Rosa Luxemburg, nainen työväen asialla

Lähteenä on lähinnä Rosan poliittisesta elämänkerrasta Michael Löwyn artikkeli tammikuussa 2020, suomennos englanninkielisestä tekstistä.
Rosa oli perehtynyt Marxin ja Engelsin teoksiin ja oli siten marxilainen. Hänen ei tarvinnut luoda perusteoriaa uudelleen.
Rosan puheet ja artikkelit keskittyivät työväenluokan kansainvälisyyden tärkeyteen. Kansallinen ohjelma ei voi toteuttaa sosialismia ilman kansainvälisyyttä.
Rosan syntyi Puolassa juutalaisperheeseen, opiskeli Sveitsissä ja suoritti poliittisen elämäntyön Saksan Sosiaalidemokraattisessa puolueessa. Rosasta on sanottu, että hänen kotimaansa oli II sosialistinen Internationaali.
Rosa otti myös kantaa naisen asemaan, joka silloisessa työväenliikkeessä oli vähemmällä huomiolla.

Miten voi kansainvälisyys yhtyä työväen aatteeseen kun sosialismiin siirtyminen luultavasti tapahtuu asteittain. Voiko kehitys kulkea nationalististen sosialististen valtioiden kautta maailmansosialismiin?
Kysymykset ovat aiheellisia varsinkin kun Venäjällä vallankumouksen jälkeen yleisenä iskulauseena oli "maailmanvallankumous".
Ensi alkuun asettamukset ovat mahdottomia mutta järkevän tarkastelun jälkeen loogisia.

Ensinnäkin.
Kukin kansallisvaltio kulkee sosialismiin omista aineellisisista ja kultuurisista lähtökohdista eli sosialismi ei toteudu kaavamaisena oppina kaikkalla samanlaisena.
Toiseksi.
Voittanut sosialismin valtio tukee maailman työläisiä etsimään omaa tietään. Toisaalta maailman kapitalismin työläiset tukevat voittanutta sosialismia.
Kolmanneksi.
Kaikkien maailman maiden kansojen enemmistöllä, palkkatyöläisillä on yhtenevät edut toistensa suhteen vaikka kulttuuritausta olisi erilainen.
Neljänneksi.
Muuttuuko maailman sosialismi yhdeksi yhtenäiseksi kulttuuriksi? Ennustajan puuttuessa jokunen näkemys. Kansalliset kulttuurit, kielet, tavat ja muu sellainen säilyy kauan. Tarvitseeko niiden kaikkien edes kuoleutua. Muodostuu kyllä yleiskielet, tiede on on yhteistä kaikkialla, sosiaalinen sektori samankaltaistuu. Elintarviketuotanto siirtyy ehkä kaikkein hedelmällisimmille alueille. Teollisuustuotanto mahdollisimman lähelle kuluttajia jne.. Vanhat kulttuurit säilyvät kauan ja uutta syntyy.
Viidenneksi.
Ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi sota-asetuotanto on tarpeeton. Kapitalismin ollessa niskan päällä aseistariisunta ei toteudu. Sosialismin eteneminen edistää tykkien tekemisen lopettamista ja lopulta lakkaamista. Kun ei ole alistajia eikä alistettuja ei alistamisen väkivaltakoneistoa tarvita.

Todellisia isänmaallisia ovat olleet marxilaisuuden edustajat yhdistäessään isänmallisuuden kansainvälisyyden atteen kanssa. Kapitalismi alistaa vuoroin pakolla tai porkkanalla mutta pettää omiaan aina kun näköpiirissä on korkeampi voitto (Marx: Pääoma I).

Ihmiskunnan ikiaikaisia haaveita paratiisista,
tasa-arvoa kannattaa aina tavoitella,
tasa-arvokin vähitellen lisääntyy.

1900 luvun vaihteessa maailma oli seuraavanlainen.

Eurooppalaiset kapitalismit, alle kymmenkunta valtiota, hallitsivat maailmaa siirtomaariiston avulla. Useimmat niistä ovat nykyisiä natomaita ja naton perustajamaita. Vapaista markkinoista ei ollut puhettakaan. Rikkaudet virtasivat siirtomaista emämaihin. Kuvaannollisesti on sanottu, että siirtomaiden asukkaat saivat tavaranvaihdossa raamattuja kun aineelliset rikkaudet siirtyivät emämaihin.

Marxkaan ei ehtinyt penkoa kaikkea maailmasta. Kansallinen itsemääräämisoikeus oli kyllä esillä mutta vähempänä. Miksi? Kansantalouden ja filosofian tutkiminen sekä työväenliikkeen rakentaminen veivät aikaa.

Engels ennusti 1890 luvulla vähän ennen kuolemaansa siirtomaaisäntien keskinäistä sotaa siirtomaiden uudelleenjaosta. Hän esitti teesin, ettei sodan tullessa työläisten tule lähteä sotimaan kapitalistien rikkauksien puolesta. Internationaalin olisi toimittava sotaan osallistumattomuuden puolesta.

Saksan sosialidemoraattisesta puolueesta kasvoi II Internationaalin johtava puolue.
Saksan puolueessa kasvoi myös kansallisen nationalismin aate. Sen johdosta puolue haaksirikkoutui ja Internationaali sosialististen puolueiden kansainvälisenä yhteenliittymänä katosi I maailmansodan aikana. Silloiset sosiaalidemokraattiset puolueet yhtyivät kukin maissaan isänmaalliseen kiihkoon, väärään nationalismiin ja ampuivat toisiaan vastoin Internationaalin päätöksiä 1910 ja 1912.
Lukija voi hyvin mieltää silloisten demarien petoksen työläisiä vastaan. Sodan jälkeen useimmat sotaa puoltaneet sosiaalidemokraatit perustivat uusia puolueita, jopa Internationaalin ja jossa kansainvälisyyden aate hylättiin.

Tällaisessa ympäristössä Rosan poliittinen elämänkaari ilmeni, vuosisadan alusta n. 20 vuotta. Weimarin tasavallan kansallisdemarit teloittivat hänet yhdessä Karl Liebnektin kanssa vallankumousliikkeen epäonnistuessa.

Maailmansota toi joka tapauksessa koko maapallon talousalueena ihmisten tietoisuuteen. Siinä ohessa nousi myös kansallisuusaate Euroopassa. Itävalta-Unkari hajosi. Venäjästä irtosi kansanryhmiä.
Siirtomaissa kansallisuusaate kohosi viiveellä vasta toisen maailmansodan jälkeen. Siirtomaavallat näyttivät niiden itsenäisyyssodissa julman luonteensa ollessaan olemassa jo nato-sotilasliittoutumana. Viittaan vain Vietnamiin ja sen kärsimyksiin.

Sitten tuli kommunismi ja näytti oman raakuutensa ja julmuutensa.

Ensin tuli toveri Lenin ja sitten toveri Stalin, kaksi itämaista despoottia.

Iloitsen suuresti siitä, että Rosan sai viimeiset puoli vuotta elämästään olla SKP:n jäsen ja näin hänen elämäntehtävänsä sai täyttymyksensä.

Jäipä sitten Rosaparalta näkemättä ja kokematta mihinkä tuo punainen
hullutus sitten myöhemmin johtikaan.

Lapsellisia kommentteja porvarotrolleilla. Eivät tunne Rosa Luxemburgista mitään mutta mälväävät muuta joutavaa. Levätkööt porvaritrollit omaksi häpeäkseen.

Missä on nykyinen työväenliikkeen sosiaaalidemokraattinen haara? Pääosin vankkana kapitalismin tukijana. Ei juuri lainkaan marxilaisuuutta aatteessaan. Ehkä merkittävintä on sen tuki ammattiliitoille. Muutoin sosialidemokratia on tukenut naton sotia. Joissakin kehittyvissä maissa sosialidemokratia esiintyy sosialistisen trendin puolesta. Monesti enemmän porvarilliset puolueet tukevat sosialismin suuntaisia päätöksiä.

Rosa Luxemburg ja kansainvälisyyden aate.Otetaan ensin epälyttävä kohta, kansallisen itsemääräämisoikeus.
Rosa myönsi viimeisinä elinvuosinaan olleensa ehkä liian tiukka internationalisti.
Rosa vastusti neitosena Puolan sosialistipuolueen PPS:n vaatimusta itsenäisyydestä. Perusteena hänellä oli, että Puolan silloiset alueet toimivat suuresti Venäjän tavaranvaihdon yhteydessä ja että itsenäisyys voi katkaista kauppasuhteet. Rosa ehdotti tilalle kulttuurista autonomiaa.
Itsenäisyysasiaa ajoi PPS:n johtaja Pildsuski, joka 1920 luvulla kohosi Puolan diktaattoriksi, hylkäsi vähäisen sosialisminsa ja siirtyi puolalaisen fasismin piiriin. Hän tuki Saksan natseja Tsekkoslovakian nujertamisessa.

Lenin muutti Rosan käsitykset. Venäjän bolsevikkien ohjelma tuki kansallista itsemääräämisoikeutta. Se tarkoitti myös kapitalismin siirtomaiden oikeutta itsenäisyyteen, jotka toteutuivat vasta niiden tartuttua aseisiin 1950 luvulla.
Rosan hyväksi on luettava se, että kaikki kansat tulevat aikanaan sosialismin järjestelmään ja jolloin raja- ym. eturistiriidat katoavat.
Lenin painotti kansojen itsemääräämisaatetta sekä etnisten ryhmien kulttuuriautonomiaa. Kaikki valtiot olivat silloin ja nytkin monietnisiä. Pienillä kansoilla ei ole mahdollisuutta valtiolliseen itsenäisyyteen. Otetaan esimerkiksi vaikka saamelaiset. He ovat vaatineet kulttuuriautonomiaa yhteydessä Suomeen ja vasta viime vuosina se on toteutunut.

Euroopassa on kaksi merkittävää valtiota, joissa hiertää kansallisuuskysymys. Skotlannissa on vaatimus erosta Englannista ja Kataloniassa Espanjasta. Englannin miehittämä Pohjois-Irlanti kolmantena kiistakapulana porvarien keskuudessa.
Kansallinen itsemääräämisoikeus on edelleen olemassa. Siirtomaajärjestelmän purkautumisen jälkeen isäntien vetämät rajat ovat kaikkea muuta kuin kansallisten asuinseutujen rajat. On takuuvarmasti odotettavissa rajariitoja ja ne on ratkaistava.

Maailman ei tulisi sallia Perussuomalaisten kaltaisia oppeja kansallisuuksien paremmuudesta tai huonoudesta. Se johtaisi lukuisiin sotiin alikehittyneissä maissa. Niiden on itse ratkaistava ongelmat sulassa sovussa keskenään.
Läntinen kapitalismi lietsoo alikehittyneissä maissa sotaisuutta ja varsinkin niiden sisällä, jotka kulkevat edistystä kohti. Vanha virsi: Meille rikkaudet - teille raamatut.
Varsinkin Iranin kohdalla natomaat pyrkivät sanelemaan maan sekä sisä- että ulkopoltiikan.

Iranista lähtenyt miljoonia ihmisiä pakoon islamilaista vallankumousta.

Venäjän vallankumous käynnisti kommunismin, jonka aiheuttamaa henkistä
ja taloudellista tuhoa ei ole mahdollista laskea.
Mitähän Rosa olisi tuosta tuumannut?

olis sanonu, ettei sen noin olisi pitänyt mennä, aivan meni peffalleen

Kuinka hän liittyi palstan aiheeseen eli SKP:hän? Ellei Partacus vastaa ja osaa aloitusta yhdistää SKP:hen, totean, että tämä oli jälleen yksi esimerkki SKP:n ihmisiä halveksuvasta politiikasta.

Kommunistit ovat aina leimanneet koko historian ajan eritavalla ajatte-
levat porvareiksi, fasisteiksi,pettureiksi,revisionisteiksi,persuiksi ym:ksi
johtuen heidän tiukasta kapeasta ideologiasta, joka näennäisesti vaikut-
taa melkoiselta ihmiskunnan rauhaisalta onnelalta. Noita asioita joita
kommunistit ajaa useita voidaan ajaa tässä meidän maailmassa ja on ajet-
tu ja maailma on tänään parempi paikka kuin eilen ja sotiakin on vähempi.
Skp:n porukka se kaikkein Marxilaisin katselee muutamaailmaa ja ihmisiä
nenänvartta pitkin samalla fundamenttiselta tasolta kuin muutkin uskon-
lahkot "me tiedämme totuuden", ja siitä lähtee tuo ylemmyydentunto ja fra-
seologinen sanahelinä jolla asioita selitetään.

Ihmiskunta on paljon kansainvälisempi kuin Rosan elinaikana. Kaikilla alueilla teollisuustuotannosta alkaen kulttuuriin saakka ihmiskunta yhtenäistyy. Sitä ei kukaan tee tarkoituksellisesti. Se tapahtuu luonnonvoimaisesti taloudellisen sektorin toimesta. Tavaroiden tuotanto ja vaihto yhdistää kansankuntia ja samalla erilaiset kulttuurit tulevat koko maailmalle tunnetuksi. Aineellisen tuotannon laajeneminen edesauttaa kansainvälisyyden aatetta ihmisten sitä huomaamatta.
Rosan elinaikana prosessi kiihtyi huomattavasti 1800 luvun ajoilta. Maailman jako kehittyneiden kapitalistimaiden kesken oli loppuunsuoritettu. Pitkällisen rauhanajan jälkeen sota leijui ilmassa siirtomaiden uudelleenjaosta. Saksa oli teollisuudessa ja siirtomaiden hankinnassa jälkijunassa ja vaati pääsyä osille.

II Internationaali ja Rosa näki kehitystrendin. Ehkä siksikin hän keskittyi työläisten kansainvälisten tehtävien olemukseen.
Rosa tunsi myös Marxin talouskirjoituksia. Hän laati 1913 teoksen " Pääoman kasautuminen".
Onko pääomien kasaantuminen ilman työläisen työtä mahdollinen? Ei. Työläiset suhteessa tuotannon yksityisomistajiin ovat samassa asemassa ihonväristä, puhekielestä, valtiosta tai siirtomaasta riippumatta samassa asemassa. Näkökanta edustaa johdonmukaisesti dialektiikka. Ihmiset ovat talouden kautta joko omistajia tai palkkatyöläisiä ja voitto tuotannossa syntyy palkkatyöläiseltä anastetusta työstä. Rosa arvioi kaikkia asioita kokonaisuuden näkökulmasta toisin sanoen kansainvälisen työväenliikkeen näkökulmasta. Siksi Rosa rohkeni arvostella eritoten Saksan sosiaalidemokraatteja omaan napaan tuijottamisesta.
Bernstein, josta tuli itävaltalainen sosiaalidemokraatti hylkäsi lähes kokonaan Marxin perinnöstä internationalismin. Saksan Bebel ja Kautsky saivat satikutia katsomisesta vain omaan napaansa.

Paradoksi. Ennen I maailmansotaa sosialistinen liike nousi Euroopassa vauhdilla.
Internationalismin puute tuhosi kokonaan II Internationaalin.

Vastaväittäjille tiedoksi. Työläisten kansainvälisyys on ykkösasia politiikassa. Se on sitä myös kansallisuuskysymyksissä.
Kapitalistit ovat omalla tavallaan internationalisteja. Ne toimivat maailmanlaajuisesti työväenliikettä vastaan. Ne liittoutuvat keskenään liikevoittojensa säilyttämisen puolesta. Ne myös kaikkialla vetoavat palkkatyöläisiin sotavoimaksi napatakseen toisen maan kapitalistien liikevoittoja.
Kaksi täysin erilaista kansainvälisyyttä.
Kuten alussa totesin, maailman porvaristo joutuu edistämään myös demokratiaa. Tahtomattaan, haluamattaan.

Kommunistisessa ilmoituksessa Marx kuvaa hyvin miten kapitalismi synnyt-
tää maailmanlaajuiset markkinat ja vetää syrjäisimmätkin maailmankolkat
osaksi kapitalistista markkinajärjestelmää. Nykyisiä maailmanmarkkinoita
jos Marx katsoisi, toteaisi varmasti, tätähän minä ennustin, ja olisi tyyty-
väinen.
Karl Marx oli suuri filosofi eikä niinkään taloustieteilijä, parempi olisi muis-
taa näin.

Eikä yhden filosofian ympärille voi rakentaa maailman järjestystä joka
määrittelisi kaiken, tarvitaan useampiakin ja paljon joustavuutta moneen
suuntaan.

Rosan teksteistä näkyy oikein yleinen arvio ihmisyyden perusteista. Vaikka hän ei käytä rasismi nimitystä niin yleisinhimillisyys oli hänen sydäntään lähellä.
Kansainvälinen työväenluokka on osa ihmisen moninaisuutta, osa monia kulttuureita, kieliä, historiaa ja kansojen moninaiset työ- ja elinolosuhteet, Rosa tutki silloisen Etelä-Afrikan plantaasien ja kaivosten pakkotyötä, alkuperäisasukkaiden raatamista. Se oli täysin erilainen kuin saksalaisen työläisen työolosuhteet mutta molempien työläisjoukkojen edut ovat yhtälaiset. Internationalismi tarkoittaa maailman työläisten yhtenäisyyttä.

Kuten näemme, Rosan näkemys on täysin vastakkainen Perussuomalaisten ihmisvihalle ulkomaalaisia työläisiä kohtaan erilaisilla verukkeilla.
PS-puolue väittää olevansa työväenpuolue. Jokainen porvaripuoluekin lupaa ja tekee silloin tällöin työväestölle myönteisiä päätöksiä mutta suhde internationalismiin on erottava tekijä.

Teesi "Kaikkien maiden proletaarit liittykää yhteen" edustaa kansainvälisyyttä ja on myrkkyä rahaporvaristolle. Porvaristo kieltäisi työläisiltä kansainvälisyyden, pääomalle se suotaisiin. Porvarien näkemys tuhoaisi kaikkien maiden työläisten mahdollisuudet parempaan elämään.
Mutta yleisteesi on myös inhimillisyyden korkein teesi. Ihmiskuntaa ei hajoteta vaan kootaan yhteen rakentamaan maailmaa.

Partacus käyttää kommenteissaan useinkin termiä kehityneet kapitalistivaltiot. Ei se minustakaan huono termi ole. Miksi hän ei ikinä käytä termiä kehityneet sosialistivaltiot. Ei hän voi, koska sellaista ei ole ikinä ollut yhden yhtäkään. Niissä kansa oli aina vainon, vakoilun ja painostuksen alaisena. Kansan tulo oli mitä oli. Muuri kun murtui oli ihmisten liikenne vain yhteen suuntaan, länteen. Kiinasakin maailman kapitalistisin talous mitä johtaa kommunistinen puolue. Vaikka pitäisi olla työväen puolue, niin meneppä lakkoon. Tai perustappa ammattiyhdistysliike. Ei varmaan onnistu. Tai vaadi vaikka kaikille kahdeksan tunnin työaikalakia. Pelkkää utopiaa. Ei kai kukaan normaali järkinen työläin tuollaista halua.

Ihanteellista tekstiä tulee kommunisteilta, olihan toveri Lenininkin ide-
oimat maailmanjärjestykset työväen diktatuurista olivat käytännössä
muuta kuin pelkkää "kaikkivalta puolueelle" ja ennenkaikkea Moskova-
johtoiselle Kommunistipuolueelle joka johtaisi koko maailman kommunisti-
järjestelmää.
Rosa Luxemburg jos olisi nähnyt mitä tuo kammottava punarutto sai ai-
kaan maailmalla, olisi varmasti tullut katumapäälle, että kenen kanssa
tulikaan kättä lyödyksi päälle.

Aiheena on työväenluokan kansainvälisyyden aate.
Solidaarisuutta ilman rajoja.

Luxemburgin internationalismi ei rajoittunut pelkästään Eurooppaan. Hän kritisoi eurooppalaisen kapitalismin siirtomaavaltaa ja alkuperäisasukkaiden julmaa kohtelua. Saksa tuhosi lähes kokonaan hererokansan Namibiassa vuonna 1904. Kansanmurha vailla vertaa.
Rosan julkisesta puheesta 1911:
"Musta hererokansa on asunut kotimaassaan vuosisatojen ajan. Heidän ”rikoksensa” oli se, että he eivät antautuneet valkoisille orjien kuljettajille vaan puolustivat maataan ulkomaisia valloittajia vastaan. Tässäkin sodassa saksalaisia aseita esiteltiin suosiollisessa valossa samalla kun [herero-kansan] miehet ammuttiin ja naiset ja lapset ajettiin paahtavalle aavikolle”.

1911 kapitalismi kulki maailmansotaa kohti.
Rosa tuomitsi Saksan pyrkimykset Marokossa Ranskaa vastaan mutta myös ranskalaista kolonialismia pyrkimyksenä istuttaa yksityisomaisuuteen perustuva järjestelmä, joka oli vastoin arabiheimojen yhteisöllistä elämäntapaa vastaan,

Työväenliikkeen suhde kolonialismin kritiikkiin on erittäin tärkeä. Siirtomaiden työläisten äärettömästä riistosta tippui jotain eurooppalaisen työläisen pöytään mutta että se on väärin. Teollisuusmaan työläisen tulee pitää veljenään afrikkalaista sorrettua. Internationalismi ja yleinen humanismi ihmisoikeuksineen kuuluvat samaan kategoriaan.
V.I. Lenin kirjoitti 1916 "Imeprialismi, kapitalismin korkein vaihe" teoksen. Sen sisällön numeraaliset luvut ovat muuttuneet mutta sisäisen dialektiikan eli logiikan suhteen teos on merkittävää luettavaa tänäänkin.

Mitä syvemmälle työväenluokan solidaarisuuteen, internationalismiin kaivaudutaan sitä enemmän se sisältää paljon muutakin yleisinhimillistä kuin pelkät taloudelliset suhteet.

Taas tällainen palstan aiheeseen liittymätön aloitus.

Rosalla olisi ollutkin paljon pähkäiltävää Euroopan ja varsinkin Venäjän
kommunisti-imperialismin tutkimisessa ja analysoinnissa, kuinka valtai-
sat ihmisuhrit ja nälänhädät ja muu yleinen kurjuus ja oikeudettomuus seu-
rasi. Vai olisiko sittenkin ollut sokea kaikelle tuolle.?
Rosa kyllä vaikuttaa, kun hänestä lukee, että oli vahva ja älykäs, eikä olisi us-
konut kaikkia Leninin sepustuksia sitten myöhemmin.

Aloituksen aihe on "työväenluokan kansainvälisyys" eli internationalismin aate.
Yksi aatteen ydinaihe on, miten suhtautua kapitalistien keskinäisiin sotiin liikevoittojensa kasvattamisesta. Onko isänmaallisuus sellaista, että lähdetään tukemaan omia kapitalisteja sodassa toisia kapitalisteja vastaan. Vastaus on ilmiselvä; ei. Tämä kysymys oli II Internationaalin asialistalla ennen ensimmäistä maailmansotaa ja on aiheellinen edelleen.

Solidaarisuus ilman rajoja.
Aikaisemmin on käsitelty porvarien ja omistajien keskinäistä solidaarisuutta. Sen käsitteen sisältö on, että oman maan työläiset pakotetaan sotaan toisten kapitalistien lyömiseksi.
II Internationaalin johtajat luopuivat omista päätöksistä kehottaa työläisiä olemaan tappamatta toisiaan. Ensin Saksan sosiaalidemokraatit enemmistöpäätöksellä parlamentissa hyväksyivät sotamäärärahat, sitten Ranska, Italia ja muut perässä. Venäjän bolsevikit asettuivat vastahankaan. Duuman bolsevikkiedustajat vietiin vangeiksi Siperiaan. II Internationaalin kaatuminen väärän isänmaallisuusaatteen takia antoi maailmankapitalismille lisää elinaikaa. Lännen vahvojen sosialistipuolueiden asettuminen internationalismin kannalle olisi sekoittanut sotaporvarien pakan perusteellisesti. Ehkä ja aika varmasti olisimme nähneet sosialismin voiton kehittyneen kapitalismin maissa takapajuisen Venäjän ohella.
Lenin lausui, että heti kun lännessä siirrytään sosialismiin, se on paljon pidemmällä edistyksessä kuin lukutaidoton Venäjä.

Rosa, Karl Liebnekt, Gustav Mehring ja muutkin Saksassa aloittivat agitaation sotaa vastaan. Heitä vangittiin. Rosa oli ainakin 2 vuotta vankilassa. Heitä alettiin kutsua spartakisteiksi. Emopuolueen enemmistö leijaili sotaporvarien mukana isänmaan puolustamisen valhekuopassa. Jokaisessa sotivassa maassa palkkatyöläiset, talonpojat ja muu rahvas menettivät. Asetehtailijat rikastuivat.

Mitähän Rosa olisi ajatellut Suomen punikkisodasta, kun oli noin sodan-
vastainen, sitä me emme koskaan saa tietää.
Olisiko hyväksynyt punikkien terroriteot puolustuksena vaiko koko pu-
nikkisodan vain pelkkänä puolustuksena porvarivaltaa vastaan.
Oliko Rosankin ns sodanvastaisuus sittenkin vain valikoivaa.?

Rosa sitten osallistui suomen punikkisotaan.
Se on valikoivaa tuo sodanvastaisuus kommunisteilla.

Punikeissa soti kyllä naisiakin, olivatkin varsinaisia petoja, kertoo historia.
Olikohan Rosa niitten johtaja.?

Me käynnistämme säälimättömän massaterrorin. Miten vallankumouksen
voisi toteuttaa ilman teloitusryhmiä ? (V.Lenin)
Olikohan Rosa samaa mieltä? (ei tiedä jumalakaan)

Vastaväittäjiltä ei yhtään asiallista kommenttia. Jotenkin näkyy heillä olevan nyreys rauhan maailmaa vastaan.

Solidaarisuutta yli rajojen.
Rosan esseestä "Pääoman kasautuminen" ote:
”Pääoman kasautuminen on nähty historiallisena prosessina. Se käyttää valtaansa vakiintuneena aseenaan, joka ulottuu sen historian alkuajoista aina näihin päiviin asti.
Alkukantaisten yhteiskuntien näkökulmasta kysymyksessä on elämä tai kuolema. Heille ei ole olemassa muuta asennoitumista, kuin vastarinta ja taistelu – aina loppuun asti. Näin ollen, kun siirtomaavalta on vakiinnutettu armeijalla, alkuperäiskansojen kapinat ja [vastatoimenpiteinä toteutetut] rangaistusretket ovat tänä päivänä jokaisen siirtomaavallan todellisuutta”.

Analyysi pitää kutinsa edelleen. Ehkä suoran väkivallan sijaan on osittain tullut erilaiset taloussaarrot ja entisten siirtomaiden eliitin ostaminen rahalla entisten omistajamaiden toimesta.
1900 luvun alussa marxilaisessa työväenliikkeessä siirtomaiden sorrettujen puolustaminen oli uutta. Rosa yhdisti internationalismin koko maailmaa kattavaksi.
Vanhempi sukupolvi muistaa 1950 - 1980 suuren työläisten solidaarisuusaallon siirtomaaorjuudesta pyrkivien kansojen puolesta.

Tänään eräs suuri porvaripuolueemme kuittaa hädänalaiset "vieraslajeiksi" ja jotka tulisi jättää oman onnensa nojaan eli takaisin siirtomaaorjuuteen. Valitettavasti sen kannattajakunnassa on paljon tavallista rahvasta. Tilanne alkaa muistuttaa 1900 luvun alkua kun työväeenliikkeseen ilmaantui kautskujen ja bernsteinien toimesta rahaisäntien puolustamisen isänamaallisuus.

Mitähän kommunistidiktatuurin puuhastelijat ajattelevat Rosan ajatelleen
Leninin välttämättömistä säälimättömistä massateloituksista vallan-
kumouksissa ?
Rosa ehkä ajatteli, että onpa kauhea pyöveli. (vaikeaa sanoa)

Rosa kannatti Bolsevikkeja ja Leniniä kuitenkin, tuo kyllä pistää epäile-
mään? Oliko sittenkin hassahtanut tuohon lahtariporukkaan?

Rosan tekstit olivat johdonmukaisesti kapitalistien porvarillista diktatuuria vastaan.

Johdonmukaisesti sotaa vastaan.
Rosa ja myös II Internationaali näki läntisen kapitalismin kulkevan suursotaa vastaan.
Niinpä Saksan sotavarustelu oli Rosan hampaissa.
Rosa lausui 1913 eräässä puheessaan loppusanoiksi:
"Mikäli he luulevat (kapitalistit/P), että aiomme nostaa murha-aseet ranskalaisia veljiämme vastaan, vastaamme heille; emme tule koskaan tekemään niin."
Saksan porvaristo asetti Rosan 1914 helmikuussa oikeuteen sanoistaan, syytteenä epäisänmaallisuus! Rosa lausui tuolloin kuuluisat Brysselin työväenkonferenssin, I Internationaalin julkilausman sanat: "Sodan syttyessä työläisten tulisi ryhtyä yleislakkoon." Rosa sai vuoden vankeutta rauhan puolustamisesta. Puhe julkaistiin sosialistisessa lehdistössä.

Rosa koki suuren pettymyksen, kun puoluetovereiden enemmistö parlamentissa hurahti sotaluottojen kannalle. Sosialidemokratian eli marxilaisuudesta luopumisen vararikko oli selviö. Työläiset sotamiehinä teurastivat toisiaan mutta Rosa ei lannistunut.

Niinpäniin. Porvarillista diktatuuria vastaan. Rosa siis hyväksyi kommunisti-
diktatuurin kaikkine epädemokraattisuuksineen. Ei kuulostanut hyvältä.
Rosa oli sittenkin harhapoluilla. (naivi idealisti)

Työväenluokan valta on sata kertaa inhimillisempi kuin porvarillinen diktatuuri.
Rosan esittämä internationalismi peräänkuuluttaa kansojen väestön enemmistön keskinäistä veljeyttä.

Me voimme kuulutta kansojenvälistä ystävyyttä jo nyt, ei siihen tarvita mi-
tään "proletariaatin diktatuuria", tänäpäivänä veljeyttä ja tasa-arvoa voidaan
ajaa paremmin kuin Rosan aikana, niin on tapahtunutkin.
Rosa jos näkisi tämänpäivän maailman ja siinä tapahtuneet muutokset, olisi
varmaan ihastunut.

Vallankumouksen kautta on otettava työväenluokan käsiin kaikki valta ja
perustettava rautainen työväen diktatuuri -on pyrittävä porvarillisen val-
tion hävittämiseen, eikä suinkaan kansanvaltaan, ei ennen vallankumousta
eikä vallankumouksen kautta. (3. SKP:n perustamisteesistä 1918)
Mitähän Rosa tuosta olisi ajatellut? Kannattiko täydellistä diktatuuria?
SKP kyllä kannatti täydellistä diktatuuria.

Vastaväittäjien hölmöille teeseille.
Jos Rosa eläisi tänään, hän nostaisi samalla tavalla työväen internationalismin uhkaaavaa natokapitalismin suursodan uhkaa vastaan.

Rosa ryhtyi 1915 vankilasta päästyään aktiivisesti kampanjoimaan imperialistista sotaa vastaan. Hän ei tue milliäkään valheellista isänmallista patriotismia, jonka nimissä työväestöä tapatetaan.
Samalla Saksan sosiaalidemokraatit, SPD, sai kyytiä II Internationaalin pettämisestä.
Saksan sosialidemokratia muuttui porvarilliseksi liikkeeksi ja vei mukanaan monet muut työväenpuolueet.
Rosa vangittiin usein mutta jatkoi sodanvastaista työtä julkisesti.

1916 Rosa julkaisi esseessä "Joko tai" periaatteellisen kannan:
- Työväenluokan isänmaa on kansainvälinen sosialismi. Sen puolustaminen tulee olla etusijalla. Se tarkoittaa kapitalistien sotahurmokselle stoppia.
- II Internationaali kuoleutui sosiaalisovinismiin eli ahtaaseen kansallismielisyyteen.
- Rosa kuvasi työläisten teesiä "Kaikkien maiden proletaarit liittykää yhteen" muuttumista Kautskyn, Bernsteinin ja muiden pettäjien toimesta "Kaikkien maiden proletaarit, villtäkää kurkkunne auki".
- Rosa nosti esille uuden Internationaalin perustamisen. Se syntyi vasta maailmansodan jälkeen kommunistisena Internationaalina.
Ote Rosalta: "”Sosialismi ei voi olla proletariaatin kansainvälisen solidaarisuuden ulkopuolinen asia. Sosialismia ei voi olla olemassa myöskään ilman luokkataistelua.” Sosialistinen proletariaatti ei voi vetäytyä luokkataistelusta eikä kansainvälisestä solidaarisuudesta – ei sodan eikä rauhan aikana. Muussa tapauksessa proletariaatti syyllistyy itsemurhaan.”

Saksan demareissa ns. keskustaa edustanut Karl Kautsky mairitteli, että kansainvälisyyden aate toimii vain rauhan aikana mutta että sodan aikana se olisi syrjään heitettävä työkalu!!!!! Verratkaapa nykyistä läntistä sosialidemokratiaa - se on kokonaan irti rauhanaikaisestakin solidaarisuudesta. Kautskysta oikeammalla olevat demarit asettuivat sodan jälkeen porvarien rintamaan estämään työväen nousua. Sosialidemokratian rappio saiu sinettinsä.
Rosalta vielä kommentti:

Edelliseen jatkoa kun juttu livahti eteenpäin
Rosan kommentti:
"Työläisten kansainvälinen veljeys on minulle korkein ja kaikista pyhin asia maailmassa. Se on johtotähteni, ihanteeni, isänmaani. Annan mieluummin henkeni, kuin pettäisin tämän ihanteen!”

Rosan sanoihin ei voi olla yhtymättä. Tapelkoot kapitalistit liikevoitoistaan keskenään vaikka aseilla mutta älköön sotkeko keskinäisiin riitoihinsa työläisiä surmattavaksi.
Tämä kannattaa muistaa, kun natokapitalismi näyttää valmistautuvan ryminällä sotaan

Kieltämättä nuo Rosan tekstit näyttävät kauniilta, verrattuna tuohon SKP:n
kolmanteen teesiin rautaisesta työväen diktatuurista.(kammottava)

Varoitus nationalismista.
Kuinka oikein Rosa kritisoi II Internationaalin kansainvälisyydestä luopuneita johtajia.
Tänä päivänäkin on samankaltainen tilanne edessä. Imperialismi, nationalismi ja militarismi nostavat päätään rytinällä. Viittaan läntisen kapitalismin aloittamaan propagandasotaan Kiinan ja Venäjän päälle. Yhtälö näyttää olevan nato vastaan Kiina ja Venäjä. Tavaramarkkinoiden isännyydestä edelleen on kysymys.

Sodan katastrofin uhka on edelleen olemassa niin kauan kuin kapitalismi ja imperialismi jatkavat olemassaoloaan. Näin kuuluu Rosan profeetallinen ennustus ja on oikea.
Maailmanrauhaa ei saada nippelikonsteilla, erilaisilla tuomioistuimilla tai aserajoituksilla ellei poisteta väkivaltaista kapitalismia. Ne voivat toimia vain välityseliminä. Rosa: Erityyppiset federaatiot, keski-eurooppalaiset tulliunionit, kansalliset piskurivaltiot tai muut vastaavat eivät ole sen parempia.
EU on lähdössä parhaillaan USA:n ja Englannin sotahurmokseen. Saksaa painostetaan luopumaan miljardeja maksavasta kaasuputkesta vaikka maa tarvitee maakaasua. Tämän koetinkiven ratkaisu kertoo tulevasta suuntauksesta.

Imperialismista, militarismista ja sodista ei päästä eroon niin kauan kuin kapitalistiluokkien valta jatkuu kiistattomana.
Rosa kirjoitti vuonna 1916: ”Sosialismin välitön tehtävä tulee olemaan proletariaatin älyllinen vapautus porvariston vallasta, joka tulee esille nationalistisen aatteen vaikutuksena.”

Mikäli natokapitalismi aloittaa suursodan, se ei ole lainkaan edes isänmaallinen. Se on läntisen kapitalismin yritys saada aseilla menetetyt markkinat takaisin. Yhdenkään työläisen ei tule tukea mediassa alkanutta propagandasotaa todellisen sodan edellä.

Porvarillinen demokratia on proletariaatin diktatuurin vastakohta.
Paras mahdollinen. Tänäänkin vielä on demokratialla puolustettavaa paljon.
Mitähän Rosa ajattelisi Kiinan ja Venäjän kansoja sortavista hallituksista
jos olisi näkemässä?

Kommunistin ns "demokratia"on pelkkää kommunistivaltaa enemmistön hal-
litsemiseksi puolueen kautta, eli vähemmistö käyttää valtaa enemmistöön jol-
le kaikki tahot ovat alisteisia yhdelle ideologialle. Tuota hallintoa ei voi tieten-
kään pitää yllä ilman väkivalta koneistoa, poliisia, sotalaitosta, ja ulkoisia uh-
kia, jotenka yhden ideologian ylläpito tarvitsee totalitaarisia otteita.
Kommunistiset kokeilut on kokeiltu ja huonoiksi havaittu, toki markkinavoi-
mia pitäisi ryhtyä suitsimaan ja pilkkoa monopoleja, aivankuin pitää toi-
mia autoritaarisia hallintojakin vastaan, tämä on tärkeää tänäpäivänä.

Rosan näkemyksessä kyllä näkyy idealistinen toteaminen, että sodat joh-
tuisi kapitalismista tai imperialismista, sotia on ollut ennen kapitalismia ja
imperialismia. Kommunistivaltiot ovat myös keskenään sotineet silloin kun
niitä oli paljonkin useita kymmeniä. N-liitto oli aikamoinen imperialistinen
valtio aikanaan.

Stalinistit kumarsivat maatakin syvemmin N-liiton kommunistipuoluetta
nyt ne kumartavat maailmassa vahvistuvaa autoritäärisyyttä kohden.

Porvarien kommentit tukevat perustaltaan sitä, että vain maailman työläiset demokraattinen sivistyneistö kykenevät rakentamaan sotavapaan maailman. Rosa Luxemburgin näkemykset työläisten kansainvälisestä veljeydestä ovat jääneet vastustamatta. Rosan näkemykset kohosivat voimakkaasti esille Englannin ja USA:n sotauhoa vastaan.
Maailmalla on miljoonia ongelmia mutta mutta maailman työväenluokka voi ne ratkaista. Persuismi ja muut kansallismieliset käpertyvät kansallisvaltion sisälle, jossa työläiset auvoisesti asettuisivat kapitalistien alamaisiksi ja sotisivat kuten historiassa aina on sodittu eli proletaarien tehtävä olisi teurastaa toisen maan työläisiä.
Siis annamme joukolla tukea Rosan kansainvälisyysaatteelle. Ilman sitä kansallisvaltio ei tule toimeen.

Rosa haistoi vuonna 1918 II Internationaalin petoksen vuoksi kansallismielisten liikeiden nousua, joiden joukossa mm. Hitlerin fasismi nousi Rosan kuoleman jälkeen.
Nationalismin nousu on nähtävissä pitkin Eurooppaa. Sen vastakodaksi syntyi Komintern mutta sekään ei pystynyt estämään tuhoisaa kehitystä.
Nationalismin nousun vaarasta Rosa kirjoitti esseessä "Sodan kappale, kansallinen kysymys ja vallankumous".
Rosa:
"”Nationalistisessa Blåkullassa on tänään valpurinyö.” Nämä liikkeet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Toiset ovat vähemmän kehittyneiden porvarillisten luokkien ilmentymiä (kuten Balkanin tapauksessa), toiset (niin kuin italialaisen nationalismin ollessa kyseessä) olivat luonteeltaan selvästi keisarillistyylisiä ja kolonialistisia. Nykyinen nationalistinen ”maailmanpalo” sisälsi suuren joukon erilaisia eturyhmiä. Näiden intressiryhmien edut kuitenkin yhdistyivät lokakuun 1917 synnyttämässä poikkeuksellisessa historiallisessa tilanteessa: taistelussa proletaarisen maailmanvallankumouksen uhkaa vastaan."

Nationalismi yhdistyi eri maissa Venäjän työväenvaltaa vastaan ja edusti siten avoimesti kapitalistien valtaa. Sitä valtaa, jonka keskinäiset eturistiriidat synnyttivät suursodan kaksi kertaa.
II maailmansodassa 20 vuotta myöhemmin kyseessä oli voittaneen työväenvallan kukistaminen. Suuri osa Eurooppaa oli fasistisoitunut ja joka oli pahimmanlaatuista nationalismia.

Rosan internationalismi sisältää luonnollisesti kansallisen identiteetin, oman kulttuurin, kielen jne..

Mitähän Rosa olisi ajatellut Kommunistisesta internationaalista jota joh-
ti tiukasti NKP ja jonka ohjelma oli täydellisesti petetty alkuperäisistä
ihanteista. Kominternin tehtävä oli viedä ja johtaa Kommunistien vallan-
kumousta maailmanlaajuisesti.

O.V.Kuusinen suomensyöjäkin osallistui samaan puljuun.

Varoitus nationalismista.
Marx ja Engels esittivät työväen kansainvälisen yhteyden.
Rosa Luxemburg yhtenä monista kehitti internationalismin teoriaa edelleen. Rosa toi lihaa internationalismin aatteen ympärille.
Rosan ajatukset ovat kestäneet ajan kokeen ja ovat voimassa edelleen. Ehkä entistäkin enemmän kuin 100 vuotta sitten.

Nationalismi synnytti 1900 luvun pahimmat porvarilliset rikokset ensimmäisestä maailmansodasta toiseen maailmansotaan ja sittemmin sotiin itsenäisyyttä vaativia siirtomaita kohtaan. Viimeisenä nippuna voidaan todeta kuinka porvarit nationalismillaan tuhosivat mittavasti kehittyvää arabien asuttamaa maailmaa ja tuhoavat edelleen.
Nationalistisen porvarillisuuden tuhoissa ei saa unohtaa Hirosimaa (atomipommitus) ja Auschwitziä (juutalaisuskoisten joukkotuhontakeskus).

Porvarillinen diktatuuri sisältää paljolti vääränlaista isänmaallisuutta.
Työväenluokan diktatuurin tulee sosialismin alkuvaiheissa tukeutua kansainvälisyyden aatteeseen. Maailmassa voittanut sosialismi heijastaa kansainvälisyyden aatteen voittoa. Porvarillinen "meidän lapset" muuttuu luokattoman yhteiskunnan "kaikki maailman lapset" aatteeksi.
Persumaiset teesit vieraslajeista ihmisistä puhuttaessa katoavat takakäteen.

Nationalismi ja militarismi ovat kaksoset. Toista ei ole ilman toista.
Internationalismi ja maailmanrauha ovat kaksoset. Toista ei ole ilman toista.

Rosa varmasti tykkäis kyttyrää jos olisi nähnyt mitä karmeuksia kommunis-
mi olikaan tuonut maailmaan, tuhotessaan ihmisiä ja polkiessaan ihmisoikeuk-
sia hallitsemissaan maissa. Olisi varmaan tyytyväinen länsimaiseen demokra-
tiaan, se olisi sittenkin parempi tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannalta
ja myös toimii monien hyvien tasa-arvoasioiden edistäjänä. Liian naivina
idealistina olisi myös joutunut kohtaamaan reaalimaailman myös vaikeat
haasteet.

Rosa Luxemburgin anti nykyajalle.
Työläisten kansainvälinen keskinäinen yhteys on entistä tärkeämpi. Sosialismi ei voi kehittyä ohi kansojen veljeysaatteen.

Kapitalismin globalisaatio on kehittynyt huimasti. Kehitystrendin keskiössä on maailmanlaajuisen oligarkian muodostuminen. Se merkitsee kapitalistisen kehitystien loppulukemia.
Kapitalismi kaukenee entistä enemmän pois demokratiasta. "Suuri raha" esittää yksityisomistuksen autuaallisuuden ikuistamista. Maailman olemassaolo on vaakalaudalla. Ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen ovat nähtävissä. Kapitalistien keskinäinen sotauho on noususuunnassa. Natomaat lisäävät entistä enemmän aseistautumista.

Oxfamin mukaan vuonna 2017 kahdeksan miljardöörin ja monikansallisen yrityksen omistajan omaisuus on yhtä suuri kuin maapallon köyhimmän puoliskon (3,8 miljardia maapallon väestöstä) varallisuus yhteensä.
Maailman kapitalistiluokka elää taloudellisen vallan diktatuurissa ja sanelee poliittiset ehdot kansoille. Ja ellei jokin kansakunta alistu, alkaa sitä vastaan parjauspropaganda ja seuraavaksi aseellinen alistaminen. Läntisen kapitalismin, naton, sotavoima on maailman ylivoimaisin.

Oligarkia toteuttaa sääntelyn purkamista. Sosiaalinen turva alas, verot alas, ammattiliitot alas ja tilalle vapaa hinnanmuodostus. Uusliberalismi merkitsee paluuta 1700 - 1800 luvun kapitalismin kauteen talouspolitiikassa. KauppajärjestöWTO, kv-valuuttarahasto IMF ja G7 valtiot panevat uusliberalismia käytäntöön.
Ylijäämäpääomia syntyy kaiken aikaa. Sota on aina kuluttanut liiat pois ja suureneva sodanuhka nostaa taivaalle mustia pilviä. Nyt sodanuhkaa lietsovat vahvat natomaat Englanti ja USA.

Tämä planetaarinen prosessi on hegemonisoitu loismaisella finanssipääomalla, joka käyttää despoottista valtaa ”finanssimarkkinoiden” sokeiden ja konkretisoitujen mekanismien välityksellä. Tämä kaikki on jokaisen maan väestön rasitteena.

Maailman työläisten ei tule sallia suursotaa eikä pienempiäkään. Sota vain pitkittää olirgarkian kapitalismin valtaa eikä ratkaise muita uhkakuvia.
Rosan proletaarinen internationalismi on tänään kultaakin arvokkaampi. Kapitalistien ja porvarien sotaan tulee vastata rauhan tunnuksilla: Nyt riittää palkkatyöläisten veren vuodattaminen, haluamme rauhan maailman.

Minkään kansakunnan palkkatyöläinen ei ole toisen kansakunnan palkkatyöläisen vihollinen. Päinvastoin. Porvarien petosisänmaallisuus, sotaisänmaallisuus tulee aattena tuhota.

Rosan murhe olisi varmasti demokratian tila jos olisi nyt katsomassa maail-
man tilaa, eikä olisi maailman kommunistihallintoja tukemassa, eihän niissä
olisi yksikään Rosan mietteistä toteutunut, varmasti kauhistuisi. Varmasti
Rosa valitsisi kuitenkin länsimaisen demokratian monipuoluejärjestelmi-
neen joka parhaiten tällähetkellä voi viedä monenlaisia ihmisoikeuksia
eteenpäin, ihmisoikeuksia kunnioittavaan yhteiskuntaan.

Rosan näkemykset edelleen ajankohtaisia.

Vaikka rahakapitalismi on vahvempi kuin koskaan niin sekään ei ole monoliittinen poliittinen rakenne. Silti sillä on tietyt yhteiset agendat: Työväenliikkeen tuhoaminen, sen saavutusten tuhoaminen (tilalle sosiaaliturvaton vapaa kapitalismi), julkisten palveluiden poistaminen, voittojen yksityistäminen ja tappioiden "sosialisointi". Jäljelle jäisi finanssipääoman yksinvalta.

Paikallinen tai kansallinen vastarinta on välttämätöntä mutta se ei riitä. Finanssipääoma ja sitä tukeva porvaristo ovat levittäytyneet kautta maapallon. Työväenluokan kansainvälisyys on välttämätöntä. Finanssipääoma tuhoaa hetkessä yksityisen kansallisvaltion. Esimerkkejä on jo riittävästi.

Rosan yhtyminen Marxin ja Engelsin internationalismin oppiin toimii tänäänkin. Ilman sitä piru olisi merrassa.
Sosialidemokratia on luisunut pääosin kapitalismin tukiaatteeksi. Tarvitaan todellista muutosta työväenluokan kansainvälisyyttä luokkaetujen pohjalta.
Kominternin katoamisen jälkeen toimi kommunististen ja työväenpuolueiden neuvottelukokoukset. Nykyisin on työväenpuolueiden alueellisia tapaamisia.

Toki porvariston piirissä on lukuisia demokraattisia suuntauksia, eivät läheskään kaikki tavalliset porvareiden äänestäjät ole sodan tai demokratian supistamisen kannalla. Työläisten kansainvälisyyden ehdottomuus sekä demokraattisten voimien toimet sotaa ja sortoa vastaan tuovat tuloksia. Suursota ei ole kiveen hakattu. Se voidaan estää suurten kansanjoukkojen asettuessa sotakapitalismia vastaan.

Rosan perintö on erittäin tärkeä työväen ja demokraattiselle liikkeelle. Kansojen vihollisia eivät olekaan globalisaatio tai pelkkä uusliberalismi vaan kapitalistinen järjestelmä kokonaisuudessaan. Globaalin kapitalismin vaihtoehdoksi ei kelpaa kansallinen suvereniteetti. Se on ideanakin järjetön vaikka monet porvaripuolueet Euroopassa sitä hokevat EU:n vastapainoksi. Maapallon joka kolkkaan ulottuva tavaranvaihto on tosiasia ja historiallisen kehityksen tulos. Taantumuksen tunnus "takaisin kansallisvaltioon" on yhtä kuin vaatia teollisuustuotantoa kivikauden tasolle.
Rosa Luxemburgin esittämä työväen kansainvälisyysoppi on oikea ja sitä tarvitaan entistä enemmän.

Sosiaaliturvaton kapitalismi toimii Kiinassa ja muuallakin, USA:ssa on länsi-
mainen demokratia jota kanasalaiset pitävät vapaaehtoisesti pystyssä,
kuten meillä Suomessa. Jotta saavutettaisiin kaikille työntekijöille yhteiset
edut, olisi maailmassa palkkataso oltava yhtenäinen tai lähellä toisiaan sil-
loin voitais puhua kansalaisten yhteisistä eduista. Maailma kuitenkin yhden-
tyy ja myöskin edut yhtenäistyvät Rosalla tuskin olisi siihen pahaa sanotta-
vaa. Käydä sotia suurkapitalismikaan ei varmaaan halua "ei kannata."
Kapitalismin romahdus olisi meille katastrofi. Jokin muu pehmeä keino?

Työväen kansainvälisyyteen ei sisälly eri maiden palkkatason saman- tai erikaltaisuus.
Palkkatyöläinen on yksi sama palkkatasosta riippumatta maan sisällä ja ulkopuolella.
Työläisten on kamppailtava palkoista ja muista eduista riippumatta maan kansantuotteen määrästä.
Voittanut sosialismi maailmanmitassa teollistaa hiljalleen koko maapalloa ja siten yhtenäistää myös kulutusta.

Tämä ei kuulu suoraan aloituksen aiheeseen, jossa pääpointtina on työläisten suhde kapitalistien järjestämiin sotiin eli onko esim. porvariaatteiselle työläiselle edullista mennä ampumaan toisen maan porvareita kannattavia työläisiä.

Jos naapurina on totalitaarinen imperialistinen valtio, ja joka harjoittaa na-
tionalistista politiikkaa, sellainen valtio käyttää helposti sodan keinoja pää-
määriensä saavuttamiseksi, ja työläinen vilpittömässä uskossa lähtee soti-
maan toista työläistä vastaan, oleteaan että toinen maa on demokraattinen,
se silloin puolustaa demokratiaa. Puolustussota on aina perusteltua.
Luulen että Rosakin hyväksyisi puolustussodan roistovaltioita vastaan.

Rosan teesistä työväenluokan kansainvälisyys voidaan löytää seuraava väite.
Kansallisvaltioita ja niiden kehitystrendiä ei voi ymmärtää ellei ymmärrä koko ihmiskunnan historiallista kehitystä.
Sodan perimmäinen syy on ensisijaisesti anastaa toisten tuottamaa. Sota on siten nykyisin kapitalismin tuote ja vitsaus normaalielämälle.

Porvarillinen demokratia on todellisuudessa pelkkä kulissi. Taloudellinen ja sen ohella poliittinen määräysvalta on niillä, jotka omistavat pääomaa. Porvarillista valtiomuotoa voi täten kutsua oligarkiaksi tai plutokratiaksi ja jossa pieni vähemmistö istuu vallan kahvassa.
Historian kehityskulku etenee sosialismin kautta luokattomaan, yhdenvertaisten ihmisten yhteiskuntaan.

Vallakumouksen tapahtumaketjusta V.I.Leninin lausunto omilla sanoillani: Alikehittyneessä maassa kuten Vennäjällä oli helpompi alkaa työväen vallankumous mutta vaikeampaa alkaa sosialismin rakentaminen. Kun puolestaan Länsi-Euroopan teollisesti kehittyneissä maissa vallankumous on vaikeampi aloittaa mutta sosialismin rakennustyö paljon kivuttomampaa kuin alikehittyneessä maassa.
Mielestäni teesi osuu oikeaan vieläkin. Mikä on juju? Kapitalismi rakentaa valmiiksi korkeatasoista teollisuutta, työväestö osaa lukea, kirjoittaa ja laskea ja omaa korkeaa yleistä sivistystasoa, eikä ole enää juksattavissa mm. työehdoissa. Kun vielä voitetaan sotaisänmaallisuus niin mikäpä on mennä vaikkapa avaruuden tutkimiseen (ylijäämävarojen turvin).

Tuollainen onnen maailma jossa kaikki olisivat kuin jossain paratiisissa
sopuisina keskenään, on ihmismielen oman raadollisen elämän kaunis hei-
jastuma joka on samankaltainen uskonnollisen ajattelun kanssa. Tieteen
kehittyessä nähtiin myös maailmaa tieteen kautta jossa ei ollut taivaita eikä
jumalia. Ihmisen onnen tavoittelussa, paratiisia ajateltiin reaalimaailmaan
tuossa Marx on kyllä harhassa ja siinä kun Rosa puhuu ihmiskunnan yhtei-
sestä onnesta jossa ei olisi sotia, ei oteta huomioon ollenkaan ihmisten omi-
naisuutta toimia eri tavalla kuin joku toinen. Tällöin on aina konfliktin mah-
dollisuus. Sotia on ollut ilman kapitalistejakin ja meitä porvareita.
Parasta on aina pyrkiä rauhaan ja jos aseriisunta niin pitkälle kuin mahdol-
lista.

Olen uskontojen suhteen samaa mieltä. Niiden ylevimmät teesit peräänkuuluttavat ihmisten välisiä hyviä suhteita. Idän uskonnoissa, Intiassa, Japanissa, Kiinassa taolaisuus vieläpä konkreettisemmin ilman uhrimagiaa tai helvetillä pelottelemisella.
Uskontojen ongelma on siinä, että ne lähtevät moraalista tarkastelemaan reaalimaailmaa kun Rosa ja marxilaiset lähtevät reaalimaailmasta käsin ihmisten keskinäisiin suhteisiin moraali mukaanluettuna, toisin sanoen olemisesta lähtien.

Ihmiskunnan historia kulkee tyvestä latvaan (kunnes auringon muuttuminen novaksi kuolettaa kaiken elollisen). Olemisen olosuhteet ovat synnyttäneet orjuutta, sotia, naisen alistamista, teollista kehitystä, rahanahneutta yms..
Monet ihmiset sanovat vilpittömästi ettei sotia voi lakkauttaa, koska ihminen olisi "luotu" rähinöitsijäksi. Yksitysomistuksen yhteiskuntaan väkivallan hyväksyminen sodalla on kasvanut äidinmaidosta lähtien. Tappaminen kuulutetaan rikoslaissa pahaksi rikokseksi, sodassa tappaminen isänmaallisuudeksi. Sitä ei porvarillisissa piireissä kerrota, että valmiiksi rikkaat haluavat rikastua vieläkin enemmän ja sota kelpaa rikkauksien hankkimiseksi. Sodassa tappaminen olisi isänmaallista sankaruutta mutta normaalioloissa rikos. Ristiriita on selviö.

Sota voidaan lakkauttaa. Ihmiset sen ovat keksineet ja ihmiset sen voivat kieltää.
Palkkatyöläiset tarvitsevat siviilituotantoa sodan sijasta ja vain he voivat sodat lopettaa. Niiden täytyy kieltäytyä enempää tulla juksautetuksi ja sillä selvä.

Rosa Luxemburgin näkemykset työväenluokan kansainvälisyydestä on pääosin esitelty. Keskustelua voidaan silti jatkaa.

Lyhyt loppukaneetti.
Sosialismi ja siihen liittyvä proletaarinen demokratia edeltävät kommunismia eli luokatonta yhteiskuntaa ja todellista demokratiaa. Kun sosialismin tuotantovälineet kehittyvät riittävästi lakkaa myös valtio alistuskoneistona olemasta. Koska valtio ilmentää luokkavaltioita niin kunnes toisilleen vastakkaiset yhteiskuntaluokat katoavat. katoaa myös proletaarinen diktatuuri kansalaisyhteiskunnan tieltä.

Porvariston propaganda esittää yhdenvertaisten ihmisten yhteiskuntaa utopiaksi vailla mahdollisuuksiaa, koska ihminen ei sopeutuisi mm. sotavapaaseen maailmaan tai että aina olisi riitaa asiasta kuin asiasta. He esittävät käytännössä sitä, että suuromistajat eivät sopeudu yhteiskunnalliseen omistukseen. Tämä väite on totta. Suuromistajat täytyy pakottaa sopeutumaan yhteisön hyväksi oman edun sijasta.
Maailmantalous pakottaa joka päivä huomioimaan kansainvälisyyden. Oleminen muuttuu ja muutos tapahtuu myös tuotantosuhteissa.

VAPAAN MAAILMAN NAISET KULKEVAT IHAN ERI SUUNTAAN KUIN PIKKUKOMMUNISTI LUKSEMpURK !!!

Kertoo TMTT !

Leninismistä puhuttaessa käy kyllä kylmät väreet selässä. Se Leninin maailma
ei ollut mikään onnela, lähelläkään Rosan, joskin hyvin ideaalista ja kaunista
maailmaa. Kun pyritään hyvään ja mahdollisimman oikeudenmukaiseen
maailmaan tarvitaan kaikenlaisia kansalaisliikkeitä, puolueita yhdistyksiä
jotka voivat vapaasti toimia yhteiskunnissa ja vaikuttaa asioihin vapailla vaa-
leilla valittuihin halltuksiin. Tuohon Marxin onnelaan tapahtuisi siirtymä sit-
ten kun kapitalismi tulisi tiensä päähän, sitähän on sanottu niin kauan kuin
kommunistit ovat olleet olemassa ja ovat nyt sitä itsekkin toimeenpannet.
Eräs miljardööri sanoi kerran, että kapitalismi on uhka demokratialle,
tarkoittaen suuria monopoleja. Siksi niitä tulisi pilkkoa. Ihminen on kuiten-
kin ristiriitainen olento, agressivisuus on myös ominaisuus sitä on tarvittu
olemassaolon taistelussa, pääasiassa inmiset on aina halunneet elää rauhas-
sa. Ja kun ihmiset ovat kylläisiä ei ole tarvetta sotiinkaan niin paljon kuin
ennen.

"Kun pyritään hyvään ja mahdollisimman oikeudenmukaiseen
maailmaan tarvitaan kaikenlaisia kansalaisliikkeitä, puolueita yhdistyksiä
jotka voivat vapaasti toimia yhteiskunnissa ja vaikuttaa asioihin vapailla vaa-
leilla valittuihin halltuksiin."

Tämä on lähes täydelleen Marxin ja Rosa Luxemburgin maailmankatsomus kunhan kaikenlaisuudella ei tarkoiteta fasismin kaltaisia liikkeitä.
Kapitalistiluokka ei luonnollisestikaan luovu etuoikeuksistaan vapaaehtoisesti. Kansan suuret joukot; kommunistit, demokraatit, sivistyneistö, kansalaisjärjestöt, rauhan puolustajat, etnisten vähemmistöjen tukijat jne. muodostavat yhteisrintamaa. Kaikille demokraateille ainakin yksi yhteinen tekijä löytyy. Se on työ sotien lakkauttamiseksi ja rauhanomainen rinnakkainelo kaikkien kansojen kanssa.

Usein porvari vetoaa Venäjän veriseen vallankumoukseen. He vetoavat käytännössä porvarien aloittamaan vastavallankumoukseen ja joka oli verinen. Työväen valta voitti rauhanomaisesti. Punakaartilaiset marssivat parina päivänä Pietarin kaduilla ja Svinhufvudin tukema suomensyöjä Kerenski pötki maanpakoon. Punakaartilaiset ja huomatkaa, bolsevikit, luovuttivat vallan toiselle yleisvenäläiselle neuvostojen edustajakokoukselle, jossa bolsevikit olivat vähemmistönä. Edustajakokous otti vallan käsiinsä, perusti eduskuntaa vastaavan neuvostojen toimeenpanevan komitean ja neuvostoille hallituksen.
Verisyys alkoi vasta vasta 1918 vuoden puolella porvareiden aloittaessa sodan neuvostohallitusta vastaan.

Ensimmäinen tehtävä neuvostohallituksella oli alkaa neuvottelut Saksan kanssa rauhasta. Se onnistui maaliskuussa 1918 mutta senkin jälkeen saksalaisia vapaajoukkoja suomalaisten suojeluntalaisten ja venäläisten valkokaartilaisten kanssa sotivat mm. Baltian siirtämisestä saksalaisten johtamaksi kuningaskunnaksi. Muistamme myös että toistakymmentä valtiota Suomi mukaanluettuna osallistui neuvostovallan kukistamisyritykseen. Niissä nähdään mukana mm. Englanti, Ranska, Japani, USA.
Venäjän sosialistisen vallankumouksen rauhanomaisuus kiistetään porvaripropagandassa ja porvarien aloittama vastavallankumous tehdään kommunistien veriteoksi.

Työväen vallalla on oikeus puolustaa itseään. Siitä termi työväenluokan diktatuuri.
Kapitalistiluokka ja sen tuki poliittinen porvaristo puolustavat kapitalismia. Siitä termi kapitalistiluokan diktatuuri.
Porvarillinen diktatuuri pyrkii ikuistamaan olemassaolonsa. Sen jälkeen tulevan työväenluokan diktatuurin tärkein tehtävä on nostaa siviilituotantoa ja purkaa kokonaan pois työväenluokan diktatuuri ja tilalle vapaiden kansalaisten kansalaisyhteiskunta.

Leninin bolsevikkien toimet eivät kyllä innosta vähääkään, olisi ollut paras
jos koko bolsevikkivalta olisi kumottu alustasaakka, sehän aloitti terrorin
välittömästi Tsekan kautta, ja kommunismi aloitti aikakauden Venäjällä
jonka aiheuttamaa henkistä ja taloudellista tuhoa ei ole mahdollista laskea.
Me voimme rakentaa maailmaa varmasti noittenkin ihanteiden suuntaan
mitä Rosakin uneksi aikoinaan, pyritään turvaamaan kaikille turvallinen elä-
mä, ihmisoikeudet, sananvapaus kokoontumisvapaus, jo nyt kansalaiset voi-
vat toimia oma-aloitteisesti ja tehdä aloitteita, käyttää demokratiaa hyväk-
si, olla aktiivinen, sillä demokratia edellyttää kansalaisilta aktiivisuutta,Marx
jos olisi näkemässä tätä meidän läntistä maailmaa, ihastuisi varmasti ja sa-
noisi "tuotahan minä tarkoitin". Kaikki hyvä tulee vähitellen.

Kansalaissodat ovat aina julmia. Suomessa suojeluskuntalaiset tappoivat Suomessa mielettömästi. Venäjällä valtaan astunut neuvostovalta käytti kovia keinoja vastavallankumouksen ja ulkomaisen sotavoiman tuhoamiseksi. Neuvostovalta ampui myös suomalaisia hyökkääviä porvareita.

Sota on aina työkansalle pahaa tuottava. Työkansan velvollisuus on poistaa syyt sotiin. Sotien perimmäinen syy ovat kapitalistien voitonsaalistus. Palkkatyöläiset eivät halua toisten maiden työläisten palkkakukkarolle. Mehän haluamme vain käydä turistimatkoilla tutustumassa muiden maiden elinoloihin ja kulttuurinähtävyyksiin.

USA ja Englanti esiintyvät sotakiihkoisesti. Niiden maiden työläisten tulisi asettaa omat kapitalistit kuriin. Tuotetaan kansalle tarpeellisia tavaroita ja palveluita eikä uhota sotaintoa.
Suomen suurin virhe on solmia naton kanssa sotaliittoa. Suomen työläisten tulisi asettua barrikaadeille sotaporvarien uhoa vastaan. Suomalaisia on historian saatossa on tapatettu riittävästi. Sille tulee asettaa stop.
Roosa esittää aseiden suuntaamista omia sotakiihkoisia porvareita vastaan sen sijaan että menisivät ulkomaiden työläisiä listimään.

Niinpäniin Rosakin suuntasi aseet porvaeita kohtaan ja työväen diktatuuri
puolustaisi itseään. Ketä vihollisia sitä sitten olisi siinä työväen diktatuuris-
sa jossa ei olisi kapitalisteja? Omien kansalaisten pelko varmasti pitäisi ase-
järjestelmät rasvattuina. Emme kuitenkaan saa ihmisiä ajattelemaan eikä
toimimaan samallatavalla koko maailmassa. Jotta demokratia toimii on sa-
nanvapaus siinä tärkeää ja jatkuvan keskustelun merkitys toimivuuteen.
Viestintä luo oikeutuksen perustuslaillisen demokratian toteuttamiselle
ja piirtää vallan rajat. Viestintä puolestaan edellyttää sananvapautta. Aina-
kaan Lenin ei toteuttanut sananvapautta ollenkaan vaan yhden puolueen
diktatuuria häikäilettömästi. Rosa ja Lenin kait olivat keskustelleet ja oli-
vat joistakin kansallisista kysymyksistä erimielisiä. Rosan unelmamaail-
man toteutuminen olisi tietenkin tarvinnut kivääreitä "puolustukseksi".

Porvarillisesta ja työväen diktatuurista on ollut oma aloite. Sieltä löytyy käsitteiden sisältö.
Rosa Luxemburgin esitys on työväen kääntämisestä aseet oman porvariston kukistamiseksi tilanteessa, jolloin kapitalistit/poliittinen porvaristo aikovat tapattaa oman maan työläisillä toisen maan työläisiä. Siis aina kun kapitalistit/porvarit aikovat sotia liikevoittojensa lisäämiseksi, proletaarien tulee suunnata sota sotasyyllisiä kohti. Rosa ei edusta tässä pasifismia. Hän edustaa sotien lakkauttamisohjelman siten että kapitalismi kumotaan ja tilalle tulee työväenvalta.
Sosialismin tullessa maailmanmitassa määrääväksi aseistariisunta lopullisesti on mahdollista.
Te porvarit sanotte, että olette sotineet historian aamunkoitosta saakka ja aiotte sotia niin kauan kuin ihmisiä on olemassa.
Kommunistit sanovat, että sosialismin voiton myötä sodat lakkaavat. Maailmaa voidaan rakentaa ja kehittää siviilituotannon pohjalla yhtenä talaousalueena.

"Koronakriisistä huolimatta demarivetoinen hallitus on jatkanut Suomen hävittäjähanketta joka aiheuttaa kassakriisin ja kärjistää ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä. Talouden kääntyessä huonompaan suuntaan ja mahdollisesti lamaan asti syntyy painetta leikata myös kuntien rahoitusta. Kun tämä paine pakottaa samaan aikaan myös leikkaamaan ihmisten tarvitsemaa perustoimeentuloa, syntyy kuntasektorille palveluntarvetta johon ei pystytä vastaamaan."
https://www.skp.fi/artikkelit/h-vitt-j-miljardit-kuntapalveluihin

SKP:n kanta on hyvä. Emme tarvitse aseita. Tarvitsemme rauhanomaista ulkopolitiikkaa. Sen avulla säästymme sodista. Toki varoja voi suunnata muuallekin kuin kunnille. Se on eräs vaihtoehto kuin heittää varoja Kankkulan kaivoon sotatarvikkeissa.

Rahaporvari tarvitsee sotaa.
Palkkatyöläinen haluaa tehdä siviilituotannon tarvikkeita.

Emme me porvarit sotaa halua sodan vuoksi, on aina edullista harjoitaa rau-
hanomaista politiikkaa maiden välillä. Kauppaa on käytävä, matkustelua ehkä
vähemmän kuin ennen, kainenlainen muu yhteistyö vaikkapa ihmisoikeuk-
sien puolesta tarvitsee kansojen välistä kohtaamista, sillä ihmisoikeusasiat
monissa maissa ovat huonolla tolalla, parantelua tarvitaan myös Suomessa
maailma ei tule koskaan valmiiksi. Tuosta Rosan linjauksista aseiden käytös-
tä siirryttäessä vallankumousten tielle, tuossa tilanteessa on kansaa uhkaa-
va vaara jossa kansa jakautuneena taistelisi taas omien maailmankatsomus-
tensa puolesta oli ne sitten porvareita tai vallankumouksellisia, tosi julmalta
ja armottomalta kuulostaa. Parasta on meidän elää tässä yhteiskunta
järjestyksessä ja demokratiassa ja kehittää sitä kuin lähteä vallankumous-
ten seikkailujen tielle.

Kyllä sitä ihannetta Rosallakin riitti kovin pitkälle, ajatukset ikuisesta rau-
hasta maanpäällä niinkuin taivaassa. Varmasti nuo ajatukset lähteneet
vasemmiston ideologeilta sieltä raamatusta, ainakin K.Marxilta. Demok-
ratiaa pitää aina puolustaa. Jos demokraattisessa valtiossa syntyy liike dik-
tatuurin puolesta kansalaiset ovat valmiita demokratiaa puolustamaan se-
hän on OK. Demokratiassa on aina kansalaisten hyväksyntä hallituksille ja
valituille johtajille, diktatuurissa armeijat ovat ainoastaan hyökkäysarmei-
joita omia kansalaisia vastaan demokratian tukahduttamiseksi.Diktatuuris-
sa puolue-eliitti olisi tietenkin sodan ulkopuolella.

kompurat haluaa väistellä asioita käännellä ja väännellä kun ovat niin....sairaita

"Kyllä sitä ihannetta Rosallakin riitti kovin pitkälle, ajatukset ikuisesta rau-
hasta maanpäällä niinkuin taivaassa. "
Totta. Rosa vain selventää Marxin ja Engelsin näkemystä sotien syistä ja oli soveltamassa sitä käytäntöön. Valitettavasti työväen II Internationaalin rämettyneet johtajat höynähtivät kapitalistien isänmaallisuuskäsitteeseen.

Kristinuskon käytäntö.
Olen aina ihmetellyt miksi kristinuskon papit ovat jokaisessa sodassa olleet siunaamassa toisen valtion kansalaisten tappamista. Sen toisen valtion papisto saattoi olla myös kristillinen. Vastakkaiset papit huusivat kurkku suorana: Tappakaa.

Kristinuskon teorian hyveellinen puoli.
Raamatun perustuslain 10 käskyssä on määräys: Älä tapa.
Raamatussa kauniissa (psalmit) runossa esiintyy: Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.
Raamatussa: Rakasta lähimmäistäsi ja myös vihamiestäsi.
Raamatussa: Sota-aseet taotaan auroiksi ja vantaiksi (maataloustyökaluja).
Raamatun viimeisen kirjan viimeisessä luvussa kuvataan rauhan maailma, jossa ihmiset laulavat, tanssivat, syövät ja juovat eikä vihaa esiinny. Metsän pedotkin ovat lakanneet ihmisten kiusaamisen.

Kristinuskon eettinen puoli, rauhan maailman käsite, on hyvä. Sen toteuma syntyisi, kun kaikki kansalaiset kääntyisivät kristinuskoon.

Miksi sitten papit siunaamassa sota-aseet ja sodan? Sotapapisto tukee kaikenkarvaisten omistajien sotaretket toisten omaisuuden tuhoamiseksi tai anastamiseksi. Ristiriita on ammottava. Rivikristitytkin kasvatetaan osallistumaan ryöstöretkille
Yksittäiset lausunnot rauhan maailmasta eivät näytä tuottavan tulosta.

Mikä on Rosan (valveutuneiden työläisten) ja kristinuskon ero sotakysymyksessä?
Krisntusko esiintyy yleiseettisesti. Se vetoaa ihmisten psyykkeeseen olla kilttejä toisiinsa eikä puutu sodan todellisiin syihin.
Rosan ja todellinen näkemys sodasta on: Omistavat luokat ovat sodan pääsyyllisiä. Ne pyrkivät anastamaan toistensa rikkauksia ja käyttävät siihen alistamiaan palkkatyöläisiä sotilaina, tappajina. Kristinusko hyväksyy tämän.
Rosa: Työväenluokan tulee olla irti omistajien keskinäisistä kahinoista ja tarvittaessa ohjata aseet niiden kukistamiseksi.

Rosan näkemys on reaalinen.
Kristinuskon näkemys on utooppinen. Se edustaa yleisen hyvän käsitettä mutta on vailla ohjelmaa sen toteuttamiseksi.
Suomen armeijassa on vieläkin papppeja armeijan sotakoulutuksessa vastoin oman oppinsa hyveellisiä lauseita. Viime sodissa sotapapit saarnasivat, että Jeesus tukee sotaa ja antaa vihdoin Suuren Suomen eli alueita Neuvostoliitosta.

Rosa ja kristityt voisivat aivan hyvin olla samassa rintamassa: Rakentakaa rauhan maailma, takokaa aseet siviilityökaluiksi, lopettakaa ihmisten taloudellinen eriarvoisuus, hävittäkää joukkotuhoaseet, teollistakaa vähemmän kehittynyttä maailmaa ja sillensä.

On hyvä että on ihanteita mutta ne täytyy olla realistisia tähän maailmaan
sopivia. Rauhanomaista kanssakäymistä maailmanmaiden kesken pitää
käydä. Diktatuureissa on aina matalampi kynnys sotiin ja väkivaltaan siksi
meidän pitääkin vahvistaa demokratiaa paremmaksi, täysin hyväksi sitä
ei saa. Demokraattiset valtiot käyvät vähempi sotia ja tämän hetken maail-
massa sisäisistä sodista kärsivät enemmän tai vähemmän diktatuuriset
maat. Kysymykset näissä maissa liitttyvät despoottisiin hallitsijoihin ja val-
lantavoitteluihin, eikä niinkään kapitalisteihin. Uskonnothan pyrkivät aina
ihmisen hyvään, kristinuskossa on myös se sodanjumalakin hyvin raaka ja
brutaali joka kehottaa vihkimään vihollisen tuhon omaksi kaiken. Rosa oli
kuitenkin vallankumouksellinen, ilman aseita sitä ei olisi voitu suorittaa
ja verta olisi virrannut maassa, kun sellaista sataprosenttista yhtenäisyyt-
tä vallankumoukselle ei työläisten kesken kuitenkaan olisi syntynyt.

Lainaus aamun viestistä:
"Demokraattiset valtiot käyvät vähempi sotia ja tämän hetken maail-
massa sisäisistä sodista kärsivät enemmän tai vähemmän diktatuuriset
maat."

Täsmälleen oikein. Siksi tulee pyrkiä demokratian laajentamiseen jo kapitalismin vallitsessa. Ja kun maailmalla vallitsee enemmistönä todellinen kansanvalta, työväen valta, niin sotien perimmäiset syyt katoavat.

Mitä tehdä kun porvarit (kapitalistit) pakottavat poikia armeijaan ja sotaan toisia poikia vastaan. Jos mitään ei tee niin veri virtaa rutkasti. Jos työväestö suuntaakin aseet poliittista sotaporvaristoa vastaa, veri virtaa silloinkin mutta voisi käydä niin vastakkaiset armeijat menisivät sekasortoon eivät kykenisi tapattamaan ns. vihollisiaan. Jäljelle jäisi sisällissota.

Voisi olla ennalta parempiakin keinoja.
Työväestö kehittää rauhan aikana rauhaliikettä. Se ilmoittaa avoimesti sotaporvareille etteivät lähde naapurimaan työläistovereita ampumaan. Veri virtaa tässäkin tapauksessa. Sotaporvaristo teloittaa uhaksi kieltäytyjille siviilejä. Työväestö ei lannistu eikä lannistu naapurimaassakaan. Siitä seuraa sota sotaporvareita vastaan jne... .

Ellei edelliset toimet riitä, työväestö julistaa samana päivänä yleislakon, kun sotaporvaristo aloittaa sodan. Muualla maailmalla tulee tukilakkoja ja mielenosoituksia.
Enää ei saa antaa valtaa sotaporvareille eikä uskoa niiden sotaisänmaallisuutta.
...........
Kehuin aikaisemmin osittain kristinuskon rauhankäsitettä. Se on harhaa. Kristinusko on sotausko ja sen nimissä esitetty etiikka puhetta vailla tekoja.
Ote raamatusta:
Joos. 10:40 Sitten Joosua valtasi koko maan, Vuoriston, Etelämaan, Alankomaan ja Rinnemaat, ja surmasi kaikki niiden kuninkaat, päästämättä pakoon ainoatakaan, ja vihki tuhon omaksi joka hengen, niinkuin Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt.
Joos. 11:11 Ja he surmasivat miekan terällä ja vihkivät tuhon omaksi jokaisen, joka siellä oli, niin ettei jäänyt jäljelle ainoatakaan henkeä; ja Haasorin hän poltti tulella. 17. vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt,”

Jumala käski tappaa sotilaat, siviilit, lapset, eläimet, tuhota asumukset. Jumala on sotajumala. Jumala vihaa niitä, jotka eivät usko häntä. Kristillisessä teologiassa juutalaisten Jahve olisi tosiasiassa Jeesus.

Kristinuskon Jeesus tulee tuhoamaan loppusodassa kaikki maailman ihmiset muutamaa tuhatta oikeauskoista vaille. Kaikki kaupungit, viljelykset, kaikki tuhottaisiin. Muutama tuhat saisi elää vehreillä niityillä.
Jeesuksen aloittama maailmansota on esitetty raamatun viimeisessä kirjassa viimeistä lukua lukuunottamatta.
Kertakaikkiaan ei. Raamatun papeista ei ole rauhantekijöiksi. He ovat raa'an ihmisyyden vastaisen oppikirjansa vankeja, julistavat sen sanomaa.

Siltikin. Jos tavallinen kristitty kansalainen haluaa tulla rauhantyöhön heidät hyväksytään. Raamatun kauheat ihmisoikeuksien vastaisuudet eivät saa vastakaikua läheskään kaikista jäsenmaksua maksavista. Kaikki rauhan kannalla olevat hyväksytään. Kaikkien palkkatyöläisten ja vähävaraisten etu on estää sota. Jos ei muuten niin toimia sotahallituksen kukistamiseksi.

Onko totta että kompurat pitävät sen takia sotia yllä että kompuroiden kannatus putoaa heti alle nollan kun rauha tulaa maahan !!!!

Historia kertoo noin ja historia on tuossa pirun oikeassa !!!

Kommari on tuhon enkeli !!!

Jos Rosan maailmaan olisi keinot sellaiset jotka toimisivat ihan käytännös-
sä, oltaisiin maailmassa varmasti otettu käyttöön tuo kommunismikin, ajatuk-
sia voi esittää ja silloin voi aina olla ikäänkuin oikeassa,. Kansalaiset pitää ot-
taa huomioon ja enemmistön mielipide ja minkä puolesta kansalaiset ovat val-
miita toimimaan, Ja mitenkäs tuo kommunistinen maailma jos kuviteltais että
siihen mentäis suurella yksimielisyydellä, ei toimiskaan kuinka sieltä tultais
pois ? Marxilainen vastais varmasti, "sehän toimii". Miten ihmeessä sellaisen
voi tietää etukäteen. Maailmassa sitä on koetettu ja ei vaan ole toiminut.
Nyt utopistit sanoo, ettei maailmassa ole edes ollut vielä sosialismia ja kaikki
onkin ollut Marxin väärää tulkintaa, Marx onkin sitä ja Marx onkin tätä. Rosal-
lakin oli varmasti oma Marxin tulkinta joka joillekkin oli taas väärää tulkin-
taa. Yksimielisyyttä tulkinnoista on mahdotonta saada. Suomen kommunis-
tit taas tukeutuvat Neuvostoliittolaiseen tulkintaan, jossain muualla johon-
kin toiseen.

Kyllä kai Luxemburgin aikaiset naiset kulkivat vähän eri polkuja kuin Luxemburg, jos historian normaalit tiedot pitävät paikkansa... ?

"Jos Rosan maailmaan olisi keinot sellaiset jotka toimisivat ihan käytännös-
sä, oltaisiin maailmassa varmasti otettu käyttöön tuo kommunismikin...."

Ja siksi kun Rosan ehdotuksia ei ole hyväksytty laajasti sotia käydään edelleen. Palkkatyöläiset menevät omia etujaan vastaan tuhoamaan toisen maan työläisiä ja heidän tuottamaa aineellista tuotantoa. USA ja Englanti ovat ilmoittaneet "heitä uhkaavat" ja käyvät propagandasotaa ennen aseiden paukkumista.

Kapitalismin nousun aikana papisto ja aatelissääty veisasivat maailmanloppua, jos alhainen porvarissääty nousee valtaan. Porvaristo nujersi aseilla feodaalivallan.

Maailman työväenluokalla on sivistyneempi keino kuin aseet. Ei tartuta aseisiin, nostetaan yleislakko ja yleismaailmalliset sodan vastaiset liikkeet ja annetaan siten sotaporvaristolle kuonoon.
Tässäkin tapauksessa sotaporvaristo teloittaa työläisiä sotaisänmamaallisuuden nimissä. Mutta se ei voi tappaa koko työväestöä, sitä varallisuuden lähdettä jota ilman rahaporvaristo ei tule toimeen.
Jos sotaporvaristo ryhtyy listimään omiaan, silloin luonnollisesti nousee työväen sotilaallinen vastarinta.

Ehdotan kuten Roosakin.
Ensin nostetaaan yleislakot sotaa vastaan. Maailman työläiset nostetaan tukemaan sotaa haluavan kapitalismin valtion työläisten rauhantoimia. Rauhan asialle tulee voitto kivuttomasti. Se myös kaataa sotahallituksen. Se kaataa samalla myös yksityisomituksellisia syitä sotien käymiseksi.

Porvarillinen sotakäsitys: Maailmassa on aina sodittu ja niin tulee sotiakin
Työväenluokan sotakäsitys: Me teemme kaiken aineellisen mitä maailmassa on, emmekä halua sitä tuhota. Rauhanomainen tie sosialismiin on aina parempi kuin kansalaissota mutta jos porvaristo väen väkisin kieltäytyy edistyksestä kansalaissota kipukohdassa tulee.
Porvarillinen diktatuuri tulee katoamaan väistämättä ja tilalle tulee työväenluokan valta ja joka muuttuu hiljalleen kansalaisyhteiskunnaksi vailla toisilleen vastakkaisia yhteiskuntaluokkia.
Kapitalismin ikuistaminen on yhtä tyhjää tynnyrin kolistelua kuin kuoleman jälkeisen henkimaailman uskonnollinen sosialismi. Historia kulkee eteenpäin reaalimaailmassa ja ihmiset sitä tekevät. Ihmiset voivat siihen vaikuttaa. Myönteisesti tai kielteisesti.

https://yle.fi/uutiset/3-11870001
Katolisen kirkon paavi puhuu sodan pahuudesta. Suomen luterilainen kirkko on hiljaa.
Paavin puheet perustuvat vain moraaliseen närkästykseen eivätkä aiheuta sen enempää. Suomen luterilaiset eivät ole kertaakaan tuominneet sota-ajan pappien saarnoja sotahurmoksen puolesta.
Kristinuskon kaksinaismoraali "älä tapa" ja "paiskaa vääräuskoiset tulijärveen" estävät liittymistä rauhan rintamaan.

Rosa Luxemburg toimi myös naisten oikeuksien puolesta. Silloinhan monessakaan maassa ei ollut mm. naisten äänioikeutta. Esillä oli naisen asema valtiossa mutta myös perheessä.
Tästä ei sen enempää. Monet silloin vaaditut uudistukset ovat toteutuneet. Sota on edelleen kapitalismin kirous ja sen poistamiseksi tulee tehdä työtä.
Rosa osoitti, että sota ei ole välttämätön ihmiskunnalle eikä mikään ihmisen geeniperimän tuote. Omistajat käyvät taloudellista sotaa voittojensa lisäämiseksi mutta kun se ei riitä, silloin työväestö kutsutaan aseisiin omistajien etujen puolesta.
Marxilaisen työväenliikkeen tavoite on rauhanomaisten ihmisten maailma.

Kyllä inmiskunnalla riittää paljon työtä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puo-
lustamisessa, totalitaaristen valtioiden ihmisoikeudet ovat vielä kovin hei-
koilla kantimilla. Monenlaisten vähemmistöjen julma polkeminen on todel-
lisuutta, ja ihmiskunnan toisen puoliskon naisten tasa-arvon kohdalla on
rutkasti vielä korjattavaa. Tuskin on paljoa muuttunut sitten Rosan päivien.
Mutta kehitystä hidastaa totalitaariset valtiot ja niiden vaikutusvallan kas-
vu maailmalla, sekä niiden sotilaallinen vahvistuminen joka on uhka rauhal-
le maailmassa. Aika masentava ajatus maailman tulevaisuudesta onkin jos
sitä hallitseekin totaalinen diktatuuri? Siksi pitää toimia Demokratian vah-
vistamiseksi jotta voidaan elää paremmassa maailmassa.

Nykyään näyttää siltä ettei keskeisissä teollisuusmaissa ole yhtään siviilihallitusta. Useat hallitukset vannovat sodan nimiin ja varustautuvat. Vihollisia etsitään ja jos niitä ei löydy, niitä tehdään propagandistisesti. Sitten hierotaan väestölle sotaisänamallisuutta.
Rosa L. näytti tien irti sodasta. Työläiset kieltäytyvät ampumasta toisiaan. Siinä kaikki. Sotaporvarit ampuvat ehkä kieltäytyjiä mutta on uskallettava. Koko kansaa ne eivät voi tuhota. Kuka silloin tekisi työt.

Maailman superrikkaisiin kuuluu Kiinalaisia kommunisteja "porvareita"