­kai­nen on oma­na it­se­nään Ju­ma­lal­le ar­vo­kas, ai­nut­laa­tui­nen yk­si­lö. Olem­me eri­lai­sia ul­ko­nä­öl­täm­me, lah­jak­kuuk­sil­tam­me, luon­teen­piir­teil­täm­me. Tämä hei­jas­taa Ju­ma­lan luo­mis­työn rik­kaut­ta.

Eläm­me mo­ni­ar­voi­ses­sa maa­il­mas­sa. Kaik­ki­na ai­koi­na ym­pä­röi­vä kult­tuu­ri eri­lai­si­ne ar­voi­neen on vai­kut­ta­nut myös us­ko­vais­ten elä­mään. Liik­ku­mi­nen, li­sään­ty­vä muut­to­lii­ke ja tek­no­lo­gi­an ke­hi­tys ovat li­sän­neet kos­ke­tus­pin­taa eri­lais­ten aa­te­maa­il­mo­jen kans­sa ja edis­tä­neet kult­tuu­rien le­vi­ä­mis­tä.

Ih­mi­nen pei­laa ja ar­vi­oi omaa elä­mään­sä tois­ten ih­mis­ten kaut­ta. Luom­me jo ul­koi­sen ole­muk­sen pe­rus­teel­la mie­li­ku­via. Mo­nes­ti ne ei­vät pidä paik­kaan­sa. Eri­tyi­ses­ti sil­loin jou­dum­me har­haan, jos ar­vi­oim­me toi­ses­sa kult­tuu­ris­sa elä­vän ih­mi­sen elä­mää omis­ta läh­tö­koh­dis­tam­me.

Eri kult­tuu­ris­ta tu­le­vien koh­taa­mi­nen on usein avan­nut nä­ke­mään jo­kai­ses­sa ar­vok­kaan Ju­ma­lan luo­man ih­mi­sen.

Raa­ma­tun pe­las­ta­va sa­no­ma on tar­koi­tet­tu jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le. Ju­ma­lan las­ten teh­tä­vä­nä on men­nä kaik­ki­al­le maa­il­maan ja kut­sua Ju­ma­lan ar­mos­ta osat­to­mia ih­mi­siä kai­kis­ta kan­sois­ta ja kult­tuu­reis­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­taan.

Kun Pyhä Hen­ki saa vai­kut­taa evan­ke­liu­min vä­li­tyk­sel­lä ih­mi­ses­sä us­kon lah­jan, syn­tyy Ju­ma­lan las­ten vä­lil­le Hen­gen yh­teys. Täs­tä Paa­va­li kir­joit­taa Efe­so­lais­kir­jees­sä: ”Te et­te siis ole vie­rai­ta ja muu­ka­lai­sia, vaan kuu­lut­te Ju­ma­lan per­hee­seen, sa­maan kan­saan kuin py­hät. Te olet­te ki­viä sii­nä ra­ken­nuk­ses­sa, jon­ka pe­rus­tuk­se­na ovat apos­to­lit ja pro­fee­tat ja jon­ka kul­ma­ki­ve­nä on it­se Kris­tus Jee­sus. Hän liit­tää koko ra­ken­nuk­sen yh­teen niin et­tä se kas­vaa Her­ran py­häk­si temp­pe­lik­si, ja hän liit­tää tei­dät­kin Hen­gel­lään ra­ken­nus­ki­vi­nä Ju­ma­lan asu­muk­seen.” (Ef. 2:19­–22.)

Teks­ti: Ol­li Lohi
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Ih­mi­se­lä­mä syn­tyy Ju­ma­lan luo­ma­na, ja ih­mi­nen on osa Ju­ma­lan luo­mis­työn ko­ko­nai­suut­ta. Raa­ma­tun mu­kaan Ju­ma­la loi ih­mi­sen ku­vak­seen ja kal­tai­sek­seen. Yh­des­tä ih­mi­ses­tä hän on luo­nut koko ih­mis­su­vun, kaik­ki kan­sat asu­maan eri puo­lil­la maan pääl­lä. Hän on sää­tä­nyt niil­le mää­rä­a­jat ja asu­ma-alu­ei­den ra­jat.

Me ra­ken­nam­me ku­kin omaa elä­määm­me niis­tä läh­tö­koh­dis­ta,­ jot­ka meil­le on an­net­tu. Ku­kaan ei voi va­li­ta omaa syn­ty­mä­ai­kaan­sa, -paik­kaan­sa tai -ym­pä­ris­tö­ään. Elä­mä on näin Ju­ma­la joh­da­tuk­sen ja siu­nauk­sen va­ras­sa.

