Sitä miltä näyttää. Öitä kokemus.
Ihminen ei ole koskaan
Anonyymi
3259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Sisintä ei voi tietää ulkonäön perusteella tai arvuuttelemalla. Ja henkilö itse päättää haluaako päästää jonku lähelle sisintään vaiko ei.
Ulkokuoren perusteella tehdään päätelmiä, mutta koska sisintä ei voi nähdä emme tiedä ihmisestä oikeastaan juuri mitään.
Ihan järjetön aloitus. Tottakai ihminen voi olla sitä miltä näyttää.
Voi olla, mutta harva on
Ei se niin mene koskaa miltä joku näyttää on sitä kokonaan.
Ei . sukupuolielin voi olla ihan turha
Ihmisen olemus on vain yksi ja näkyvin osa kokonaisuutta. Ei liene tarkoituskaan pitää avoimien ovien tupareita.
Näinhän se. Oppinut kuitenkin näkemään ihmisten läpi.
Tuskinpa vaan...
Ihminen on kuin sipuli, punasipuli
Ydin on katkerin ;)
Totta, irl tilanteissa huomioi herkästi asioita. Aina ei tarvita sanojakaan tulkitsemiseen.
Hyvä sinä. Myrkylliset mutiskoon vastaqn.
Usein luullaan, että tunnetaan toinen ihminen. Siihen menee kuitenkin vuosia yleensä, että oppii tuntemaan edes vähän. Se mitä ihminen itsestään näyttää ulospäin on ihan hänen oma valintansa. Itsestäni tuntuu, etten oikein enää jaksa kehenkään syvällisesti tutustuakaan. Ei siksi, etten haluaisi. Vaan siksi, että voimat on jo todella vähissä.
Vika lause sai surulliseksi... :(
Joskus aika menee vaan tiettyjen asioiden ohi. En tällainen ole aina ollut, mutta nyt olen. Mulla on kuitenkin kaikki ihan hyvin. Olen aika sinut itseni kanssa. En ole katkeroitunut, mikä on pääasia. Kävin kovat taistelut, kun olin joskus jo siinä rajoilla. Tärkeintä on anteeksianto, ettei joudu kantamaan raskasta vihan taakkaa sisällään. Eikä se aina ole ollut helppoa, vuosia työstänyt niitä asioita. Haluan elää melko rauhallista elämää. Usko Jumalaan tuo siihen tänä päivänä sisältöä. 🙏
Yhtä tärkeää on tietysti se, että saa itse anteeksi. Mutta se homma on jo hoidossa, kun luovutin kaikki murheet Isälle. Jumalan Poika kuoli ristillä, meidän kaikkien syntisten puolesta. Katumus on se mikä piti käydä läpi. Ja parantaa tavat. Elää meille annettujen käskyjen mukaan. Rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi. Siihen pyrin. Älä tee toisille sitä, mitä et toivoisi itsellesi tehtävän. Siihen pyrin myös. Ei mitään ihan automaattisen helppoja juttuja kumminkaan.
Hyvä kuulla että elämän ohjaus on Ylemmän kädessä, johon tulisi pyrkiä. Aina se ei niin vaan ole otettavissa. Monet asiat vastoinkäymisineen ja haavoittaen näyttävät tien oikeaan. Kasvun paikka muuttaa kummasti ja huomaa itsessä muutoksia, jotka ovat inhimillisiä kaikkia kohtaan.
Itselle on ollut anteeksianto ja pyytäminen luonteen sisäinen voima, vaikkakaan vaikeita asioita ei tulisi antaa anteeksi, ennenkuin oikea tunne yhdistyy ja pystyy aidosti sen tekemään. Kiitos sanoistasi, tuli kiva fiilis.
Ajan kanssahan sitä vasta oppii tuntemaan toisen. Joskus toki ihminen uloskinpäin säteilee rauhaa, tai jotain.
Niin kuin astral tveen hui.jarit.
Moni kakku päältä kaunis, mutt silkoa sisältä. Ei pitäis tuijottaa ihmisessä pelkkään ulkokuoreen vaan katsoa millanen ihminen kuoren alta löytyy. Jotkut feikkaa käytöstään, toisille esittävät olevansa mukavia ja ihania, hyväntahtoisia, oikeita enkeleitä hyödyn mukaan, muille joista ei hyödy, näyttävät tylymmän puolen, ovat ilkeitäkin tai dissaavat kokonaan. Itse nähnyt vierestä miten joku muuttaa käytöstään sen mukaan kenen kans sattuu kohdikkain. Aina suhtaudun varauksella toisiin ihmisiin, naaman edessä mukavia puhuva voi tilaisuuden tullen haukkua sut paskaksi sun selän takana.
Joo, eritoten tämmöiset itkua tuhertavat mimosat on itseasiassa pahimpia käärmeitä mitä on.
Ja miehille ainakin menee täydestä kuin väärä raha.
Etkö osaa ymmärtää tai tukea toisia ihmisiä? Kuulostaa pahalta tuo empatiakyvyttömyys
Osaan liiankin hyvin ja tunnistaa manipuloivan käytöksen. Taisi tökätä arkaan paikkaan kun piti lähteä hakemaan vikaa ja rienattavaa toisen näkemyksistä. Manipuloivat jää empatiapiirin ulkokehälle, että sori nyt vaan anonyymi.
Tunnistan kyllä empatiakyvyttömyyden
Sen kun tunnistat mitä tunnistat. Itkun pirauttaminen esim silloin, kun pitäisi ottaa vastuu käytöksestään on manipulatiivista käytöstä ja mitä enemmän populaa siihen märinään pitää sekoittaa itsensä taakse, niin sitä vahvemmin se sitä on. Mukavaa päivää.
Siinä vaiheessa, kun omassa elämässä on suuria vaikeuksia, osa ystävistä katoaa. Ainakin itselleni on käynyt niin ja olivat just ne ihmiset, joista ei olisi uskonut.
Samasta syystä suhdetta ei tarvitse välttämättä saada sen kanssa joka eniten vetää puoleensa, koska kaikki muuttaa muotoaan.
Ihmissuhteita on monenlaisia. Jotkut hyvin erikoisia normaalinäkökulmasta katsottuna. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun oma perusturvallisuus järkkyy itsestä riippumattomasta syystä, rutiinit ja arki luovat turvaa ja pysyvyyttä. Ja kun ystävät alkavat kartella, siinä saattaa käydä niin, että käpertyy itseensä ja alkaa katsoa ongelmiansa suurennuslasilla ja näkee ne jättikokoisina.
Tämä nyt ei liity mihinkään, kunhan elämääni pohdiskelen.
Tuo on totta. Yks monivuotinen tuttava lopetti yhteydenpidon kuin seinään, silloin kun olisin eniten ystävää tarvinnut. Sanoi vain viimeisessä puhelussa ett koita pärjätä. Oli hölmistynyt tunne, ihan kuin olis vedetty ovi nenän edestä kiinni, jätetty kylmään vesisateeseen pimeyden keskelle. En mä mitään huolien purkupaikkaa olis hänestä ajatellut vaan just sellasta joka olis vienyt ajatukset pois huolista, saanut jutella kaikesta muusta kuin siitä minkä keskellä silloin oli. Muutkin kaikkos ympäriltä, kai se läheiseni sairastuminen oli iso mörkö, monestihan just jonkun sairastuessa vakavasti ihmiset kaikkoaa kauemmaksi, kun sellaseen asiaan on vaikea suhtautua, otetaan etäisyyttä.
Toiset näkee aina omien linssiensä läpi.
Joskus saattaa kyllä ollakin.