Kaksi venettä, molemmat 15m pitkiä ja 5m leveitä tekevät ensin parhaansa osuakseen toisiinsa ja sitten muuttavatkin mielensä.
Toinen kulkee 15 m/s ja toinen 3 m/s.
Hitaampi pystyy hidastamaan nopeuttaan 1m/s2 ja nopeampi 3m/s
Jos hitaampi on väistämisvelvollinen ja on osumassa juuri nopeamman eteen, niin nopeampi vene pitää havaita 2 sekuntia ennen törmäystä, jolloin yksi sekunti on reaktioaikaa ja yhdessä sekunnissa vauhti hidastuu riittävästi niin, että nopeampi ehtii alta pois. Etäisyys havaintohetkellä törmäyskohdasta olisi hitaalla veneellä kymmenisen metriä.
Jos taas tilanne on niin, että nopeampi on väistämisvelvollinen ja osumassa juuri hitaamman keulaan, niin havainto pitää tehdä 3 sekuntia ennen törmäystä ja matka olisi silloin törmäyskohtaan n. 50m.
Vaikka laskelmat eivät olisi pilkulleen oikein, niin havainnosta riittävään väistämiseen tarvittava aika liikkuu 2-3 sekunnissa veneestä riippumatta. Jos aika kasvaisi nopeammalla veneellä useampaan sekuntiin, niin silloin kurssin muuttaminen olisi luonnollinen tapa väistää.
Jos veneet tulevat nokat vastakkain, niin molemmat veneet ovat väistäneet parissa sekunnissa niin, ettei edes kyljet raavi toisiaan. Hitaampi tarvitsee hiukan enemmän aikaa siirtyäkseen kokonaan 2,5 m sivuun, mutta nopeampi tarvitsee pitemmän matkan. Hitaammalla aikaa kuluu koko veneen siirtymiseen 6 sek mukaan lukien reaktioaika ja nopeammalla kuluu n.puolet siitä ja matkaa menee n.70m havainnosta ja hiukan yllättäen nokat vastakkain on vaikeampi väistön kannalta kuin hankalin tilanne sivusta.
Jos taas nopeampi vene saavuttaa hitaampaa, niin lähestymisnopeus on pienempi ja väistötilanne helpompi molempien kannalta. Toisaalta on vaikea havaita pitäisikö takaa tulevaa väistää ja siinä mielessä saavutettava vene on hankalassa asemassa.
Jos kuitenkin jos väittää ettei pysty tai ehdi väistämään, niin silloin ei ole tähystetty lainkaan. Kolme sekuntia riittää,
Toinen kulkee 15 m/s ja toinen 3 m/s.
Hitaampi pystyy hidastamaan nopeuttaan 1m/s2 ja nopeampi 3m/s
Jos hitaampi on väistämisvelvollinen ja on osumassa juuri nopeamman eteen, niin nopeampi vene pitää havaita 2 sekuntia ennen törmäystä, jolloin yksi sekunti on reaktioaikaa ja yhdessä sekunnissa vauhti hidastuu riittävästi niin, että nopeampi ehtii alta pois. Etäisyys havaintohetkellä törmäyskohdasta olisi hitaalla veneellä kymmenisen metriä.
Jos taas tilanne on niin, että nopeampi on väistämisvelvollinen ja osumassa juuri hitaamman keulaan, niin havainto pitää tehdä 3 sekuntia ennen törmäystä ja matka olisi silloin törmäyskohtaan n. 50m.
Vaikka laskelmat eivät olisi pilkulleen oikein, niin havainnosta riittävään väistämiseen tarvittava aika liikkuu 2-3 sekunnissa veneestä riippumatta. Jos aika kasvaisi nopeammalla veneellä useampaan sekuntiin, niin silloin kurssin muuttaminen olisi luonnollinen tapa väistää.
Jos veneet tulevat nokat vastakkain, niin molemmat veneet ovat väistäneet parissa sekunnissa niin, ettei edes kyljet raavi toisiaan. Hitaampi tarvitsee hiukan enemmän aikaa siirtyäkseen kokonaan 2,5 m sivuun, mutta nopeampi tarvitsee pitemmän matkan. Hitaammalla aikaa kuluu koko veneen siirtymiseen 6 sek mukaan lukien reaktioaika ja nopeammalla kuluu n.puolet siitä ja matkaa menee n.70m havainnosta ja hiukan yllättäen nokat vastakkain on vaikeampi väistön kannalta kuin hankalin tilanne sivusta.
Jos taas nopeampi vene saavuttaa hitaampaa, niin lähestymisnopeus on pienempi ja väistötilanne helpompi molempien kannalta. Toisaalta on vaikea havaita pitäisikö takaa tulevaa väistää ja siinä mielessä saavutettava vene on hankalassa asemassa.
Jos kuitenkin jos väittää ettei pysty tai ehdi väistämään, niin silloin ei ole tähystetty lainkaan. Kolme sekuntia riittää,
Vastaukset 46
Vanhimmat
Kuka tällaista jaksaa? Itsemurhakandidaatillakin lienee parempaa tekemistä.
Nuo varmaan pitävät aika hyvin kutinsa ainakin omasta kokemuksesta merellä.
Neljä sekuntia on pitkä aika tehdä asioita eikä toisen veneen olemassaolo saa tulla yllätyksenä - eikä tulekaan, jos tähystää.
Normaalinäköinen erottaa metrin esimeen 3 km päästä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että näkökyky ei ole rajoittava tekijä havaintojen teossa.
Jos saman metrin esineen havaitsee vasta kilometrin päästä, kyseessä on näkövamma eikä todellakaan pitäisi kulkea vesillä ilman laseja tms. Edelleen, jos edestä on tulossa kohti 15m/s kulkeva abusteri, sen erottaa näkävammainenkin reilusti minuuttia ennen kuin tarvitsee oikeasti tehdä jotain.
Siinä on riittävästi aikaa pohtia tuleeko törmäystä vai ei.
Ei normaalinäköinen välttämättä erota metrin esinettä edes 3 metrin päästä. Riippuu täysin esineen muista mitoista, muodosta ja värityksestä taustaan verrattuna.
Siis 15 m 3 m/s vene hidastuu 1 m/s^2 eli pysähtyy 4,5 m matkalla 3 sekunnissa? Totuus on ehkä 3 -kertainen.
Sama liukuvana 3 m/s^2 on jo vähän lähempänä. Vastaa 37,5 m pysähdysmatka. Ehkä 50 m olisi lähempänä, jos samalla kääntyy.
On melko yhdentekevää onko hidastuminen hiukan hitaampaa tai nopeampaa. Suuruusluokka on oikea. Nopealla veneellä hidastuminen ei edes ole vakio vaan alussa suurempi ja runkonopeudella hiukan hitaampi.
Joka tapauksessa aikaa on rutkasti eikä veneiden oikeasti edes tarvitse pysähtyä. Kuten mainitsit, kääntäminen on aina mahdollista ja se myös hidastaa liikettä ja antaa lisää aikaa.
Sama pätee silmän toimintaan. Jos ei ole pahasti näkövammainen (joiden ei edes pitäisi olla kipparina) niin erottelukyky riittää huimasti parempaan kuin mitä väistämiseen minimissään tarvitaan.
Eli väistämiseen on aina riittävästi aikaa veneiden nopeuksiin katsomatta.
Heikoin lenkki on ihmisen toiminta, ei veneen vauhti tai sen puute eikä näkökyvyn riittävyys
3 m/s ei ole lähelläkään runkonopeutta 15 m veneellä. Tuo reilun 10 m pysähtymismatka edellettää pakin pistämistä täysille. Siinäkin on viiveensä, jos ja kun vaihde on päällä eteen. Potkurista ja vaihteistosta riipppuen sietää vetää suoraan matkavauhdista täydelle pakille, mutta tiedän myös tapauksia, joissa esim. purjevenevetolaitteen pystyakseli on katkennut, kun noin on tehty.
Uppoumarunkoinen vene hidastuu hyvin hitaasti, jos ottaa vain vapaalle. Silloin hidastuvuus on suuruusluokkaa 0,1 m/s^2.
Liukuva vene taas hidastuu suuruusluokkaa 1-2 m/s^2 jo pelkällä kaasun poistolla. Hidastuminen vielä paranee liukukynnyksellä. Lisäksi ratin kääntö parantaa hidastuvuutta merkittävästi.
Kyllä noista jo tulos muuttuu merkittävästi.
Tuo väitteesi, että 1 s ennen tömäystä aloitettu jarrutus riittäisi on tuulesta temmattu. 1 s jarrutuksessa 1 m/s^2 hidastuvuudellakin veneen etenemä vähenisi vain 0,5 m. Mihin se riittäisi. Tuolla hidastuvuudella pysähtyisi 3 sekunnissa, jolloin vene olisi edennyt 4,5 m vähemmän. Se riittää olettamalla, että osuma muuten olisi tullut vain ensimmäiseen 4,5 m keulasta eikä esimerkiksi keskelle venettä tai takaosaan. Mutta tosiaan ei uppoumarunkoiset noin nopesti pysähdy, vaan n. veneenmitassa siitä, kun pakki on päällä.
Realistisemmalla 0,3 m/s^2 hidastumalla. pysähtyminen kestää 10 s ja vene etenee 15 m vähemmän kuin vakiovauhdilla. Jos osuma olisi ollut vakionopeudella 2,5 m perästä, ehtii siis 10 s jarrutuksella pysähtyä niin, että kylki hipoo keulaa. Tuo on tietysti vaikea päätös kun ei tiedä ehtiikö jarruttaa ja aikooko nopeampi kaartaa perän takaa, jolloin aiheuttaakin kolarin. Kiihdytys on paljon hitaamapaa ja usein vauhtia ei ole juuri lisättävissä, joten edestä livahtaminen 15 m pidemmälle ei onnistu, tuskin edes 5 m, joka vaatisi 0,5 m/s suuremman keskinopeuden 10 s ajaksi eli kiihdytyksen solmua kovempaan nopeuteen. Riippuu konetehosta ja painosta.
Sen sijaan se liukuva pysähtyy n. 50 m matkalla eli 15 m/s vauhdissa reilut 3 s ennen kaasu pois ja ratti vinoon riitää.
Karkeasti nopeussuhteen erossa menee ne väistötoimille tarvitut ajat eli se 5 kertaa nopeampi voi aloittaa väistönsä 1/5 ajassa ennen törmäystä. Tästä tulee juuri se ongelma, että nopea usein väistää itselleen turvallisen tuntuisesti ajoissa, mutta se hidas on jo silloin pulassa, jos nopea ei väistäkään.
Höpö höpö
Lasket törmäyksen niin, että nopeampi vene olisi paikallaan. Se kulkee kuitenkin oman mittansa sekunnissa ja yhden sekunnin hitaampi matka riittää siihen, että se on jo mennyt ohi.
Jos leikitään luvulla 0,1 m/s2, niin vauhti hitaammalla veneellä hidastuu 10 sekunnin aikana tarpeeksi nopeamman veneen väistämiseksi. Todellisuudessa 10 s riittää veneen kääntämiseen tulosuuntaansa ja ehkä jopa täyteen ympyrään, jos vene kääntyy hyvin.
Lopputulemana on täysin riippumatta siitä, millä tavalla kukin väistää, että riittävä aika väistämiseen tapauksesta riippumatta on alle 5 sekuntia ja siinä on reaktioaika mukana.
Jos ajatellaan, että tähystäjä ei ole terävin muumi laaksossa ja hänellä on näkövamma, niin hän erottaa tämän tarinan veneet ainakin parin kilometrin päästä. Väistämiseen on aikaa samat pari minuuttia kuin Airiston tapauksessa, vaikka veneet menisivät nokat vastakkain.
Jos otetaan tapaus uimari ja lähdetään siitä, että hän ui veneen edestä lyhintä reittiä, niin 2,5 metrin matkaan tasaisesti uimalla menee 5 sekuntia. Hitaamman veneen ehtii melko varmasti havaitsemaan ja väistämään, mutta nopeampi vene voi olla sen verran kaukana, ettei sitä aaltojen takia näe ainakaan jatkuvasti. Ei siis kannata mennä uimaan väylälle.
Edelleen ollaan samassa
Täyttä puppua, hidastuminen on nopeampaa uppoamanopeudella.
Höpö höpö itsellesi. Jotta törmäys tapahtuu, pitää veneiden jonkun kohdan olla samassa paikassa jollain hetkellä. Nopea liikkuu vakionopeutta.
Helpoin on ajatella, että nopeammalla on itse 20 m osuma-ala hitaampaan. Siis hitaan 15 m pituus nopean 5 m leveys. Hitaan liikkuessa se on oikeastaan hiukan leveämpikin, koska hidas liikkuu 4 m sillä aikaa kun nopea menee sen edestä. Siis oikeastaan 24 m.
Jotta hipaisuakaan ei tulisi, pitää siis vasemmalta tulevan nopean veneen keulan ollessa hitaan vasemman kyljen tasalle, hitaan veneen keulan olla 4 m nopean oikeast kyljestä tai perän olla nopean vasemman kylljen tasalla. Siis keula nopean keskilinjasta joko 6,5 m päässä tai 17,5 m ohi.
Jos tuosta ottaa ääritapauksen, eli keula olisi 17,5 m ohi vakionopeudella ja hidas yrittää vielä estää törmäyksen jarruttamalla. Hitaan keula on silloin jo 8 s ennen törmäystä törmäysalueella. Mutta törmätäkseen nopean takakulmaan, pitää veneen edetä 4 m. Siis 8 s ennen kuin nopea olisi törmännyt hitaan takakulmaan, pitäisi hitaan pystyä pysähtymään 4 m matkalla, jotta törmäystä ei tapahtuisi. Se on tietysti mahdotonta eikä edes kääntyminen auta, koska kääntyessä vene aina liukuu ohi sen missä keula oli käännöstä aloitettaessa.
Tietysti alunperinkin tilanne olisi ollut se, että hitaan keula vain juuri ja juuri hipaisee nopeaa, riittää hyvin vähäinen jarrutus.
Ongelma tuossa on juuri se, että hitaan vauhdilla se on 8 s törmäysikkunassa. Nopea on paljon vähemmän aikaa, no 3,333 s samalla tavalla laskettuna.
No hitaammalla tuoissa on kuitenkin vielä se haitta että se ei voi enakoida nopeamman suunnan muutoksia jolloin nopeampi on aina ratkaisevassa asemassa törmäyksen ehkäisyssä.
Yleensä törmäysvaarassa havaitsematta jäänyt kohde ei ole niin kauklana etteikö sitä näkyisi, havaitsemattomuus voi johtua joko kuolleesta kulmasta tai siitä että törmäyskurssilla oleva kohde on molempien veneiden näkökulmasta katsoen suhteellisesti katsoen liikkumaton.
No ei ole! Liukunopeuksilla vaaditaan suurta työntövoimaa eli vastus on suuri, jolloin kaasun nostaminen tarkoittaa tuon työntövoiman puuttumisen verran hidastumista.
Liukuvalla veneellä vastus on suuruusluokkaa 1/5-1/10 painosta eli 10 000 kg vene vaatii suuruusluokkaa 1000 kg eli 10 000 N (tai tuplasti) työntövoimaa ja hidastuvuus siis 1-2 m/s^2.
10 000 kg uppoumarunkoinen kulkee 6 solmua n. 1/100 painoa vastaavalla eli 100 kg eli 1000 N työntövoimalla. Hidastuvuus kaasu nostamalla siis 0,1 m/s^2. Jos laittaa pakille saman verran työntövoimaa, hidastuvuus 2-kertaistuu. Voi päästä 3- tai 5-kertaiseenkin tai ehkä hiukan ylikin, mutta ei siis 1 m/s^2 hidastuvuuteen ellei koneteho ole roimasti ja pakkia saada nopeasti koville kierroksille.
Tuossa on ihan mittauksiakin:
https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009/file.html
34-jalkainen purjevene siihen tehokkaalla VP MD2030:llä eli 27 hv koneella. Huippunopeus n. 7,5 solmua, pysähtymismatka 5 solmun nopeudesta 4-12 m ja kiihdytysaika paikaltaan 6 solmuun 12-23 s riippuen potkurista.
Tuo 4 m pysähdysmatka oli ylivoimainen. Seuraavaksi nopein oli 5,5 m ja 7 m paikkeilla oli sitten jo useita. Kiinteä 3-lapainen potkuri pääsi 9 m.
4 m pysähdysmatka vastaa peräti 0,8 m/s^2 kiihtyvyyttä, 7 enää 0,4 ja 12 0,3 m/s^2.
Vastaavasti kiihdytys 6 solmuun 12-23 s tarkoittaa vain 0,13-0,23 m/s^2 keskikiihtyvyyttä, joka vielä hidastuu loppua kohden vastuksen kasvaessa.
Tuo painaa n. 5 tonnia, joten 0,1 m/s^2 vastaa n. 500 N ja 1 m/s^2 n. 5000 N voimaa. Paaluvedossa eri potkureilla saatiin n. 1500-3000 N voimia.
Hyvä, siis 0-4-0,8 m/s2.
Oletus varmaan on, että väistäjä väistää eikä sääli konettaan niin paljon, että ajaa päin?
1 on kuitenkin lähempänä totuutta kuin 0,1.
Jos hidastuvuus on 0,5, niin väistäminen vaatii kaksi sekuntia, jos 0,3, niin se vaatii kolme.
Tilanne ei olennaisesti muutu. Tähystyksen pitää olla sellainen, että tajuaa tilaneen 4-5 sekuntia ennen kuin ajaa toista päin.
Ei voi edelleenkään väittää ettei pystyisi väistämään tai ei pystyisi näkemään riittävän kauas.
Millä logiikalla mielestäsi 0,5 m/s^2 hidastuvuudella väistäminen vaatii vain 2 s? 2 s ajassa vauhti siis hidastuu 1 m/s ja vene eteneen 5 m 3 m/s alkunopeudella sen sijaan, että muuten etenisi 6 m. Siis 1 m paikan muutos törmäyshetkellä mielestäsi riittää, vaikka on 24 m alue, jossa törmäys tapahtuu?
Tuon potkuritestin perusteella sanoisin 0,4 m/s^2 tyypilliseksi täystehojarrutukseksi. 0,1 m/s^2 oli siis sille, että ottaa kaasun kokonaan pois eikä laita pakille.
Koska nopeampi vene menee 15m/s.
Kun aika törmäyskohtaan hidastuu sekunnilla, nopeampi vene on mennyt ohi.
Ei tarvitse pysähtyä sen jälkeen, kun toinen on mennyt.
Hä? Siis lasket vain kylkeen törmäämisiä, sillä joka hidastaa. Kuitenkin on niin, että nopeampi törmää 5/6 tapauksista hitaan kylkeen, koska tuosta 24 m törmäysalueesta 20 m on sellaista, jossa nopeampi törmää hitaamman kylkeen ja 4 m sellaista, jossa hitaampi osuu nopeamman kylkeen.
Jos lähdetään tapauksesta, jossa nopeampi osuisi keskelle hitaan kylkeä. Silloin ei auta yhtään mitään jarruttaa 2 s 0,5 m/s^2. Ainoa mitä tapahtuu on, että nopea osuu 1 m lähemmäs hitaan keulaan.
Ei riitä edes seinään pysähtyminen 2 s ennen. Silloin nopea osuisi 6 m keskikohdasta keualaan eli 1,5 m keulasta ja 5 m leveydellään nopean kylki menisi 4 m hitaan keulasta.
3,333 s ennen seinään pysähtyminen riittäisi, mutta ei ole mahdollista, koska pysähtyminen 0,5 m/s^2 kestää 6 s. Siis 9,333 s ennen keskelle osumista pitäisi aloittaa jarrutus tuolla hidastuvuudella.
Jos osuma olisikin aivan perään, pitäisi jarrutus aloittaa vielä toiset 3,333 s aiemmin eli 12,6666 s kohdalla. Tuossa voi ehkä alkaa jo huomioimaan sitä, että pakki täysillä vene ehtii 6 s pysähdyksen jälkeen kiihdyttää taaksepäin ja liikkua muutaman metrin eli ehkä hiukan myöhemminkin riittää. Kiihdytys on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin jarrutus.
Jos yhtää viitsit ponnistella, niin huomaat, että olen laskenut molemmat tilanteet eli sen, jossa hitaamman pitää väistää ja sen, jossa nopeamman pitää väistää.
Laskelmasi hidastuvuus nopealle veneelle on suurempi kuin 0,5 m/s2 sen pudotessa plaanista. Nopea vene pysähtyy käytännössä kokonaan 5-6 sekunnissa. Se on matkana n.50m. Oma peräaalto voi hiukan tökätä eteenpäin lopussa.
Nopea vene ei voi laittaa vauhdista koneita taaksepäin. Se rikkoo voimansiirron.
Pahin mahdollinen sivutörmäys on niin, että keulat osuvat kohdakkain koska silloin toista venettä on eniten väistettävänä. Jos osuma olisi keskelle, väistettävä matka olisi vain puolet veneen pituudesta.
Laskujen hidas vene menee oman pituutensa viidessä sekunnissa. Samassa ajassa nopea vene pysähtyy kokonaan, mutta käytännössä tietenkin ehtii myös väistää kääntämällä.
En tiedä, mitä yrität sanoa, mutta ei ole sellaista kohtaamista, jossa 5-6 sekuntia ei riittäisi estämään mitä tahansa kuviteltavissa olevaa törmäystä näiden kahden esimerkin veneen välillä.
Ei ole myöskään sellaista tilanneta etteikö toista venettä ehtisi nähdä riittävän pitkään havaintojen tekemistä varten, jos tähystää. Jos ei tähystä, niin silloin ei auta mikään.
N
Etkö ymmärrä, että hidas voi olla jo 6 s ennen törmäystä nopean edessä? Miten se sieltä katoaa 6 s ajassa, jos ei ehdi kiihdyttämään edestä?
Siis 6 s ennen hitaan keula on jo nopean kyljen tasolla. 6 s myöhemmin nopea osuu hitaan takakulmaan, kuten Airistolla. Hidas on edennyt 18 m, mikä on vähemmän kuin oma pituus nopean leveys.
Kerrotko millä manööverillä hidas katoaa tuosta edestä, jos nopea ei tee mitään?
Lisätään vielä, ettei hidaskaan voi laittaa vauhdista pakille riskeeraamatta vaihteistoa. Tai voi, mutta hitaasti. Siis ensin kaasu pois ja pakille vasta sitten kun kierrokset ovat laskeneet. Tuossa menetetään muutama sekunti tehokasta jarrutusta. Riskillä voi vetäistä kahvan suoraan taakse, mutta sitten voi jäädä kokonaan jarrutus väliin.
Tämä koskee erityisesti purjevenevetolaitteita eli lähes kaikkia 2000-luvun purjeveneitä ja suurta osaa 80-luvunkin. Niissähän on vaihteisto melko identtinen perämoottorin tai perävetolaitteen kanssa, mutta ilman vapaaratasta.
Sanopa sinä, miten joku voi ilmestyä eteen niin, että se on 6s päässä eikä sitä ole sitä ennen ollut näköpiirissä?
Nopea vene voi olla hitaan edessä 0,00000001 sekunnin päässä.
Silloin ei voi kuin ihmetellä, miten se siihen ilmestyi :D
Entä sitten?
No sitä voi kysyä siltä nopean kipparilta. 6 s ennen se nopea on sentään vielä 90 m päässä eli ei ole samalla lailla suoraan edessä, vaan lähinnä suoraan sivulla.
Ja hitaan pitää tehdä päätös mitä tehdä paljon aikaisemmin eli nopean ollessa n. 200 m päässä, jolloin on vielä aika vaikea arvioida mitä tulee tapahtumaan eli pitääkö jarruttaa kiihdyttää vain jatkaa normaalisti. Varsinkin silloin, kun nopea on väistämisvelvollinen eli pitää vielä pyrkiä arvaamaan, väistääkö se nopea vai ei ja miten väistää, jos väistää.
Jos kuitenkin lähdetään siitä, että kaikki noudattavat sääntöjä.
Silloin hidas voi olla väistäjänä tai väistettävänä ihan niin kuin elävässä elämässäkin.
Hitaan pitää tietenkin tähystää paremmin koska vene itsessään ei ole yhtä nopea. Se ei ole kuitenkaan vaikeaa meille, joilla on vene.
Hitaan pitää tehdä väistö riittävän ajoissa ja riittavän selvästi ainav vastaavasti kuin nopeamman ja kaikkien muidenkin. Jos ei siihen pysty, on parempi pysyä maissa.
Minulla on ollut oma vene 7-vuotiaasta saakka, josta on yli 40 vuotta. Veneiden huippunopeudet ovat olleet 5-48 solmun väliltä. Omia veneitä on ollut tuona aikana yhdeksän ja lisäksi on ollut perheen muita veneitä käytössä. Tällä hetkellä kaksi omaa purjevenettä ja liukuva moottorivene käytössä. Yhden kesän olin vesibussissa töissäkin ja ajoin sitä kohtuu paljon.
On siis kohtuu paljon kokemusta erilaisista veneistä ja niillä väistämisestä.
Edelleen olen sitä mieltä, että on kutakuinkin mahdotonta väistää, jos 5-kertaisella nopeudella tuleva vene ei väistä. Ainoa varma tapa on väistää todella ajoissa, siis yli minuuttia ennen. Näin tietysti tehdään laivoille, mutta varsinkaan väistämisvelvollisien moottoriveneiden väistäminen noin on järjetöntä.
On myös aika kohtuutonta "vaatia" tuollaista väistöä, vaikka hidas olisi väistämisvelvollinen. Tietysti silloin, kun on kapeampi paikka, jolloin myös väistön voi suorittaa ilman kohtuutonta aikaa. Silloinhan tehtävänä on olla olematta siinä vaikkapa 50 m leveässä portissa silloin kuin nopeampi suhahtaa ohi.
Avoimemmassa paikassa on hyvin vaikea tietää miten tilanne kehittyy eli mistä kohtaa ja milloin se huomattavasti nopeampi menee. Tuolloin ei voi tietää missä on se "50 m portti", josta toinen aikoo suhahtaa.
Silloin oikeasti pitää se väistö tehdä todella ajoissa. Järkevämpi tuossakin on vain jatkaa ja katsoa lähempänä mitä tapahtuu.
Kyllä minä ainakin väistän kaikkia uppoumarunkoisia veneitä, kun liikun plaanaavalla veneellä. Se onnistuu paljon helpommin ja ei aiheuta minkäänlaista vaivaa, toisin kun sillä uppoumarunkoisella väistäminen.
Niinpä.
En usko, että sinulla on ollut ikinä mitään kumiankkaa suurempaa koska olet niin täydellisen avuton veneilemään.
Vaikka sinua syökin asia, niin veneiden väistämisvelvollisuus ei perustu niiden nopeuteen vaan lakiin.
Koska et tunne, etkä ymmärrä lakia, niin laitan tähän lauseen, jota voit etsiä ja oppia jotakin:
"Jokaisen aluksen on käytettävä kaikki vallitsevaan tilanteeseen ja olosuhteisiin sopivat keinot ratkaistakseen, onko yhteentörmäämisen vaara olemassa. Jos sen olemassaolosta syntyy epäröintiä, on yhteentörmäämisen vaaran katsottava olevan olemassa."
Älä viitti.
Jos se itse sanoo ettei se saa uppisvenettä kääntymään tai pysähtymään alle 200 matkalla, sitä pitää uskoa.
Kyseessä ei ole mikään uhoaminen vaan osaamattomuuden tunnustaminen.
On monta uppoumarunkoista venettä, joilla ei voi mennä rannikkoväyliä lainkaan koska ne ei mahdu kääntymään siellä. Yleensä ne avustetaan satamaan ja esimerkiksi Hankoon, ne ei voi mennä edes avustettuna koska koko sataman pituus ei riitä kääntymiseen.
Ei se hidas ole ilmestynyt eteen, vaan ajanut siihen kuvitellessaan (virheellisesti) ehtivänsä ajaa nopeamman keulan edestä. 6 sekuntia ennen osumaa huomaa arvioineensa tilanteen väärin. Kysymys kuuluu ehtisikö hidas vene silloin tekemään jotain estääksen törmäyksen, mikäli nopea edelleen pitää suuntanasa ja vauhtinsa ennallaan?
Oikea vastaus on ettei hidas voi silloin enää mitenkään estää osumaa. Mutta joku matematiikasta mitään osaamaton jatkaa vastakkaisen päähänpinttymänsä inttämistä.
Tuossa+lainauksessa+on+se+"ongelma"+että+hitaalla+veneellä+yhteentörmäyksen+vaara+olisi+kirjamellisesti+tulkiten+olemassa+100%+veneilyajasta,+kun+liikutaan+saaristossa+ja+saaret+eivät+väistä.
Totta kai uppoumarunkoinen pysähtyy paljon alle 200 m. Omani pysähtyy matkavauhdista hiukan yli 10 m matkalla, jos laskee siitä, kun pakin laittaa päälle. Tuossa kyllä joutuu odottamaan toiset 10 m, että kierrokset laskee ja uskaltaa vetää pakille eli n. 20 m saa pysäytettyä ja aikaa menee ehkä 10 s yhteensä. Tuossa siis on pysähdytty 20 m päähän päätöksestä kun matkanopeudella olisi menty 30 m.
Onnistuu tuossa 10 s ajassa käännöskin niin, ettei tuonne yli 20 m päähän mennä.
Mutta se ongelma on siinä, että pitää tietää selvästi ennen tuota mistä se toinen menee kohtuu tarkasti, jotta tietää pitääkö pysähtyä vai ei. Päätöstä tehdessä se nopea on vielä kaukana ja avoimilla paikoila, kuten Airistolla, ei voi tietää mistä se menee.
Säännöissä ei mainita suoraan mitään eri väistämisvelvollisuuksia eri nopeuksille, mutta painotetaan selvästi sopivaa tilannenopeutta jne.
Esimerkiksi tuolla 48 solmun vauhdilla tuli hyvin helposti tilanteita, joissa uppoumarunkoisilla ei ollut pienintäkään mahdollisuutta väistää. Tuo 10 s ennen olin helposti vielä katveessa saaren takana tai sen aikana oli käännyttävä, jotta ei törmää saareen tai aja kivile. Silloin kun hidas näki minut ensimmäisen kerran tai huomasi, että se tuleekin tänne, oli sille jo myöhäistä. Siksi väistämisvelvollisuus oli käytännössä minulla, vaikka säännöissä ei suoraan niin sanotakaan.
Mutta kyllä ne säännötkin lopulta ovat sen hitaan puolella, kun niitä osaavat tulkitsevat ne oikein. Jos olisin sillä 48 solmun nopeudella ajanut uppoumarunkoisen oikeaan kylkeen ja jotenkin ihmeellä hengissä selvinnyt, olisi taatusti saanut tuomion syyllisyydestä, vaikka se uppoumarunkoinen oli väistämisvelvollinen. Ja vastapuoli ei olisi tuomiota saanut.
Harva vene menee 48 solmua.
Normaali liukuvan veneen matkavauhti on 23-25 S. Pikkuveneet menee kovempaa, mutta ne myöskin kääntyy ketterämmin.
Sä olet hiukan sairas trollaaja, kun vertaat Airiston onnettomuutta ja jotain venettä, joka kulkee 48 solmua.
Oikeesti, yritä edes. Sä ole säälittävä, mutta jollain tavalla tunnen myötätuntoa koska et sä sille itse mitään voi.
Kerron vain mistä minulla on kokemusta. Onhan tuolla väylillä nykyään paljonkin 40-50 solmua kulkevia veneitä ja ajoittain 100 solmuakin kulkevia.
Yritin vain valoittaa sitä, että mitä suurempi nopeusero sitä enemmän väistämisvelvollisuus siirtyy nopeammalle. Ihan fysiikan rajoitusten takia ja kyllä säännötkin tuohon tulkintaan taipuvat hienosti, kun ymmärtää ne säännöt kokonaisuutena eikä vain tuijota yhtä yksittäistä sääntökohtaa.
Sen nopean kannalta hidas on käytännössä ohjailukyvytön alus, joka ei pysty väistämään.
20 solmua on jo suuri nopeus 6 solmuun verrattuna eli tekee hitaammalle väistämisestä jo huomattavasti hankalampaa. 48 solmua on jo käytännössä täysin mahdoton väistettävä sille.
Tarkemmin kuinka paljon niitä 40-50 solmua kulkevia veneitä on?
Paljonko niitä 100 solmua kulkevia veneitä on?
Lain mukaan väistämisvelvollisuus ei siirry nopeammalle.
Jos kuitenkin olet vakuuttunut asiastasi ja jos näkemyksesi nauttii suuren enemmistön kannatuksesta, niin ryhdy ajamaan sitä laiksi. Se on erinomainen mitata onko oma ajattelu kohdillaan vai eikö ole.
Eduskunta säätää Suomessa lait ja jos joskus tulee laki, jossa nopeampi väistää, noudatan sitä aivan kuin muita lakeja. Siihen asti en voi sitä noudattaa koska kukaan muu ei voi tietää minun toiminna poikkeavan laista ja sen seurauksena voi tulla vaaratilanteita, kun yllättäen väistettavänä ollessani en säilytä syyntaa ja/tai nopeutta.
Asialla on kaksi puolta. Yksin ei voi siirtyä vaikkapa vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, vaikka näkisikin siinä paljon etuja.
40-50 solmua kulkee nykyään kaikki isommat Busterit, Yamarinit jne., joissa on 150-300 hv perämoottori, joissain kaksikin. Noitahan näke väylillä jatkuvasti. Kaikki eivät tietysti aja 40-50 solmua, mutta kyllä purjehduspäivän aikana Helsingin ja Hangon välillä kymmenkunta arviolta tuota nopeutta ajavaa näkee ellei aallokkoa ole paljon.
Sitten päälle vielä vesiskootterit, varsinaiset sporttiveneet jne.
100 solmua kulkevia ei ole niin paljoa, mutta niitäkin näkee kutakuinkin päivittäin. Lähinnä siis harjoittelivia tai hupiajelulla olevia kilpaveneitä. Vaikea tietysti vierästä katsoen sanoa ajavatko 70 vai 100 solmua, mutta kuitenkin jotain aivan muuta kuin 50 solmua.
Meriteiden säännöissä on montakin kohtaa, joista seuraa, että reilusti nopeampi väistää hitaampaa. Ei tietänkään poista hitaan väistämisvelvollisuutta suoranaisesti, mutta paha se on väistää, jos ei pysty. Silloin on parempi toimia johdonmukaisesti eikä tehdä paniikkiväistöä.
Luulet vain noudattavasi lakia, kun et ymmärrä sääntöjä ja perusfysiikkaa. Jos joskus ajat kolarin, joka menee oikeuteen, huomaat sitten miten käy.
Jos joskus ajat kolarin ilman merkittäviä henkilövahinkoja, niin todennäköisimmin molemmat osapuolet saavat oikeudessa sakot.
Sinä et tunne minua eikä sinulla ole kompetenssia arvioida minun tietoja ja osaamistani.
Jos joskus ajat kolarin, niin minä voin olla jakamassa niitä tuomioita.
Miten henkilövahingot tähän liittyvät? Tietysti päällikön kuolema ja ehkä vakava loukkaantuminenkin säästävät hänet syytteiltä,
Mutta muutama peruste miksi väistämisvelvollisuus on reilusti nopeammalla:
Sääntö 6. Nopeus ei ole turvallinen, jos siitä seuraa hitaammalle osapuolelle vaikea tai jopa mahdoton väistäminen. Tarpeeksi kaukaa ajamalla voi toki pitää suurempaa nopeutta
Sääntö 17 a). Varsin usein nopeampi ei voi pitää suuntaansa tapahtuman ajan, koska liikkuu samassa ajassa paljon pidemmän matkan ja eteen tulee väylän mutkia tms. Kun se muuttaa suuntaansa, on hitaamman vielä vaikeampaa väistää.
Eritysesti 17 a) ii, joka velvoittaa toimenpiteisiin. Nopeudesta seuraa hyvin helposti se, ettei hitaampi voi väistää turvallisesti ja riittävästi. Silloin nopealla on velvollisuus väistää.
Käy aika pitkäksi vai?
Niin meillä kaikilla näin korona-aikaan.
Kun jarruttaa 3 m/s alkuvauhdista kahden sekunnin ajan 0,5 m/s^2, niin etenee 5 metrin matkan. Jarruttamatta samaan matkaan olisi kulunut 1,666667 sekuntia, eli jarruttamalla aika törmäykseen myöhentyy 0,333333 sekuntia, eikä sekunnilla kuten virheellisesti kuvittelet.
Nopeampi vene ei todellakaan ole mennyt ohi, vaan törmäyskohta siirtyy sen pituuslinjaa pitkin 5 metriä perään päin, olettaen että törmäyskohta olisi alunperin nopeamman kyljessä, ja hitaamman keulassa.
Mikäli taas törmäyskohta olisi alkujaan ollut hitaamman kyljessä ja nopeamman keulassa (paljon suuremman todennäköisyyden skenaario kuin edellinen), on hidastuksen vaikutus että nopea edelleen törmää keulallaan hitaamman kylkeen samalla hetkellä kuin kävisi hitaamman hidastamatta, mutta metrin kauemmas hitaamman peröstä kuin kävisi ilman hitaamman hidastamista.
Laskelmasi on niin pahasti pielessä ettei siinä ole enää mitään järkeä. Lasket siis kenties matemaattisesti oikein, mutta aivan jotain muuta kuin mikä liittyy viestiketjun avauspostauksessa annettuun tilanteeseen.
Ainoastaan lakia rikkomalla.
Lain mukaan tuomioita jakamassa on merioikeuden kokoonpanossa oltava useampi henkilö, sekä ammattimerenkulkijoita että ammattituomari. Kukaan ei ole yksin jakamassa tuomioita, ellei oikeutta käydä lainvastaisesti ilman merioikeuden kokoonpanoa. Ja silloin koko tuomio mitätöidään Hovioikeuden toimesta ihan automaattisesti heti kun tapaus sinne päätyy.
"Miten henkilövahingot tähän liittyvät? "
Siten ettei silloin selviä pelkällä sakolla, jos syyllinen henkilövahinkoihin on tuomittavissa, eli syyllisellä ei ole henkilövahinkoja, vaan muilla törmäyksen osapuolilla.
Syylliselle tulee ainakin vahingonkorvauksia loukkaantuneille uhreille ja kuolleiden lähiomaisille, ja ehdonalaista vankeutta, kun törmäys johtaa henkilövahinkoihin ja sille on selkeästi syyllinen tekijä (tahallinen tai tuottamuksellinen).
Puhut jo yksiksesi?
Jouduit pahasti nolatuksi ja nyt ketuttaa?
Eduskunta ei säädä fysiikan lakeja. Jos fysiikan lakien hitaammalla veneellä ei jossain tilanteessa ole mahdollisuutta väistää ei tilanne siitä muuksi muutu lukipa suomen laissa ihan mitä tahansa. Eikä asiaan vaikuta sekään että lain sisältöä muutettaisiin.
Sinäkin noudatat aina fysiikan lakeja halusitpa niitä noudattaa tai et. Sinulta ei halukkuutta edes kysytä. Suomen lakia voi noudattaa vain silloin kun se on kyseisessä tilanteessa mahdollista, ei muuten.
Hankkikaa elämä.
mustasukkainen ?
On jo, puuttuuko sinulta?