Kirk­kom­me Kris­ti­nop­pi ku­vaa ih­mi­sen ja Ju­ma­lan ai­nut­laa­tuis­ta suh­det­ta: ”Ih­mi­nen on ai­noa olen­to maa­il­mas­sa, joka voi kuul­la Ju­ma­lan ää­nen, tur­vau­tua hä­neen, ra­kas­taa ja pal­vel­la hän­tä. Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä ih­mi­nen on luo­tu Ju­ma­lan ku­vak­si” (KO 15).

Ju­ma­lan ku­vak­si luo­tu­na jo­kai­sel­la ih­mi­sel­lä on yh­tä­läi­nen ih­mi­sar­vo. Jo­kai­nen on oma­na it­se­nään Ju­ma­lal­le ar­vo­kas, ai­nut­laa­tui­nen yk­si­lö. Olem­me eri­lai­sia ul­ko­nä­öl­täm­me, lah­jak­kuuk­sil­tam­me, luon­teen­piir­teil­täm­me. Tämä hei­jas­taa Ju­ma­lan luo­mis­työn rik­kaut­ta.

Eläm­me mo­ni­ar­voi­ses­sa maa­il­mas­sa. Kaik­ki­na ai­koi­na ym­pä­röi­vä kult­tuu­ri eri­lai­si­ne ar­voi­neen on vai­kut­ta­nut myös us­ko­vais­ten elä­mään. Liik­ku­mi­nen, li­sään­ty­vä muut­to­lii­ke ja tek­no­lo­gi­an ke­hi­tys ovat li­sän­neet kos­ke­tus­pin­taa eri­lais­ten aa­te­maa­il­mo­jen kans­sa ja edis­tä­neet kult­tuu­rien le­vi­ä­mis­tä.

Ih­mi­nen pei­laa ja ar­vi­oi omaa elä­mään­sä tois­ten ih­mis­ten kaut­ta. Luom­me jo ul­koi­sen ole­muk­sen pe­rus­teel­la mie­li­ku­via. Mo­nes­ti ne ei­vät pidä paik­kaan­sa. Eri­tyi­ses­ti sil­loin jou­dum­me har­haan, jos ar­vi­oim­me toi­ses­sa kult­tuu­ris­sa elä­vän ih­mi­sen elä­mää omis­ta läh­tö­koh­dis­tam­me.

Eri kult­tuu­ris­ta tu­le­vien koh­taa­mi­nen on usein avan­nut nä­ke­mään jo­kai­ses­sa ar­vok­kaan Ju­ma­lan luo­man ih­mi­sen.

Raa­ma­tun pe­las­ta­va sa­no­ma on tar­koi­tet­tu jo­kai­sel­le ih­mi­sel­le. Ju­ma­lan las­ten teh­tä­vä­nä on men­nä kaik­ki­al­le maa­il­maan ja kut­sua Ju­ma­lan ar­mos­ta osat­to­mia ih­mi­siä kai­kis­ta kan­sois­ta ja kult­tuu­reis­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­taan.

Kun Pyhä Hen­ki saa vai­kut­taa evan­ke­liu­min vä­li­tyk­sel­lä ih­mi­ses­sä us­kon lah­jan, syn­tyy Ju­ma­lan las­ten vä­lil­le Hen­gen yh­teys. Täs­tä Paa­va­li kir­joit­taa Efe­so­lais­kir­jees­sä: ”Te et­te siis ole vie­rai­ta ja muu­ka­lai­sia, vaan kuu­lut­te Ju­ma­lan per­hee­seen, sa­maan kan­saan kuin py­hät. Te olet­te ki­viä sii­nä ra­ken­nuk­ses­sa, jon­ka pe­rus­tuk­se­na ovat apos­to­lit ja pro­fee­tat ja jon­ka kul­ma­ki­ve­nä on it­se Kris­tus Jee­sus. Hän liit­tää koko ra­ken­nuk­sen yh­teen niin et­tä se kas­vaa Her­ran py­häk­si temp­pe­lik­si, ja hän liit­tää tei­dät­kin Hen­gel­lään ra­ken­nus­ki­vi­nä Ju­ma­lan asu­muk­seen.” (Ef. 2:19­–22.)

Teks­ti: Ol­li Lohi

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu