Tulipa todettua, ettei kannata rakastua keneenkään, siitä ei tule muuta kuin harmia ja sydänsuruja. Pitikin tälleen mennä rakastumaan vielä tässä iässä. Kipeää tekee, mutta täytyy yrittää saada sydämen palaset koottua jotenkin kasaan ja yrittää jatkaa elämää. Olisi vaan pitänyt vuosien aikana kehittämäni muuri sydämen suojana pitää, eikä alkaa kuvittelemaan yhtään mitään, olisi päässyt paljon helpommalla.
Kipeää tekee, mutta täytyy yrittää unohtaa
Anonyymi
30<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Millon,missä ja keneen?
Miksi utelet.
Pieni toive siitä että joku muu tuntee samoin.
Valehtelet, sinulla on pelko perseessä että koskee itseäsi aloitus. miksi muuten pitäisi tietää kysytyt kysymykset ja kaikkihan ikäväpalstalla on ikävissään jotakin ihmistä kohtaan, ei sitä tarvitse erikseen kysellä.
Siis mitä, mikä helkkarin toive, sinähän kalastelit aloittajalta tietoja milloin ja missä ja keneen hän rakastui !! Onko kovin vaikea pysyä totuudessa.
Teillä on täällä kyllä halvat huvit.
Samaa miettinyt. Nämä on vähän tämmöisiä kieroja vedätyksiä. Toisaalla, esim. ylilaudalla, on paljon parempia. Niitä saa oikeasti nauraa, ovat niin älyvapaita.
On nämäkin älyvapaita mutta ei sitten mistään katsottuna hauskoja.
Samoin tuntemuksin.
Täällä on nyt pari päivää nää vedätykset olleet tosi hempeitä. -sivustalta huomio
Sama huomio...
Nuoriso villiintyy kun kevät?
Ap mia trollolloo.
No ei ole mialta aloitus....
Tietysti on provo, mutta joku sen on kirjoittanut niin voihan sitä ihan vaan ihmisystävällisyyttään vähän vastailla. Siten maailma on hiukkasen kauniimpi edes pienen ohikiitävän hetken ajan. Avaruuden keskellä, mustan aukon reunoilla navigoiden. -ikihippi sivustalta
Lue oikein ap mia on eri kuin sen kaipauksen
kohde.Kaikki tietää ap ja veljensä jantrans.
Hei älä luovuta minun suhteeni, kaipaan sua still..
Sinä se jaksat )) kuinkaahan monta kaipaat päivittäin.
Kyllä sitä oikeata ja aitoa rakkautta on olemassa. Rakkaus on parempi kuin viha .
Tietysti on olemassa. Oikeaa, aitoa ja vilpitöntä. Muttei näillä palstoilla.
Mistä sinulle on se tieto annettu, ettei näillä palstoilla ole aitoa tunnetta.
Tiedän omat tunteeni , jotka aivan varmasti ovat aidot.
Suurin osa kuitenkin ihan provovedätystä, kyllä kai sen näistä jutuista näkee kun hetken aikaa seurailee. . Anteeksi jos loukkasin , eihän sitä tosiaankaan voi toisen tunteista tietää. Toivottavasti saat sydämesi palaset kasattua ja kaikki kääntyy hyväksi
Samoilla fiiliksillä menen mäkin. Onneks ei tule kovin usein tykästyttyä, menee vuosia taas ennenkuin edes katselen ketään, ehkä en enää edes tykästy, en anna itselleni lupaa siihen. Vahingosta viisastuu. Vahventaa suojia ympärilläni, ei pääse kukaan enää liian lähelle.
Niin viisastuu. Joistakin asioista on vaan parempi olla hiljaa kun niillä ei ole käytännön merkitystä eikä arvoa. Nykyään ei netissäkään ole turvassa, siitä olen itse vähän järkyttynyt
Jos toinen ihminen ei ole suoraan selkein sanoin sanonut että ei ole sinusta kiinnostunut tai olevansa varattu/naimisissa niin älä hei luovuta! :)
Paljon tapahtuu väärinymmärryksiä ja on toki muitakin hankaloittavia tekijöitä, ihmiset myös reagoivat pelkoineen vahvoihin tunteisiin eri tavoin mikä johtaa helposti siihen ettei niitä osata oikein tavoin näyttää. Itse ainakin taidan antaa hyvinkin viileän ja välinpitämättömän kuvan ihan vain koska jäädyn ihastuneena ja pelkään näyttää jännitystä joten ylikompensoin sen enkä saa välttämättä edes hymyä aikaan. Avointa keskustelua rohkeasti peliin, se sattuu kuitenkin vähemmän kuin itsensä ruoskiminen ja piinaaminen. Hyvän ihmisen kanssa tälläiset keskustelut päättyvät hyvissä merkeissä jos ovat päättyäkseen, huonolla tavoin päättymiset kertovat että ihminen oli kyllä aivan läpimätä alunperinkin ja sinä olit siinä parempi osapuoli joka voi ylpeästi siitä huolimatta kulkea eteenpäin.
Ajattele niin että olisit köyhempi, jos et olisi saanut noita tunteita tuntea ja joku kerta vielä tulee se oikea.
Mitä jos se oikea oli ja tuli eikä tule enää taksisin? Entä jos vaikka ehtii kuolla ennen sitä oikeaa?
Pyh ja millä iällä? Jos elää vielä ja pystyy kirjoittamaankin, niin pelkkää hyvää tietää rakastuminen. Tunteminen on aina hyvä asia ja muureja ei kannata alkaa kasvattamasn. Kunhan osa rakastaa, on se loistava asia. Pääsee pitkän harppauksen eteenpäin. Tunnet, olet siis ihminen :)
Ei rakkaudessa ole kysymys "kannattavuudesta", eikä sitä vastaan voi niin korkeaa muuria rakentaa, että sitä voisi estää tulemasta, jos se on tullakseen.
Joka muuta väittää, ei ole oikeaa rakkautta kokenut.
Voi, voi. Tsemppiä. Tiedän tunteen, kun pettyy. Sitä ei pysty ilmaisemaan toiselle välttämättä eikä tarvikaan. Aikansa vie tuollaisesta kokemuksesta toipuminen. Mutta ei välttämättä sen toisenkaan elämä helppo ole. Ehkä oli asioita, miksei siitä tullut mitään.
Itsellänikin oli nuoruudessa kokemus, mikä vei aikansa enkä mä tiedä, miksi toinen teki niin kuin teki. Vasta vuosikymmenten jälkeen on käynyt mielessä, että jokin syy siihen on ollut. Muttenpa mäkään ole toipumiseni jälkeen kaivannut hänen elämäänsä. Emme oisi sopineet toisillemme.
Voi olla niinkin, että jotkut, varsinkin miehet, kokevat joskus niin, että jotain jäi kesken. Se sitten harmittaa. Itsellä jos ei ole jäänyt mitään kesken, ei tarvi harmitella.