Minua askarruttaa suhtautumisemme klassiseen musiikkiin. Erilaisten klassisten instrumenttien soittamista harrastetaan erittäin runsaasti joukosamme verrattuna muihin kansalaisiin. Klassista musiikkia myöskin kuunnellaan hyvin laajalti liikkeemme piirissä.
Olemmeko tietoisia siitä, että myös nykyään klassiseksi kutsumamme musiikki on ollut epäsopivaa aikoinaan? sitä on pidetty lihallisena viihteenä. Esimerkiksi urkuja pidettiin pitkään pirun soittimena, ja nykyään ne löytyy lähes joka rauhanyhdistykseltä. Tässä on valtava kontrasti.
Tuleeko nyt käymään niin, että nykyinen kevyt musiikki, jonka historia on aika lyhyt, noin neljäkymmentä vuotta, tulee olemaan hyväksyttyä ja ihailtua kolmen sadan vuoden päästä?
Asialle ei ole mitään tekemistä jokapäiväisen kilvoittelun kannalta, mutta yritän vain tuoda esiin asioita jotka ovat mielestäni erittäin kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Ne eivät saisi olla uskon asioita.
Olemmeko tietoisia siitä, että myös nykyään klassiseksi kutsumamme musiikki on ollut epäsopivaa aikoinaan? sitä on pidetty lihallisena viihteenä. Esimerkiksi urkuja pidettiin pitkään pirun soittimena, ja nykyään ne löytyy lähes joka rauhanyhdistykseltä. Tässä on valtava kontrasti.
Tuleeko nyt käymään niin, että nykyinen kevyt musiikki, jonka historia on aika lyhyt, noin neljäkymmentä vuotta, tulee olemaan hyväksyttyä ja ihailtua kolmen sadan vuoden päästä?
Asialle ei ole mitään tekemistä jokapäiväisen kilvoittelun kannalta, mutta yritän vain tuoda esiin asioita jotka ovat mielestäni erittäin kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Ne eivät saisi olla uskon asioita.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kiitos hyvän teeman esiin nostosta. Olen 40-vuotias uskovaisen kodin kasvatti. Muistan hyvin että myös klassinen musiikki tuomittiin lapsuuteni kodissa. Olen aika musikaalinen ja kiinnostuin siitä, mutta en saanut kuunnella enkä saanut mennä myöskään koulussa esiintymään tulleen viulistin konserttiin vaikka se oli oppituntien aikana.
Nykyään ei ole yhtä tiukkaa, mutta konserteissahan uskovaiset eivät istu eivätkä itse esiinny. Viulua ja pianoa soitan nykyään itsekin kotona omaksi huviksi, ja lapsille opetetaan soittoa.
Konserteissa istuu ainakin musiikin ammattilaisia eikä ne ole muiltakaan "kiellettyjä". Ilman konsertteja ja levytyksiä ei olisi mitään klassista musiikkia. Musiikkiesityksessä on aina esittäjä, säveltäjä ja kuulija.
Uskovainen voi olla musiikin ammattilainen. Jopa Sibelus-akatemiassa opiskelee (ja on opiskellut) monia uskovaisia soittajia. Heitä pitää mielestäni aivan erityisesti tukea ja kannustaa heidän uskonelämässään, koska ovat valinneet aika vaikean ammatin, jossa sekä psyyke että fysiikka ovat kovilla.
Itsestäni on tulossa muusikko, tosin haluan myös opettaa ja minulla tuleekin olemaan varmasti myös uskovaisia soitto-oppilaita. Rohkaisen ja kannustan heitä käymään klassisen musiikin konserteissa, koska se on osa opiskelua. En halua kuulla keneltäkään, että se olisi syntiä. Korostan vielä, mitä olen joskus ennenkin tällä palstalla korostanut, että klassinen musiikki ja länsimaisen musiikin yhteydessä tuleva terveellinen musiikkikasvatus on meidän ASEEMME MAAILMALLISTA MUSIIKKIA vastaan...!
Tosin maallista on klassinenkin musiikki, mutta ei sielua ja omantunnon rauhaa turmelevaa sekä lihan himoja nostattavaa niinkuin kevyt musiikki. Voimia uskovaisille muusikoille, kanttoreille ja musiikkikasvattajille!!!
Toki musiikki on osittain kulttuurikysymys. Ajat on olleet erilaiset vaikka 60-70-luvuilla, jolloin mm. kirkkokuorossa laulamista ei katsottu oikein hyvällä.
Luther tykkäsi omana aikanaan kovastikin musiikista, hänelle musiikki oli "Jumalan suuri luomislahja!" Musiikki kuului Lutherin mukaan Jumalan luomaan todellisuuteen, Jumala saattoi toimia musiikin välityksellä. Musiikin käyttötarkoitus oli merkittävä: kun musiikki annetaan Jumalan käyttöön, se toimii samalla myös lähimmäisen hyväksi.
Musiikki on oikeen terve ja hyvä harrastus. Parhaimmillaan elämäniloa lisäävää, suosittelen!
Sanoit: "Kirkkokuorossa laulamista ei katsottu oikein hyvällä". Annat väärän todistuksen eli valehtelet. Kyse oli paljon vakavammasta asiasta.
Uskovaiset erottivat keskuudestaan ja kaikesta keskinäisestä kanssakäymisestä sekä jättivät saatanan haltuun henkilöitä jotka oivat osallistunet kirkkokuoron toimintaan.
Lutherin elämäntapa-asioista ei pidä uskovaisten elämäntapaan liittää yhtäläisyysmerkkejä. Luther oli monessa suhteessa maailmallinen. Hän piti hyvästä oluesta ja joi viiniä kuten saksalaiseen arkielämään kuului, ja samoin hän nautti maailmallisesta musiikista.
katsomme, että Luther pääsi taivaaseen, eli luokittelemme hänet uskonveljeksemme. Eikö "maailmallisuus" haitannutkaan oikeasti mitään?
edes radiota. Eli mitään musiikkia ei saanut kuunnella, se pidettiin maailmallisena, vaikka olisi ollut klassista. Koska siitä sielunvihollinen pääsee pikkuhiljaa tuputtamaan aina enemmän ja enemmän kaikkea. Mutta niin se on vielä tänäkin päivänä. Urut eivät pauhaa seuroissa eikä musa soi nykyisessä kodissanikaan. Ja se johtunee siitä, että se on saarnattu synniksi.
Tosin radio meillä on ja myös autossa, mutta se ei
koskaan "soi". Olenkin esikoinen.
Raamatussakin puhutaan musiikista ja ilonpidosta.
Se on tämä musta ja synkkä lahko, joka perusteettomasti yrittää kieltää kaiken, mistä voi tulla kiva mieli.
Raattamaan kirjettä.
Hän kertoo olleensa "horroksessa" ja nähneensä ihanan uskoa vahvistavan näyn. Siinä ilmestyksessä oli kuulunut niin valtaisaa musiikkia, kuin "taiwas olisi ollut urkuja täynnä".
Sinä saat pukeutua vaikka säkkiin ja tuhkaan, ja sulkeutua kammioon rukoilemaan, mutta et voi vaatia muilta mitään. Jos oma hengellisyytesi edellyttää lain tarkkaa noudattamista, jollain toisella kristityllä saattaa armo korostua enemmän.
En tiedä, mihin pyrit kirjoituksillasi täällä, mutta pääsääntöisesti ne korostavat kristityn ulkoista kuvaa.
Olisitko johonkin tilanteeseen tyytyväinen? Ja millainen tilanne se olisi? Miten haluaisit ympärilläsi olevien kritittyjen käyttäytyvän, koska et heitä sellaisenaan tunnu hyväksyvän?
Ei ole pakko vastata, mutta mieti ainakin mielessäsi vastauksia näihin kysymyksiin.
Jumalan armoa ja rauhaa sinulle.
Itselläni on todellinen, selkeän tietoinen mutta valitettavan lyhyt kokemus juuri tuollaisesta, Raattamaan mukaisesta, musiikkitaivaasta.
Käsittämättömän hienoa ja selkeän moniuloitteista musiikkia.
Kerroinpahan vaan miten on ennen saarnattu ja miten saarnataan nykyään, meinaan esikoisille.
Otit siis herneen nenääsi aivan turhaan.
Olen seurannut hyvin asiallisen keskusteluketjun lähes vastaavasta aiheesta.
Minulle tuli sellainen käsitus ,ettei vl-liikkeellä ole selkeää kantaa suhteessa klassisen musiikkiin.
Tiedän,(en luule),että vl-uskova toimii muusikkona kaupunginorkesterissa. On myös kannanottoja ,ettei muusikon ja solistin työ ole soveliasta konserteissa vl-uskovalle.
Kaikki musiikki ja varsinkin tanssi ovat Saatanasta! Pelastukaa te kadotetut!
Itse kuljen kadulla tulpat korvissa ja laput silmillä, etten joutuisi kadotukseen.
Kyllä uskovaisilla pitäisi olla tiedossa että asiasta on puhujien ja seurakuntavanhinten kokouksen virallinen päätös että emme osallistu kuoroihin emmekä konsertteihin esiintyjinä emmekä myös istu niitä tilaisuuksia seuraamassa. Moni on näiden sinänsä aluksi ehkä pieneltä synniltä tuntuvissa asioissa alkanut hoiperrella, ja seuraukset ovat johtaneet synnin luvallisuuteen ja eroon seurakunnan rakkaudesta. Moni laulajana valtakunnallisesti ja jopa ulkoomailla asti tunnettu on lähtöisin uskovaisten joukosta mutta oma lahjakkuus on tullut rakkaammaksi kuin Jumalan valtakunta.
Ei voi olla uskovaiselle sopivaa ottaa esiintyvän muusikon työtä ammatikseen, lukuunottamatta kanttorin työtä.
Meitä uskovaisia musiikin ammattilaisia on nykyään aika paljon. Kannattaisi varmaan joskus vierailla esim. Oulussa, niin tietäisit asista jotain ennenkuin puhut.
Tästä asiasta ei ole tehty sen kummempaa "virallista" pakkopäätöstä kuin mistään muistakaan srk:n linjauksista.
Uskovaiset kanttorit (uskovaisiahan melkein kaikki kanttorit tuppaa nykyän olemaan) johtavat kuoroja, joissa laulaa ja voi aivan hyvällä omallatunnolla laulaaa myös uskovaisena.
Tästä asiasta on keskusteltu monissa keskustelu-, ja nuortenilloissa ja yritetty korjata asoita avoimemmassa hengessä.
Tieto jota pränttäät täällä "ainoana oikeana tietona" on valitettavasti jo ammoin vanhentunutta. Ei uskovaisen kilvoitus musiikin ammattilaisena sen kummempaa ole kuin synnin poispanemista niinkuin kaikilla muillakin uskovaisilla.
Ja voin sanoa,että monet musiikkia opiskelevat ovat keskivertouskovaista nöyrempiä ja lähimmäisiään huomioonottavaisempia kuin monet muut uskovaiset. Jotain rajaa tuohon yksilönvapaudenrajoittamiseen tässäkin asiassa!!
ole tosissasi? Jos olet niin olet valitettavan rajoittunut ja kärsivä ihminen. Mieti todella onko se sen arvoista, että tuhlaat elämäsi kiduttamalla itseäsi ja kieltämällä itseltäsi kaiken hyvän.
Musiikki on Jumalan lahja!
Muistaakseni tuo kertomasi päätös on tehty Pudasjärven Suviseuroissa 1972.
Silloin jo oli eräs veli-EJ tullut tunnetuksi ja siksi muistan asian varsin tarkoin.
että vl:nkin piirissä asiat muuttuvat joskus itsestään ja aivan oikeaan suustaan, vaikka mitä milloinkin on synniksi saarnattu.
Kun mennään parikymmentä vuotta taaksepäin, kuorossa laulaminen oli syntiä (perusteluna oman itsensä esille tuominen). Vl kanttorit olivat puun ja kuoren välissä, virka velvoitti pitämään kirkkokuoroa, joka kuitenkin vl:n piirissä saarnattiin synniksi.
Onneksi nyt on toisin. Vl:n kanttorit ovat mitä innokkaimpia pitämään kuoroja, laulavat, soittavat ja esiintyvät itse. Suurin osa kanttoreista alkaa olla vl:n piiristä. Hienoja nuorisokuoroja on perustettu ja ovat hyvin korkeatasoisia ja taitavia. Musiikkihan on suuri Jumalan lahja Lutherinkin mukaan, enkä ole koskaan ymmärtänyt, miksi jotkut maallikkosaarnaajat ovat tämänkin synniksi kääntäneet.
Mitä tästä opimme! Asia kuin asia voi muuttua, kun jonkun synniksi saarnaamat asiat huomataan tuulesta temmatuksi ja perusteettomiksi.
Ainakin jo vuonna 1979 joulukuun lopussa puhujain ja seurakuntavanhinten kokuksessa päätettiin,pitkän ja monipolvisen kokouksen jälkeen lopullisesti suhde klassiseen musiikkiin ja päätös oli kertomasi mukainen.Uskovaisen osa on konserttien ulkopuolella Tämä oli yksimielinen päätös.
Samassa kokuksessa oli keskustelu myös tv:n luvallisuudesta opetuskäytösssä. Muistan selkeästi lääkäri Seppo Sutisen kannanoton ja sen jälkeiset keskustelut.
Kyllä, aivan selkeästi pätökset tehtiin tuolloin ja erikseen asiasta käytiin keskustelua monessa yhteydessä seurakentällä. Veli EJ:n asia nosti kysymyksen SRK:n johdon ja koko siionin kannalta tärkeäksi periaatekysymykseksi. Ei sitä päätöstä ole muutetut vaikka täällä jotkut selvästikään eivät ole siitä perillä.
Klassinen musiikki on uuvuttavan tylsää ja masentavaa...vanhat äijät vinguttaa tuntikausia viuluilla jotain ihme soopaa josta ne ei itsekään ymmärrä mitään.
Kunnon tanssimusiikki se on mukavaa kuunnella!
Tarja Lunnas ja "Loisteessa kuun Pariisin"...
-ai ai!
Aijaijai!
-On se vaan ihan eri kun jotkut kalkkiintuneet viulunvinguttajat! :-)))
Viimeajan Voidellut ja Tarja Lunnas esiintyvät Suviseuroissa.
Tavataan Torfinn SRK:n tupakkakioskilla suviseuralauantaina klo 12.00.
Mulla neljä seuramerkkiä hatussa.
Otettaan sitten Lunnaat kotikylän tytöltä.
Viulu on ollut ennen syntiä vl:ien keskuudessa. Silloin, kun se oli erityisen suosittu tanssimusiikkiin käytetty soitin.
Joka tanssi lavalla viulut kuulemma rääkyivät rumasti ja se ei ollut sopivaa.
Nykyään, kun ovat hoksanneet, että viululla voi soittaa myös rauhallisia, niin se sallittiin.
Katotaan, ni aika tuo vielä sähkökitaratkin vl-koteihin.
Niilläkin voi soittaa todella kauniita balladeja ja klassista.
Mulla onkin yksi klassinen levy, jossa soitetaan sähkökitaralla, ja on ihan hyvä. Ja sopiva rumputausta vielä. ei sellanen, että se ruokkisi lihan himoja, vaan sellainen, että se nostattaa mukavasti mielialaa.
Suosittelen hyvää musiikkia kaikille!
Hyvä musiikki=musa, joka saa hyvälle tuulelle, muttei riehumaan.
Itse en tykkää mistään räminärokista, ne saa mut riekaleiks.
tulee ja vie kallista aikaamme tälle maailmalle eikä sille tulevalle, ja joka saattaa vielä sammuttaa omantunnon ääntä ja saa hyvälle tuulelle eikä anna sijaa sille oman itsensä tuntemiselle. Sen tilalle on kiva ottaa sellaista musaa joka saa mielen viihtymään siinä maailmallisuudessa ja nostattaa mukavasti mielialaa ja palvelee lihan himoa.
Mitä maailmallista siinä on, että pitää kuulemastaan musasta?
Mä tykkään aivan yhtä paljon sinkkareista, ku klassisistakin, niistäkin jotka on soitettu perinteisemmillä soittimilla.
Parhaat musat on sellaisia, kivoja ja tunnelmallisia.
Hyviä säveltäjiä on mm. Grieg, Brhams ja Bach.
En mä näe mitn syntiä siinä, että nautin esim Griegin Solveig's Song sävellystä, tai vaikka
Albinonin Adagiota kuunnellessani.
On paljon hyviä klassisia kappaleita, jotka nostattaa kivasti mielialaa.
Ja se ei tee musaa yhtään huonommaks, jos se on soitettu sähkökitaralla rauhalliseen tyyliin.
Enemmän mä kuitenki diggaan perinteisemmistä soittimista.
...
vai mitä heikki
...