HyvänYönkirje syysmiehelle

Kerro tahtoisitko nähdä minut vielä, tahoisitko kuulla ääneni, jutella kanssani.

Tahtoisitko nähdä minun hymyilevän.

Minä haluaisin, tahtominen on niin surullisen yksinäistä.

Siitä on niin monta vuotta jo. Etkä koskaan enää vastannut viesteihini. Silti.

Kirjoitan tänne, kuin lukisit näitä. Kuin ikävöisit.

Todellisempaa on ensimmäisen kevätpäivän ylle käyvä illan varjo. Vaikka päivän valo katoaa, ei maailma muutu. Kuin hivenen, koska päivä päivältä on enemmän kevät.

Viisi vuotta kuulostaa vähemmältä kuin puolikymmentä vuotta?! Niin kauan on kohta siitä, kun annoit minun mennä mennä kuin mitään ei koskaan olisikaan ollut. Kuin tunteilla ei olisi merkitystä eikä minulla.

Anteeksi rakas, ei ole tarkoitus syyllistää. Sinä päätit niin. Minä en kyennyt päättämään mitään suhteesi. Rakastin ja ikävöin ja kaiken sen jälkeen ja näiden vuosien jälkeen, toivon, että vielä joskus.

Saisin sinut nähdä.
759
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Kannattaa mennä elämässä eteenpäin.
Luuletko että hän on välttämättä uhrannut ajatustakaan sinuun tuona aikana? Ei tuo ole rakkautta, vaan yksipuolista pakkomiellettä.

Äänestä
  • Sinäpä et pysty toisen tunteita paremmin tietämään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sinäpä et pysty toisen tunteita paremmin tietämään.

    Terapiaa kai tuokin itsepetoksessa eläminen

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sinäpä et pysty toisen tunteita paremmin tietämään.

    Hölmöjä neuvoja

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hölmöjä neuvoja

    Mitä hölmöä tuossa nyt on. Ihminen itse tietää parhaiten omat tunteensa. Täällä saa ikävöidä.

    Äänestä

Syysmies meni , toinen tuli

Äänestä
  • Ei ole ollut kuin yksi syysmies.

    -aloittaja

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Kerro tahtoisitko nähdä minut vielä, tahoisitko kuulla ääneni, jutella kanssani.

Tahtoisitko nähdä minun hymyilevän.

Minä haluaisin, tahtominen on niin surullisen yksinäistä.

Siitä on niin monta vuotta jo. Etkä koskaan enää vastannut viesteihini. Silti.

Kirjoitan tänne, kuin lukisit näitä. Kuin ikävöisit.

Todellisempaa on ensimmäisen kevätpäivän ylle käyvä illan varjo. Vaikka päivän valo katoaa, ei maailma muutu. Kuin hivenen, koska päivä päivältä on enemmän kevät.

Viisi vuotta kuulostaa vähemmältä kuin puolikymmentä vuotta?! Niin kauan on kohta siitä, kun annoit minun mennä mennä kuin mitään ei koskaan olisikaan ollut. Kuin tunteilla ei olisi merkitystä eikä minulla.

Anteeksi rakas, ei ole tarkoitus syyllistää. Sinä päätit niin. Minä en kyennyt päättämään mitään suhteesi. Rakastin ja ikävöin ja kaiken sen jälkeen ja näiden vuosien jälkeen, toivon, että vielä joskus.

Saisin sinut nähdä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu