Suomi-konepistooli hieno suomalainen keksintö

Kyllä oli sillä Suomi KP käytti ihan omanlaista patruunaa, eli 9 millistä patruunaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä oli sillä Suomi KP käytti ihan omanlaista patruunaa, eli 9 millistä patruunaa.

Miten niin omanlainen patruuna?
9x19 parabellum on yksi yleisimpiä pistoolikaliibereja, sekä yleisimpiä konepistooleissa, esim britiien Sten käytti samaa, eikä ole mikään Suomi kp: kopio.

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin omanlainen patruuna?
9x19 parabellum on yksi yleisimpiä pistoolikaliibereja, sekä yleisimpiä konepistooleissa, esim britiien Sten käytti samaa, eikä ole mikään Suomi kp: kopio.

Lue lisää

Olette tavallaan kumpikin oikeassa. Pistooli patruunana 9X19 Parabellum lienee maailman yleisin!

MUTTA Suomi kp:ssä käytettiin normaalin patruunan lisäksi samaa patruunaa hieman suuremmalla patruunalla ladattuna, jolloin parani luodin lähtönopeus ja läpäisy. Käyttäjän oli hyvä tietää, ampuiko tavallista vaan kp-patruunaa. Suomi kp:ssä molemmat toimivat ja niin myös toimivat useimmissa pistooleissa, mutta jotkut (ennalta tiedetut) heikkorakenteisemmat pistoolit saattoivat vahvemmalla patilla hajota.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä oli sillä Suomi KP käytti ihan omanlaista patruunaa, eli 9 millistä patruunaa.

Siinä sitä onkin keksimistä, että oivalletaan muuttaa aseen piipun sisäläpimitta ja muut tarvittavat osat sellaisiksi, että aseessa voidaan käyttää sellaista patruuna, joka ei sovellu kenenkään muun KP:hen.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä sitä onkin keksimistä, että oivalletaan muuttaa aseen piipun sisäläpimitta ja muut tarvittavat osat sellaisiksi, että aseessa voidaan käyttää sellaista patruuna, joka ei sovellu kenenkään muun KP:hen.

Lue lisää

Piikki on tietysti paikallaan, vaikka kysehän on tietenkin pelkästään
latauksesta. Patruunan mitat ovat samat.
Noita konepistoolin patruunoita ei todellakaan voi käyttää vanhoissa
1800 luvun lopun pistooleissa, tulee "ruuperä" otsaan.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä sitä onkin keksimistä, että oivalletaan muuttaa aseen piipun sisäläpimitta ja muut tarvittavat osat sellaisiksi, että aseessa voidaan käyttää sellaista patruuna, joka ei sovellu kenenkään muun KP:hen.

Lue lisää

myös kp.n piippua sen verran mutkalle, niin pystyisi ampumaan nurkan takaa.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä sitä onkin keksimistä, että oivalletaan muuttaa aseen piipun sisäläpimitta ja muut tarvittavat osat sellaisiksi, että aseessa voidaan käyttää sellaista patruuna, joka ei sovellu kenenkään muun KP:hen.

Lue lisää

Kyllä Suomi-kp:llä voi ampua tavallista parabellumin 9mm.Patruunaa.Tulinopeus vain laskee hieman. Samaa normipatruunaa käytti saksalaisten konepistoolit.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Suomi-kp:llä voi ampua tavallista parabellumin 9mm.Patruunaa.Tulinopeus vain laskee hieman. Samaa normipatruunaa käytti saksalaisten konepistoolit.

Juurikin niin, konepistoolilla voi ampua pistoolin patruunoita ja uudemmilla
pistooleilla myös kp;n patruunoita mutta vanhemmat pistoolit, kuten esim
Ukko Mauser on sen aikakauden tuote, ettei sitä ole rakennettu yhtä
voimakkaille ruutilaaduille.
Konepistoolin patruunoissa on niissäkin vielä eroja valmistajasta riippuen.

Ylläoleva poislukien tietysti esim PPSh;n joka oli tehty 7,62 Tokarev patruu-
nalle.

<<Kirjassa Puna-armeija Stalinin tentissä talvisodan jälkeen sanotaan sivulla 419>>

ko. sivulla kyseisessä kirjassa EI ole tällaista tekstiä!

Se on sivuilla 417-418

Anonyymi kirjoitti:

<<Kirjassa Puna-armeija Stalinin tentissä talvisodan jälkeen sanotaan sivulla 419>>

ko. sivulla kyseisessä kirjassa EI ole tällaista tekstiä!

Se on sivuilla 417-418

Lue lisää

Teillä on eri painokset.

Ei Kalasnikov rynnäkkökiväärikään täysin uusi keksintö ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Kalasnikov rynnäkkökiväärikään täysin uusi keksintö ollut.

Saksalaisilla oli rynnäkkökivääri toisen maailmansodan lopulla josta Kalasnikov kehitteli paremman version.

Samaan tapaan Suomi konepistooli syntyi saksalaisesta konepistoolista.

Anonyymi kirjoitti:

Saksalaisilla oli rynnäkkökivääri toisen maailmansodan lopulla josta Kalasnikov kehitteli paremman version.

Samaan tapaan Suomi konepistooli syntyi saksalaisesta konepistoolista.

Lue lisää

Uusi menestynyt asemalli on tietenkin keksintö sinänsä. Tarkka kopio ei ole keksintö.

Anonyymi kirjoitti:

Saksalaisilla oli rynnäkkökivääri toisen maailmansodan lopulla josta Kalasnikov kehitteli paremman version.

Samaan tapaan Suomi konepistooli syntyi saksalaisesta konepistoolista.

Lue lisää

Ei ollut Kalasnikov, vaan Hugo Schmeisser, joka oli saksalaisena sotavankina Neuvostoliitossa. Kehitti edelleen kehittämäänsä rynnäkkökivääriä. Krsät omivat vain keksinnön itelleen.

Ei kevyyt automaattiase sinänsä mikään keksintö ollut. Niitä oli maailmalla runsaasti ja eri toimintaperiaatteetkin oli yleisessä tiedossa.

Sen sijaan hyvin toimivan valmiin aseen kehittäminen oli saavurus sinänsä ja sen Aimo Lahti loi ennen Talvisotaa. Suomi oli vain hidas valmistamaan asetta suuria määriä. Talvisodassa Suomi kp osoittikäyttökelpoisuutensa ja vuoteen 1944 mennessä niitä oli valmistettu yli 50.000 kpl.

Puna-armeija sai Talvisodassa innostuksen konepistooliin ja alkoi niinen massatuotannon. Seurauksena osa sen vuoden 1944 vaiheen divisioonista oli varustettu pelkästään konepistooleilla, joka taisi olla jo liioittelua, kun huomioi sen, että kp:n teho laskee pahasti yli 100 metriä pidemmillä matkoilla!

Anonyymi kirjoitti:

Ei kevyyt automaattiase sinänsä mikään keksintö ollut. Niitä oli maailmalla runsaasti ja eri toimintaperiaatteetkin oli yleisessä tiedossa.

Sen sijaan hyvin toimivan valmiin aseen kehittäminen oli saavurus sinänsä ja sen Aimo Lahti loi ennen Talvisotaa. Suomi oli vain hidas valmistamaan asetta suuria määriä. Talvisodassa Suomi kp osoittikäyttökelpoisuutensa ja vuoteen 1944 mennessä niitä oli valmistettu yli 50.000 kpl.

Puna-armeija sai Talvisodassa innostuksen konepistooliin ja alkoi niinen massatuotannon. Seurauksena osa sen vuoden 1944 vaiheen divisioonista oli varustettu pelkästään konepistooleilla, joka taisi olla jo liioittelua, kun huomioi sen, että kp:n teho laskee pahasti yli 100 metriä pidemmillä matkoilla!

Lue lisää

Konepistoolin varhaisin kehitysversio lienee ollut jo 1915 Italiassa ja niitä
oli kehitelty maailman sivu, mutta kuten yllä on sanottu Lahti kehitti hyvin
toimivan version jonka ainoat miinukset tulevat jäätymisriskistä talvisin,
heikosta palautin jousesta, paljon käytetyn aseen huonosta osumatarkkuu
desta kertatulella. (Helpon piipunvaihdon kääntöpuoli).

Paljon puhuttu Pentikäisen loikkaus Suomi konepistoolin piirustuksineen,
ei juuri näy esim. PPSh aseessa, jonka rakenne poikkeaa monin tavoin edukseen.
Taittuva ase mahdollistaa helpon puhdistamisen rasvasta talvella, varsin
toimintavarma ase, siinäkin käytettiin myös rumpulipasta joka on suurin
näitä aseita yhdistävä tekijä.

Koska taas väitetään Kalashnikovin olevan saksalaisilta kopioitu, niin suosittelen
lukemaan amerikkalaisen C.J.Chiversin mammuttiteoksen; Aseiden ase, Kalash-
nikovin tarina, hän kuten eivät suomalaisetkaan aseasiantuntijat yhdy tuohon
väittämään.
Kalashnikov on aivan omanlaisensa, yksinkertaisuudessaan ja toimintavarmuu-
dessaan aivan omassa sarjassaan, toki monien edeltäneitten keksintöjen joh-
dannainen, kuten kaikki muutkin keksinnöt ovat.
Mitä Hugo Schmeisseriin tulee, hänhän oli sotavankina laitoksissa joissa asetta
kehiteltiin, niin hän olisi vankeudestaan vapauduttuaan Saksaan, testamentannut
takuuvarmasti tiedon että ase hänen kehittämänsä, jos niin olisi ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Konepistoolin varhaisin kehitysversio lienee ollut jo 1915 Italiassa ja niitä
oli kehitelty maailman sivu, mutta kuten yllä on sanottu Lahti kehitti hyvin
toimivan version jonka ainoat miinukset tulevat jäätymisriskistä talvisin,
heikosta palautin jousesta, paljon käytetyn aseen huonosta osumatarkkuu
desta kertatulella. (Helpon piipunvaihdon kääntöpuoli).

Paljon puhuttu Pentikäisen loikkaus Suomi konepistoolin piirustuksineen,
ei juuri näy esim. PPSh aseessa, jonka rakenne poikkeaa monin tavoin edukseen.
Taittuva ase mahdollistaa helpon puhdistamisen rasvasta talvella, varsin
toimintavarma ase, siinäkin käytettiin myös rumpulipasta joka on suurin
näitä aseita yhdistävä tekijä.

Koska taas väitetään Kalashnikovin olevan saksalaisilta kopioitu, niin suosittelen
lukemaan amerikkalaisen C.J.Chiversin mammuttiteoksen; Aseiden ase, Kalash-
nikovin tarina, hän kuten eivät suomalaisetkaan aseasiantuntijat yhdy tuohon
väittämään.
Kalashnikov on aivan omanlaisensa, yksinkertaisuudessaan ja toimintavarmuu-
dessaan aivan omassa sarjassaan, toki monien edeltäneitten keksintöjen joh-
dannainen, kuten kaikki muutkin keksinnöt ovat.
Mitä Hugo Schmeisseriin tulee, hänhän oli sotavankina laitoksissa joissa asetta
kehiteltiin, niin hän olisi vankeudestaan vapauduttuaan Saksaan, testamentannut
takuuvarmasti tiedon että ase hänen kehittämänsä, jos niin olisi ollut.

Lue lisää

Hugo Schmeisserin kädenjälki
Tämä on vanha artikkeli, mutta pitää nyt lisätä keskusteluun "melko" oleellinen tieto siitä, että Hugo Schmeisserhan oli kollegoineen sotavankina Neuvostoliitossa vuoteen 1952 asti, osallistui siellä asesuunnitteluun ja jopa Kalashnikov itse on myöntänyt vuonna 2009, että teki yhteistyötä Schmeisserin kanssa...

Hugo Schmeisser oli siis ihan suoraan mukana AK-47:n suunnittelussa, ja ainut kysymys kuuluukin, että oliko hänellä isompi rooli siinä kuin Kalashnikovilla konsanaan!

Anonyymi kirjoitti:

Hugo Schmeisserin kädenjälki
Tämä on vanha artikkeli, mutta pitää nyt lisätä keskusteluun "melko" oleellinen tieto siitä, että Hugo Schmeisserhan oli kollegoineen sotavankina Neuvostoliitossa vuoteen 1952 asti, osallistui siellä asesuunnitteluun ja jopa Kalashnikov itse on myöntänyt vuonna 2009, että teki yhteistyötä Schmeisserin kanssa...

Hugo Schmeisser oli siis ihan suoraan mukana AK-47:n suunnittelussa, ja ainut kysymys kuuluukin, että oliko hänellä isompi rooli siinä kuin Kalashnikovilla konsanaan!

Lue lisää

Sitä eivät tue ainakaan mitkään asiantuntijalähteet eikä myöskään
Schmeisser ole sellaista tietoa testamentannut.
Saksalaisella asesuunnittelulla on ansionsa kuten myös venäläisillä,
esim Dektarjev pikakivääri oli eräs varmatoisimmista sarjatuliaseista
toisessa maailmansodassa.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä eivät tue ainakaan mitkään asiantuntijalähteet eikä myöskään
Schmeisser ole sellaista tietoa testamentannut.
Saksalaisella asesuunnittelulla on ansionsa kuten myös venäläisillä,
esim Dektarjev pikakivääri oli eräs varmatoisimmista sarjatuliaseista
toisessa maailmansodassa.

Lue lisää

Olen nähnyt TV-haastatelussa Kalasnikohvin tämän asian itse kertovan, sanokoot aasintuntijat mitä haluavat

Anonyymi kirjoitti:

Olen nähnyt TV-haastatelussa Kalasnikohvin tämän asian itse kertovan, sanokoot aasintuntijat mitä haluavat

C.J.Chivers joka on amerikkalainen laivastoupseeri ja tietokirjailija, lienee
eniten perehtynyt aiheeseen ja mainitsee Shmeisserin olleen sotavankina
työssä tuossa tehtaassa, mutta minkäänlaista todistetta siihen että hänen
kädenjälkensä olisi aseessa ei ole olemassa. Myöskään hän ei sotavankeu-
den jälkeen ole mitään tällaista tietoa jälkipolville jättänyt, mitä tuskin
kukaan olisi jättänyt tekemättä jos siihen olisi ollut aihetta.
Lukeminen kannattaa aina, sanoi jo Donnerin Jörkka. Aseiden ase teos
on n.500 sivuinen perusteellisin teos asiasta.

Kalashnikov on Kalashnikovin keksintö ! PISTE

Anonyymi kirjoitti:

Olen nähnyt TV-haastatelussa Kalasnikohvin tämän asian itse kertovan, sanokoot aasintuntijat mitä haluavat

Laitahan vielä linkki, mitä Kalashnikov todelliduudessa sanoi ?

Anonyymi kirjoitti:

C.J.Chivers joka on amerikkalainen laivastoupseeri ja tietokirjailija, lienee
eniten perehtynyt aiheeseen ja mainitsee Shmeisserin olleen sotavankina
työssä tuossa tehtaassa, mutta minkäänlaista todistetta siihen että hänen
kädenjälkensä olisi aseessa ei ole olemassa. Myöskään hän ei sotavankeu-
den jälkeen ole mitään tällaista tietoa jälkipolville jättänyt, mitä tuskin
kukaan olisi jättänyt tekemättä jos siihen olisi ollut aihetta.
Lukeminen kannattaa aina, sanoi jo Donnerin Jörkka. Aseiden ase teos
on n.500 sivuinen perusteellisin teos asiasta.

Kalashnikov on Kalashnikovin keksintö ! PISTE

Lue lisää

Paras todiste siitä on Kalasnikovin itsensä sanoma asia Tv : ssä. Meneekö perille AASINTUNTIJA ?

Anonyymi kirjoitti:

Paras todiste siitä on Kalasnikovin itsensä sanoma asia Tv : ssä. Meneekö perille AASINTUNTIJA ?

Todellakin, vaikka nimitys on omasi, tunnistan kyllä AASIN !
Ellet kykene laittamaan linkkiä mistä löytyy tuo Kalashnikovin sanoma
siellä TV;ssä, olet paitsi se aasi, niin vielä valehteleva aasi.

Anonyymi kirjoitti:

Todellakin, vaikka nimitys on omasi, tunnistan kyllä AASIN !
Ellet kykene laittamaan linkkiä mistä löytyy tuo Kalashnikovin sanoma
siellä TV;ssä, olet paitsi se aasi, niin vielä valehteleva aasi.

Lue lisää

Säännöllisin väliajoin näitä nimettömiä aseista mitään tietämättömiä
mutta vahvoilla venäjävihamielisillä mielipiteillä varustettuja aaseja
on esittämässä mielikuvituksensa tuotteita.

Se olikin MP-28:n kopio.

Venäläisillä oli käsissään jo vuonna 1915 maailman ensimmäisiä rynnäkkökiväärejä, Avtomat Fjodorova, jossa asesuunnittelija V. G. Fjodorov oli jo tajunnut patruunan pienentämisen idean.

Venäjän sisällissodan melske ei silloin ehkä ollut se paras paikka ja aika tehdä teollisia innovaatioita, joten loppusilausta ja ehkä vielä vähän heikompaa patruunaa kaivannut rynnäkkökivääri jäi asehistorian hämärään.

Kollimaattori kirjoitti:

Venäläisillä oli käsissään jo vuonna 1915 maailman ensimmäisiä rynnäkkökiväärejä, Avtomat Fjodorova, jossa asesuunnittelija V. G. Fjodorov oli jo tajunnut patruunan pienentämisen idean.

Venäjän sisällissodan melske ei silloin ehkä ollut se paras paikka ja aika tehdä teollisia innovaatioita, joten loppusilausta ja ehkä vielä vähän heikompaa patruunaa kaivannut rynnäkkökivääri jäi asehistorian hämärään.

Lue lisää

Toimitusongelmien takia Neuvostoliiton johto päätti vuonna 1924 hylätä kaikki aseet, joissa käytettiin ulkomaisia ​​ampumatarvikkeita. Tämän seurauksena Fedorov Avtomat -tuotanto lopetettiin vuonna 1925 .
Patruuna oli 6,5x50 mm SR Arisaka, jota tuotiin Japanista ja Iso-Britanniasta, omaakin tuotantoa NL: ssä jonkin verran oli.

Anonyymi kirjoitti:

Toimitusongelmien takia Neuvostoliiton johto päätti vuonna 1924 hylätä kaikki aseet, joissa käytettiin ulkomaisia ​​ampumatarvikkeita. Tämän seurauksena Fedorov Avtomat -tuotanto lopetettiin vuonna 1925 .
Patruuna oli 6,5x50 mm SR Arisaka, jota tuotiin Japanista ja Iso-Britanniasta, omaakin tuotantoa NL: ssä jonkin verran oli.

Lue lisää

Puuttui se taktinen näkemys, mitä tulevaisuuden aseelta vaaditaan. Eihän Neuvostoliitolla tietenkään myöskään ollut minkäänlaisia teollisia valmiuksia ruveta valmistamaan Avtomat Fjodorovaa miljoonia kappaleita jos ei patruunankaan massatuotanto kerran olisi onnistunut.

Kollimaattori kirjoitti:

Puuttui se taktinen näkemys, mitä tulevaisuuden aseelta vaaditaan. Eihän Neuvostoliitolla tietenkään myöskään ollut minkäänlaisia teollisia valmiuksia ruveta valmistamaan Avtomat Fjodorovaa miljoonia kappaleita jos ei patruunankaan massatuotanto kerran olisi onnistunut.

Lue lisää

No ei välttämättä noinkaan, Fedorov Avtomat suunniteltiin jo Tsaarin vallan aikana, ja Arisaka- patruunalle oli tuolloin hyvä peruste,
Neuvostoliitossa taas päätettiin keskittyä vuonna 1927 konepistooleihin.
Fedorov Avtomat todettiin myös 1950- luvulla USA: ssa tehdyissä testeissä liian monimutkaiseksi sarjatuotantoon.

Uuden patruunan valmistus oli kyseenalaista, joten 6,5 mm: n Fedorov-kiväärit päätettiin muuntaa japanilaisiksi 6,5 × 50 mmSR: n Arisaka-ammuksiksille joita oli runsaasti ja jotka
joli ostettu Japanista ja Isosta-Britanniasta yhdessä Arisaka-kiväärien kanssa . (Noin 763000 arisaka-tyyppistä kivääriä tuotiin Venäjälle sekä noin 400 miljoonaa panosta.

Anonyymi kirjoitti:

No ei välttämättä noinkaan, Fedorov Avtomat suunniteltiin jo Tsaarin vallan aikana, ja Arisaka- patruunalle oli tuolloin hyvä peruste,
Neuvostoliitossa taas päätettiin keskittyä vuonna 1927 konepistooleihin.
Fedorov Avtomat todettiin myös 1950- luvulla USA: ssa tehdyissä testeissä liian monimutkaiseksi sarjatuotantoon.

Uuden patruunan valmistus oli kyseenalaista, joten 6,5 mm: n Fedorov-kiväärit päätettiin muuntaa japanilaisiksi 6,5 × 50 mmSR: n Arisaka-ammuksiksille joita oli runsaasti ja jotka
joli ostettu Japanista ja Isosta-Britanniasta yhdessä Arisaka-kiväärien kanssa . (Noin 763000 arisaka-tyyppistä kivääriä tuotiin Venäjälle sekä noin 400 miljoonaa panosta.

Lue lisää

Pitiväthän Yhdysvaltain asevoimien "asiantuntijat" 1950-luvulla AK-47:aakin erittäin epäkiinnostavana! :D

Kollimaattori kirjoitti:

Venäläisillä oli käsissään jo vuonna 1915 maailman ensimmäisiä rynnäkkökiväärejä, Avtomat Fjodorova, jossa asesuunnittelija V. G. Fjodorov oli jo tajunnut patruunan pienentämisen idean.

Venäjän sisällissodan melske ei silloin ehkä ollut se paras paikka ja aika tehdä teollisia innovaatioita, joten loppusilausta ja ehkä vielä vähän heikompaa patruunaa kaivannut rynnäkkökivääri jäi asehistorian hämärään.

Lue lisää

Kahdessa edelisessä kommentissa on juuri se tärkeä pointti, että
varsin yleinen patruuna 7,62x53R koettiin turhankin tehokkaaksi
yksittäiselle taistelijalle niillä tosiasiallisilla taisteluetäisyyksillä,
tarkka-ampujia lukuunottamatta. Se oli myös kallis ja painava ja tästä
syystä alettiin eri puolilla maailmaa kehittämään kevyemmällä patruu-
nalla toimivia sarjatuliaseita, joitten kruunuksi kohosi Kalashnikov.
Ja koska joku heti kirjoittaa suomalaisen rynnäkkökiväärin olevan
vielä parempi, oikaisen sen käsityksen jo valmiiksi. Alkuperäisen
Kalashnikovin puuosille on annettava talvisissa olosuhteissa arvo.
Tämän väittämäni todisti eräs poskensa metalliperään palelluttanut
res.upseeri. Toinen ja suurempi virhe on takatähtäimen sijoittaminen
irrotettavaan ja niin ollen koulutuskäytössä väljenevään lukkokoteloon.
Tämän on todennut myös aseinsinööri Suihko teoksissaan.
Tällä ratkaisulla on ilmeisesti pyritty pitempään ja teoriassa tarkempaan
tähtäinlinjaan, mutta rynkyssä takatähtäin tulee silloin lähelle silmää,
ja silmän sopeutumiskyky joutuu äärirajoille. Ainakin olen itse kokenut
Kalashnikovissa tähtäimien olevan aseelle suunnitelluilla ampumamat-
koilla juuri kohdallaan.

Kollimaattori kirjoitti:

Venäläisillä oli käsissään jo vuonna 1915 maailman ensimmäisiä rynnäkkökiväärejä, Avtomat Fjodorova, jossa asesuunnittelija V. G. Fjodorov oli jo tajunnut patruunan pienentämisen idean.

Venäjän sisällissodan melske ei silloin ehkä ollut se paras paikka ja aika tehdä teollisia innovaatioita, joten loppusilausta ja ehkä vielä vähän heikompaa patruunaa kaivannut rynnäkkökivääri jäi asehistorian hämärään.

Lue lisää

Näitä automaatteja käytettiin sisällissodassakin, Fedorov oli tarkoittanut ne erikoisjoukkojen käyttöön, ei rintamalle, mikä on kuvaavaa venäläisten pelisilmälle. Talvisodassa niitä oli marginaalijoukoilla, ehkä Fedorovin tekeleet veivät kaikki NL:n asesuunnittelijat harhaan, Kalashnikovilla ei näiden kanssa ollut mitään tekemistä.

” Huvittavaa kuinka sodissa vuosikaudet testattu ja hyväksi havaittu, jopa maailman parhaaksikin ylistetty ase onkin yhtä-äkkiä romua. ”

Romu on liioittellua! Rynnäkkökivääri on vain monipuolisempi. Sillä voi ampua tehokasta tulta aina 300 metriin saakka. Kobnepistooli on sadan metrin jälkeen melko tehoton.

”Sota sinällään ei ole sataan vuoteen juurikaan muuttunut ja Suomi-kp olisi yhä kova peli lähiotteluissa ja juoksuhautatappeluissa.”

On toki, mutta täyden lippaan kera on paino jo 7 kg!

Samaten suomenhevonen on edelleen paras kuljetusväline, kun viedään ohravelliä miehille juoksuhautatappeluihin.
Eihän sitä sitä syömättä jaksa vuostolkulla juoksuhaudoissa rymytä.

Anonyymi kirjoitti:

Samaten suomenhevonen on edelleen paras kuljetusväline, kun viedään ohravelliä miehille juoksuhautatappeluihin.
Eihän sitä sitä syömättä jaksa vuostolkulla juoksuhaudoissa rymytä.

Lue lisää

Voi ollakin, mutta niitä ei enää ole joka talossa niin kuin sota-aikana eikä nykysodat enää kestä vuosikausia!

Anonyymi kirjoitti:

Voi ollakin, mutta niitä ei enää ole joka talossa niin kuin sota-aikana eikä nykysodat enää kestä vuosikausia!

Viestimies, juoksuta tästä tieto Syyriaan ja Ukrainaan!

Anonyymi kirjoitti:

Viestimies, juoksuta tästä tieto Syyriaan ja Ukrainaan!

Sisällissodat poislukien:-)

Jos sodassa olisi joukoilla ollut pulttilukko pystykorvien sijaan puoliautomaattikiväärit, jääkärijoukkueen tulivoima olisi ollut paljon parempi mutta patruunakulutus vielä siedettävä ja joita olisi edelleen pystynyt hevosrattailla toimittamaan etulinjaan ,niin puna-armeijaa olisi kaatunut huomattavasti enemmän ja ehkä torjuttu maa-alue menetykset jo aiemmin kuin vasta kannaksien jälkeen-44.

Suomi kp:eitä oli liian harvassa saadakseen venäläisten hyökkäyksissä riittävän tulipeiton aikaan ajoissa,ja kk- komppanioita ei riittänyt aivan joka kohtaan,niihin joihin olisi pitänyt ja vanhat kkt oli hankalaa aina siirtää uuteen kuhtaan nopeasti kun tarve oli ja siksi NL:n läpimurtoja tapahtui siellä täällä ajoittain ja lopullinen pysäyttäminen vasta niillä paikoin missä tapahtui voimakkain tykistökeskityksin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sodassa olisi joukoilla ollut pulttilukko pystykorvien sijaan puoliautomaattikiväärit, jääkärijoukkueen tulivoima olisi ollut paljon parempi mutta patruunakulutus vielä siedettävä ja joita olisi edelleen pystynyt hevosrattailla toimittamaan etulinjaan ,niin puna-armeijaa olisi kaatunut huomattavasti enemmän ja ehkä torjuttu maa-alue menetykset jo aiemmin kuin vasta kannaksien jälkeen-44.

Suomi kp:eitä oli liian harvassa saadakseen venäläisten hyökkäyksissä riittävän tulipeiton aikaan ajoissa,ja kk- komppanioita ei riittänyt aivan joka kohtaan,niihin joihin olisi pitänyt ja vanhat kkt oli hankalaa aina siirtää uuteen kuhtaan nopeasti kun tarve oli ja siksi NL:n läpimurtoja tapahtui siellä täällä ajoittain ja lopullinen pysäyttäminen vasta niillä paikoin missä tapahtui voimakkain tykistökeskityksin.

Lue lisää

” Jos sodassa olisi joukoilla ollut pulttilukko pystykorvien sijaan puoliautomaattikiväärit, jääkärijoukkueen tulivoima olisi ollut paljon parempi”

Pulma vain oli siinä, että täyskokoiselle kiväärinpatruunalle oli vaikea tehdä hyvin toimivaa puoliautomaattia. USA:n Garand taisi jäädä ainoaksi massatuotantoon päässeeksi aseeksi. Venäläiset ja saksalaiset myös yrittivät, mutta tulos ei tyydyttänyt.

”Suomi kp:eitä oli liian harvassa saadakseen venäläisten hyökkäyksissä riittävän tulipeiton aikaan ajoissa,ja kk- komppanioita ei riittänyt aivan joka kohtaan,niihin joihin olisi pitänyt ja vanhat kkt oli hankalaa aina siirtää uuteen kuhtaan nopeasti kun tarve oli ja siksi NL:n läpimurtoja tapahtui siellä täällä ajoittain ja lopullinen pysäyttäminen vasta niillä paikoin missä tapahtui voimakkain tykistökeskityksin.”

Unohdat nyt kokonaan pikakiväärit? Armeijalla oli toki runsaasti ”Emmoja” käytössä! Konepistooli ei ollut kovin tehokas ase, jos etäisyyttä oli yli 100 m.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sodassa olisi joukoilla ollut pulttilukko pystykorvien sijaan puoliautomaattikiväärit, jääkärijoukkueen tulivoima olisi ollut paljon parempi mutta patruunakulutus vielä siedettävä ja joita olisi edelleen pystynyt hevosrattailla toimittamaan etulinjaan ,niin puna-armeijaa olisi kaatunut huomattavasti enemmän ja ehkä torjuttu maa-alue menetykset jo aiemmin kuin vasta kannaksien jälkeen-44.

Suomi kp:eitä oli liian harvassa saadakseen venäläisten hyökkäyksissä riittävän tulipeiton aikaan ajoissa,ja kk- komppanioita ei riittänyt aivan joka kohtaan,niihin joihin olisi pitänyt ja vanhat kkt oli hankalaa aina siirtää uuteen kuhtaan nopeasti kun tarve oli ja siksi NL:n läpimurtoja tapahtui siellä täällä ajoittain ja lopullinen pysäyttäminen vasta niillä paikoin missä tapahtui voimakkain tykistökeskityksin.

Lue lisää

Vähänpä tiedät.

Jv-ryhmässä oli 2-3 kp:a, pikakivääri ja puoliautomaattikivääri sekä 2-3 kivääriä.
Tulivoima oli melkoinen.

Anonyymi kirjoitti:

Vähänpä tiedät.

Jv-ryhmässä oli 2-3 kp:a, pikakivääri ja puoliautomaattikivääri sekä 2-3 kivääriä.
Tulivoima oli melkoinen.

Kyllä, näillä välineillä saavutettiin torjuntavoitot ja säilytettiin itsenäisyys.

Anonyymi kirjoitti:

” Jos sodassa olisi joukoilla ollut pulttilukko pystykorvien sijaan puoliautomaattikiväärit, jääkärijoukkueen tulivoima olisi ollut paljon parempi”

Pulma vain oli siinä, että täyskokoiselle kiväärinpatruunalle oli vaikea tehdä hyvin toimivaa puoliautomaattia. USA:n Garand taisi jäädä ainoaksi massatuotantoon päässeeksi aseeksi. Venäläiset ja saksalaiset myös yrittivät, mutta tulos ei tyydyttänyt.

”Suomi kp:eitä oli liian harvassa saadakseen venäläisten hyökkäyksissä riittävän tulipeiton aikaan ajoissa,ja kk- komppanioita ei riittänyt aivan joka kohtaan,niihin joihin olisi pitänyt ja vanhat kkt oli hankalaa aina siirtää uuteen kuhtaan nopeasti kun tarve oli ja siksi NL:n läpimurtoja tapahtui siellä täällä ajoittain ja lopullinen pysäyttäminen vasta niillä paikoin missä tapahtui voimakkain tykistökeskityksin.”

Unohdat nyt kokonaan pikakiväärit? Armeijalla oli toki runsaasti ”Emmoja” käytössä! Konepistooli ei ollut kovin tehokas ase, jos etäisyyttä oli yli 100 m.

Lue lisää

Garand ei suinkaan ollut ainoa massatuotanto automaatti.
Venäläisillä oli jo Feodorov m1916, jonka valmistusmäärä oli pieni, mutta
automaattikivääri Simonovia valmistettiin 1933-1939 n. 26000 kpl, ja
Tokarev-puoliautomaattikivääriä, mallit SVT 38 ja SVT 40 tehtiin useita
satojatuhansia. Olivat erittäin haluttuja sotasaaliita.
Kuten oli myös "Emma" pikakivääri, jonka tieltä oma Aimo Lahden suun-
nittelema ja hänen mukaansa ,esimiehensä Salorannan pilaama Lahti-
Saloranta pikakivääri sai lentää.
Eräs pienelle huomiolle jäänyt seikka "Emmassa" on vielä se, että varma-
toimisuutensa lisäksi päällä olevan pyöreän lippaan takia ampuja pystyi
tulittamaan hyvin matalalta, jonka itse tarkka-ampujana katson mahdollis-
tavan ampujallekin hieman pidemmän iän.
"Emma" toimi vielä vanhana ja väljänäkin kohtalaisen hyvin ainakin -60
luvun lopulla jolloin sitä korvaamaan armeijalle ostettiin Ruchnoi
Pulemjot Dektarjev RPD m 1953 kevyitä konekiväärejä.
Kyllä venäläisillä oli jo pitkät perinteet automaattiaseitten tuotannossa
ennen Mihail Timofejevits Kalashnikovin rynnäkkökivääriä.
Erityispiirteenä juuri venäläisillä oli ennen sotiakin pyrkimys hyvin
yksinkertaiseen rakenteeseen. vähillä osilla, mikä toi sitä tärkeää toimin-
tavarmuutta.
Omasta mielestäni eräs asekummajainen sodassa olivat saksalaisten
paljon arvostetut MG konekiväärit, joitten suuren tulinopeuden aiheutta-
ma patruunankulutus oli valtava, oliko sillä merkitystä että kaatuneella
oli yksi vai 50 kuolettavaa osumaa. Ja voi myös miettiä sitä saiko kaksi-
miehiset 3 pikakivääriparia enemmän tuhoa aikaan kuin yhden MG:n
kuusimiehinen ryhmä.

Anonyymi kirjoitti:

Samaten suomenhevonen on edelleen paras kuljetusväline, kun viedään ohravelliä miehille juoksuhautatappeluihin.
Eihän sitä sitä syömättä jaksa vuostolkulla juoksuhaudoissa rymytä.

Lue lisää

Hepoinen on kyllä hyvä, mutta kun niitä ei enää ole ja hepoisenotto-
lautakunnatkin on lopetettu.

Anonyymi kirjoitti:

Hepoinen on kyllä hyvä, mutta kun niitä ei enää ole ja hepoisenotto-
lautakunnatkin on lopetettu.

Vieläköhän nykyään armeijassa opetetaan juoksuhautojen tekoa?
Polkupyörillähän vielä marssitaan Suomessa, kuten myös Tamili tiikerit Sri Lankassa vielä niitä käyttävät.

Anonyymi kirjoitti:

Garand ei suinkaan ollut ainoa massatuotanto automaatti.
Venäläisillä oli jo Feodorov m1916, jonka valmistusmäärä oli pieni, mutta
automaattikivääri Simonovia valmistettiin 1933-1939 n. 26000 kpl, ja
Tokarev-puoliautomaattikivääriä, mallit SVT 38 ja SVT 40 tehtiin useita
satojatuhansia. Olivat erittäin haluttuja sotasaaliita.
Kuten oli myös "Emma" pikakivääri, jonka tieltä oma Aimo Lahden suun-
nittelema ja hänen mukaansa ,esimiehensä Salorannan pilaama Lahti-
Saloranta pikakivääri sai lentää.
Eräs pienelle huomiolle jäänyt seikka "Emmassa" on vielä se, että varma-
toimisuutensa lisäksi päällä olevan pyöreän lippaan takia ampuja pystyi
tulittamaan hyvin matalalta, jonka itse tarkka-ampujana katson mahdollis-
tavan ampujallekin hieman pidemmän iän.
"Emma" toimi vielä vanhana ja väljänäkin kohtalaisen hyvin ainakin -60
luvun lopulla jolloin sitä korvaamaan armeijalle ostettiin Ruchnoi
Pulemjot Dektarjev RPD m 1953 kevyitä konekiväärejä.
Kyllä venäläisillä oli jo pitkät perinteet automaattiaseitten tuotannossa
ennen Mihail Timofejevits Kalashnikovin rynnäkkökivääriä.
Erityispiirteenä juuri venäläisillä oli ennen sotiakin pyrkimys hyvin
yksinkertaiseen rakenteeseen. vähillä osilla, mikä toi sitä tärkeää toimin-
tavarmuutta.
Omasta mielestäni eräs asekummajainen sodassa olivat saksalaisten
paljon arvostetut MG konekiväärit, joitten suuren tulinopeuden aiheutta-
ma patruunankulutus oli valtava, oliko sillä merkitystä että kaatuneella
oli yksi vai 50 kuolettavaa osumaa. Ja voi myös miettiä sitä saiko kaksi-
miehiset 3 pikakivääriparia enemmän tuhoa aikaan kuin yhden MG:n
kuusimiehinen ryhmä.

Lue lisää

"voi myös miettiä sitä saiko kaksi-
miehiset 3 pikakivääriparia enemmän tuhoa aikaan kuin yhden MG:n
kuusimiehinen ryhmä."

Eräs näkökohta: 'Emma' pikakiväärrejä valmistettiin koko niiden käyttöajan, siis aina 1950-l. Yhteensä n. 800 000 kpl.
Saksalaisia konekiväärejä Mg34 ja Mg42 valmistettiin v. 1945 saakka yhteensä 970 000kpl.
Miten siis yhtä saksalaista kk:ta vastaan olisi voitu saada kolmea '' Emmaa'?
Lisäksi, tuossa saksalaisten kk-ryhmässä kaksi käytti konekivääriä ja lopuilla neljällä oli vain patruunoita kk:hon, omien henkilökohtaisten aseiden lisäksi. Raskaan kk:n jalusta oli sitten eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

"voi myös miettiä sitä saiko kaksi-
miehiset 3 pikakivääriparia enemmän tuhoa aikaan kuin yhden MG:n
kuusimiehinen ryhmä."

Eräs näkökohta: 'Emma' pikakiväärrejä valmistettiin koko niiden käyttöajan, siis aina 1950-l. Yhteensä n. 800 000 kpl.
Saksalaisia konekiväärejä Mg34 ja Mg42 valmistettiin v. 1945 saakka yhteensä 970 000kpl.
Miten siis yhtä saksalaista kk:ta vastaan olisi voitu saada kolmea '' Emmaa'?
Lisäksi, tuossa saksalaisten kk-ryhmässä kaksi käytti konekivääriä ja lopuilla neljällä oli vain patruunoita kk:hon, omien henkilökohtaisten aseiden lisäksi. Raskaan kk:n jalusta oli sitten eri asia.

Lue lisää

No voi pyhä yksinkertaisuus !
Jos vertaan tuossa kuuden miehen tulivoimaa kolmena pikakivääriparina
tai MG- konekivääriryhmänä niin edelliset ovat minun mielestäni ylivoi-
maisesti tulivoimaisempia.
Tämän asian ymmärtämisellä ei ole mitään tekemistä valmistustilastojen
kanssa.
Keskustelut tällaisten wikipedia ja pelikonsolitaistelijoitten kanssa ovat
tietysti tyhjänpäiväisiä, näitten ampumakokemus lienee ruisleivän anta-
mien taistelukaasujen varassa.
Vielä siitä MG;n piipunvaihdon helppoudesta, sellaisen aseen tuli
pitää vastapuolen valppaudessa toimia heti kun se tiedossa oleva vaihto
tulee, ja kun sen aika on, sitä ei tehdä paljain käsin, vaikka en ole MG;llä
ampunut, olen ampunut RPD;llä yhden vyön yhtäsoittoa ja tiedä ettei
siihen piippuun tartu kukaan paljain käsin. Vaihdon aikana ampuu sitten
joku muu.

” Mainitsemasi kaltaisessa tilanteessa aseen tulinopeudella on tietysti
merkitystä, mutta useimmissa taistelutilanteissa vain patruunahukkaa.”

Itärintamalla nuo tilanteet olivat varsin yleisiä ja mg:t usein puolustuksen selkäranka puna-armeijan massahyökkäyksiä vastaan! Ihmisaalto-hyökkäykset johtivat usein 25-kertaisiin tappiolukuihin ja heijastuivat jopa sodanjälkeiseen väestörakennevinoutumaan! Mistä lie johtui tämä järjetön tapa.

”Piipun vaihto on todella helppoa mutta myös tarpeen, sillä kyllä lyhyillä-
kin sarjoilla piippu kuumenee.”kaikilla tuliaseilla piippu kuumenee. Mg:ssä oli piipun vaihto välttämätön 1-2 vyön jälkeen!

” Valmistajahan toimitti aseen mukana laatikon varapiippuja ja asbestikäsineen vaihtoa varten. Siltikin piipunvaihdon aikana voi jo kuolema odottaa tarkka-ampujan muodossa.”

Totta sekin.

”Olen kyllä sitä mieltä kolme pikakivääriä pareineen tekee tositilanteessa
pahempaa jälkeä.”

Saksalaisilla ei ollut pikakiväärejä...

Anonyymi kirjoitti:

” Mainitsemasi kaltaisessa tilanteessa aseen tulinopeudella on tietysti
merkitystä, mutta useimmissa taistelutilanteissa vain patruunahukkaa.”

Itärintamalla nuo tilanteet olivat varsin yleisiä ja mg:t usein puolustuksen selkäranka puna-armeijan massahyökkäyksiä vastaan! Ihmisaalto-hyökkäykset johtivat usein 25-kertaisiin tappiolukuihin ja heijastuivat jopa sodanjälkeiseen väestörakennevinoutumaan! Mistä lie johtui tämä järjetön tapa.

”Piipun vaihto on todella helppoa mutta myös tarpeen, sillä kyllä lyhyillä-
kin sarjoilla piippu kuumenee.”kaikilla tuliaseilla piippu kuumenee. Mg:ssä oli piipun vaihto välttämätön 1-2 vyön jälkeen!

” Valmistajahan toimitti aseen mukana laatikon varapiippuja ja asbestikäsineen vaihtoa varten. Siltikin piipunvaihdon aikana voi jo kuolema odottaa tarkka-ampujan muodossa.”

Totta sekin.

”Olen kyllä sitä mieltä kolme pikakivääriä pareineen tekee tositilanteessa
pahempaa jälkeä.”

Saksalaisilla ei ollut pikakiväärejä...

Lue lisää

"Mistä lie johtui tämä järjetön tapa."

Miksi, olisiko samasta mistä Saksan armeijassakin? Yksi villeimmistä on kertomus laskuvarjojääkäreistä, jotka Reininmaan taisteluissa hyökkäsivät brittejä vastaan ihmisketjuna, käsi kädessä ja karjuen Hitler-tervehdystä. Yleisimmät selitykset ovat alkoholin käyttö tai jopa amfetamiinitrippi.

"Saksalaisilla ei ollut pikakiväärejä..."

Vaikka Saksna teollisuus pukkasikin uutta roinaa ulos kiihtyvään tahtiin, standardiaseistusta ei koskaan riittänyt kaikille divisioonille ja erityisesti sektoripuolustusdivisioonat saivat esim. ranskalaisia tai tsekkiläisiä pikakiväärejä.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Mistä lie johtui tämä järjetön tapa."

Miksi, olisiko samasta mistä Saksan armeijassakin? Yksi villeimmistä on kertomus laskuvarjojääkäreistä, jotka Reininmaan taisteluissa hyökkäsivät brittejä vastaan ihmisketjuna, käsi kädessä ja karjuen Hitler-tervehdystä. Yleisimmät selitykset ovat alkoholin käyttö tai jopa amfetamiinitrippi.

"Saksalaisilla ei ollut pikakiväärejä..."

Vaikka Saksna teollisuus pukkasikin uutta roinaa ulos kiihtyvään tahtiin, standardiaseistusta ei koskaan riittänyt kaikille divisioonille ja erityisesti sektoripuolustusdivisioonat saivat esim. ranskalaisia tai tsekkiläisiä pikakiväärejä.

///MeAgaln

Lue lisää

Suomi-kp oli erittäin häiriöherkkä, tehokas ampumamatka on tuskin enempää kuin haulikon hauleilla ja piippu laajeni jo muutaman lippaallisen nopean ampumisen jälkeen kelvottomaksi ((Tuntematon sotilas, Rokka, kohtauksen verisyys on fiktio)

Anonyymi kirjoitti:

Suomi-kp oli erittäin häiriöherkkä, tehokas ampumamatka on tuskin enempää kuin haulikon hauleilla ja piippu laajeni jo muutaman lippaallisen nopean ampumisen jälkeen kelvottomaksi ((Tuntematon sotilas, Rokka, kohtauksen verisyys on fiktio)

Lue lisää

Tuntemattomassa Rokka ampui 50 neukkua. Esikuvansa, Pylkäs, ampui tosielämän kohtauksessa 83 yhdellä piipun vaihdolla. Hän käytti 17 lippaallista eli n. 700 patruunaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuntemattomassa Rokka ampui 50 neukkua. Esikuvansa, Pylkäs, ampui tosielämän kohtauksessa 83 yhdellä piipun vaihdolla. Hän käytti 17 lippaallista eli n. 700 patruunaa.

Tapahtuma ei ole fiktio, muistelen lukeneeni että tuo luku oli mahdollisesti
juuri tuo 83, mutta ei kai piipun vaihtoa suoritettu vaan annettiin toinen
ase, vai oliko vaihtoja enemmänkin.
Aseen häiriöherkkyys riippuu sen kuluneisuudesta, tosin lukon palautusjousi
on heikko ja voi pettää, samoin ulosvetäjän kynsi voi karkaisusta riippuen
katketa, lukko ei siedä pakkasella öljyä ja on silloin vaikea purkaa peräkappa-
leen hienokierteen jäädyttyä.
Olen ylempänä verrannut asetta venäläisten PPSh-41 aseeseen, tässä on
palautusjousi tangon päällä, mikä estää vaurioita, ase taittuu ja on siten
helppo puhdistaa rasvasta, ulosvetäjän kynsi on vahva ja erillisellä jousella.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi-kp oli erittäin häiriöherkkä, tehokas ampumamatka on tuskin enempää kuin haulikon hauleilla ja piippu laajeni jo muutaman lippaallisen nopean ampumisen jälkeen kelvottomaksi ((Tuntematon sotilas, Rokka, kohtauksen verisyys on fiktio)

Lue lisää

” Suomi-kp oli erittäin häiriöherkkä, tehokas ampumamatka on tuskin enempää kuin haulikon hauleilla”

Nyt tulee puhdasta valetta! Suomi-kp oli toimintavarma ja tehokas aina 100 metriin saakka kuten muillakin koneepistooleilla!

”piippu laajeni jo muutaman lippaallisen nopean ampumisen jälkeen kelvottomaksi”

Piippu muuttu laajetessaan epätarkemmaksi. Tousaalta se oli peräti helposti vaihdettavissa!

”((Tuntematon sotilas, Rokka, kohtauksen verisyys on fiktio)”

Sikäli fiktio, että Viljam Pylkäksn muistelmissa oikea luku oli päälle 80. Luku, joka yhä saa stallarin muodon mustaksi ja innostaa valehteluun!

Anonyymi kirjoitti:

Suomi-kp oli erittäin häiriöherkkä, tehokas ampumamatka on tuskin enempää kuin haulikon hauleilla ja piippu laajeni jo muutaman lippaallisen nopean ampumisen jälkeen kelvottomaksi ((Tuntematon sotilas, Rokka, kohtauksen verisyys on fiktio)

Lue lisää

Vähemmän häiriöherkkä se oli "levysoittimeen"verrattuna. Kun piippu kuumenee punaiseksi on se mahtava tuikata vihollisen jalkojen väliin.

Anonyymi kirjoitti:

Vähemmän häiriöherkkä se oli "levysoittimeen"verrattuna. Kun piippu kuumenee punaiseksi on se mahtava tuikata vihollisen jalkojen väliin.

Mistähän levysoittimesta on kyse ?
Jos tarkoitat Dektarjevia niin se nyt kyllä oli varmatoimisimpia aseita.

Anonyymi kirjoitti:

” Suomi-kp oli erittäin häiriöherkkä, tehokas ampumamatka on tuskin enempää kuin haulikon hauleilla”

Nyt tulee puhdasta valetta! Suomi-kp oli toimintavarma ja tehokas aina 100 metriin saakka kuten muillakin koneepistooleilla!

”piippu laajeni jo muutaman lippaallisen nopean ampumisen jälkeen kelvottomaksi”

Piippu muuttu laajetessaan epätarkemmaksi. Tousaalta se oli peräti helposti vaihdettavissa!

”((Tuntematon sotilas, Rokka, kohtauksen verisyys on fiktio)”

Sikäli fiktio, että Viljam Pylkäksn muistelmissa oikea luku oli päälle 80. Luku, joka yhä saa stallarin muodon mustaksi ja innostaa valehteluun!

Lue lisää

Jos keskustellaan asetekniikasta, niin puhutaan asiasta ilman mitään
stallareita.

Anonyymi kirjoitti:

Jos keskustellaan asetekniikasta, niin puhutaan asiasta ilman mitään
stallareita.

Ehkä. Jotkut vaan puhuu siitä lähtökohdasta, että suomalainen tuote ei voi (saa) olla hyvä!

Anonyymi kirjoitti:

Suomi-kp oli erittäin häiriöherkkä, tehokas ampumamatka on tuskin enempää kuin haulikon hauleilla ja piippu laajeni jo muutaman lippaallisen nopean ampumisen jälkeen kelvottomaksi ((Tuntematon sotilas, Rokka, kohtauksen verisyys on fiktio)

Lue lisää

Et kyllä tunne koko asetta vaan puhut paskaa!!!

Anonyymi kirjoitti:

Mistähän levysoittimesta on kyse ?
Jos tarkoitat Dektarjevia niin se nyt kyllä oli varmatoimisimpia aseita.

- Mistähän levysoittimesta on kyse ?
Jos tarkoitat Dektarjevia niin se nyt kyllä oli varmatoimisimpia aseita.

Muuten varmatoiminen, mutta pyörivä lipas jumitti koko aseen kun tuli syöttöhäiriö, jossa patruunat kääntyivät lippaassa poikittain.

Venäläiset itse nimittivät aseen levysoittimeksi jo sodan aikana.

Anonyymi kirjoitti:

- Mistähän levysoittimesta on kyse ?
Jos tarkoitat Dektarjevia niin se nyt kyllä oli varmatoimisimpia aseita.

Muuten varmatoiminen, mutta pyörivä lipas jumitti koko aseen kun tuli syöttöhäiriö, jossa patruunat kääntyivät lippaassa poikittain.

Venäläiset itse nimittivät aseen levysoittimeksi jo sodan aikana.

Lue lisää

"Muuten varmatoiminen, mutta..."
Dektarjev oli kenties varmatoimisin sarjatuliase viime sodassa, se on ja
pysyy tosiasiana.

Anonyymi kirjoitti:

"Muuten varmatoiminen, mutta..."
Dektarjev oli kenties varmatoimisin sarjatuliase viime sodassa, se on ja
pysyy tosiasiana.

Oli niin varmatoiminen, että kolme kertaa onnistuttiin saamaan syöttöhäiriö samanpäivän aikana Hiukkavaaran ampumaradan maastossa heinäkuussa -60 luvun puolivälissä.

Aseen lukon ovat suunnitelleet ruotsalaiset Friberg ja Kjellman.

https://mvlehti.net/2017/12/22/video-aseiden-ihmeellinen-maailma-friberg-kjellman-kivaari/

https://waffenlager.net/automatic/degtjarev.html

Kiinalaiset ovat rikkoneet satoja patenttioikeuksia väittämällä oikeusasteissa asti omikseen. Venäläiset ovat tehneet samoin.

Osaan erottaa kulumisen ja väsymismurtuman metallista vuosikymmenien kokemuksella Ennen armeijaa ja armeijan jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

https://mvlehti.net/2017/12/22/video-aseiden-ihmeellinen-maailma-friberg-kjellman-kivaari/

https://waffenlager.net/automatic/degtjarev.html

Kiinalaiset ovat rikkoneet satoja patenttioikeuksia väittämällä oikeusasteissa asti omikseen. Venäläiset ovat tehneet samoin.

Osaan erottaa kulumisen ja väsymismurtuman metallista vuosikymmenien kokemuksella Ennen armeijaa ja armeijan jälkeen.

Lue lisää

Kyse ei ole mistään patenttioikeudesta. Niin aseissa kuin kaikessa muus-
sakin tuotannossa, ei lähdetä tyhjästä, vaan olemassolevan tiedon ja
kokemuksen perusteella, lukkojen sulkujärjestelmät, rekyylin käyttö-
tavat jne. ovat syntyneet pitkän ajan saatossa ja niitä ovat käyttäneet hyväk-
seen niin kiinalaiset japanilaisten perässä kuin Aimo Lahtikin.
Muistan kuinka suomalainen haulikonvalmistaja myi mallikappale-erän
tuotteitaan Japaniin suuren kaupan toivossa. Pettyi pahasti, kun japsit
kopioivat aseen halvemmalla suurtuotantoon.
Häviän sinulle siinä etten omannut vuosikymmenten kokemusta metallin
kulumisesta ja väsymismurtumista ennen armeijaa, olin vasta kouluni
käynyt, mutta kylläkin armeijan jälkeen 46 vuoden ajan metalliteollisuudessa
ja muoviteollisuuden työkalunvalmistuksessa. Yhtä kaikki, sekä kuluminen,
että väsymismurtumat ovat loppunsa käytetylle aseelle tunnusomaisia.

Olet kyllä pienenä syntynyt tai saanut paljon lykkäystä hankkiaksesi
niin pitkän kokemuksen ennen armeijaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei ole mistään patenttioikeudesta. Niin aseissa kuin kaikessa muus-
sakin tuotannossa, ei lähdetä tyhjästä, vaan olemassolevan tiedon ja
kokemuksen perusteella, lukkojen sulkujärjestelmät, rekyylin käyttö-
tavat jne. ovat syntyneet pitkän ajan saatossa ja niitä ovat käyttäneet hyväk-
seen niin kiinalaiset japanilaisten perässä kuin Aimo Lahtikin.
Muistan kuinka suomalainen haulikonvalmistaja myi mallikappale-erän
tuotteitaan Japaniin suuren kaupan toivossa. Pettyi pahasti, kun japsit
kopioivat aseen halvemmalla suurtuotantoon.
Häviän sinulle siinä etten omannut vuosikymmenten kokemusta metallin
kulumisesta ja väsymismurtumista ennen armeijaa, olin vasta kouluni
käynyt, mutta kylläkin armeijan jälkeen 46 vuoden ajan metalliteollisuudessa
ja muoviteollisuuden työkalunvalmistuksessa. Yhtä kaikki, sekä kuluminen,
että väsymismurtumat ovat loppunsa käytetylle aseelle tunnusomaisia.

Olet kyllä pienenä syntynyt tai saanut paljon lykkäystä hankkiaksesi
niin pitkän kokemuksen ennen armeijaa.

Lue lisää

Olen armeijan kouluttama aseseppä ja 7 vuoden metallialan koulutuksella. Koko työhistoria metallin kanssa. Kaikki aseet huolletaan varikoilla ja kuluneet osat vaihdetaan ennekuin niillä ammutaan. Kuluneisiin osiin on hylkyrajatulkit.

Dektarjevia oli vielä paljon 1986 kun olin viimeksi kertausharjoituksissa ja uusia muutamia. Ottiko päähän kun pitää kirjoittaa asian sivusta ?

Anonyymi kirjoitti:

Dektarjevia oli vielä paljon 1986 kun olin viimeksi kertausharjoituksissa ja uusia muutamia. Ottiko päähän kun pitää kirjoittaa asian sivusta ?

Minulla ei ole ollut tarvetta tai mahdollisuutta tarkastaa mitä asevarikoilla
on ja mitä määriä, tai minkäkuntoisina niitä on varastoitu.
On täysin mahdollista että niitä on ja varsin hyviäkin. Puhun vain omasta
kokemuksestani, sekä siitä että ne aseyksilöt jotka olivat sodassa ja sen
jälkeen kovassa koulutuskäytössä olivat jo lähestymässä matkansa päätä.
Viimeinen lause jääköön itsesi mietittäväksi, ainakaan minun päätäni ei
tyhmähkö kommenttisi pakota.

Anonyymi kirjoitti:

Dektarjevia oli vielä paljon 1986 kun olin viimeksi kertausharjoituksissa ja uusia muutamia. Ottiko päähän kun pitää kirjoittaa asian sivusta ?

Jos Dektarjevia on vielä käytetty 1986 on se osoitus siitä ase on todella
hyvä, mitä muita toisen maailmansodan aseita on vielä käytössä ?

Niinpä ! Ei edes Suomi konepistoolia.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Dektarjevia on vielä käytetty 1986 on se osoitus siitä ase on todella
hyvä, mitä muita toisen maailmansodan aseita on vielä käytössä ?

Niinpä ! Ei edes Suomi konepistoolia.

Lue lisää

Suomi-kp:llä pääsin intissä ampumaan -85. Oli ilmeisesti varastoaseena tykistön ym. sotilaita varten 2000-luvun alkuun. Kuten muista 2. ms aseista myös 88-tykit rannikkopuolustukseen.

Hanki tai lainaa Lahdesta ja hänen asesunnitelmistaan kertova kirja. Siinä on laaja kirjo Lahden suunnittelemistaan aseista teknisine tietoineen.
Nimeä en nyt tähän hätään muista.

Ase löytyy monessa paikallisessa asemuseossa ja kun otat Mauser-mittarin mukaan niin voit mitata arvot itse!