Huomenia poju

Välimatkaa paljon ja aikaakin tässä jo takana.
Häntä täältä aikoinaan etsin ja hän minua. Muistan vieläkin sen ensimmäisen kerran, kun hänet täältä tunnistin.
Nostalgisena tyyppinä ja häneen aikanaan mielettömän rakastuneena( Siis ajattelen häntä edelleen, vaikka aikaa jo vierähtänyt tovi) haluan toivotella välillä huomenia ja muutakin, jos sattuu joskus täällä hetken viivähtämään.
Jotenkin se, että hän sai sellaisen tunnemyrskyn aikaan minussa, joka ei hevillä ihastu/rakastu saa minut välillä intoutumaan tänne kirjoittelemaan. Ja siksi juuri tänne, kun täältä kuitenkin hänet löysin ja muuta yhteyttä ei ole.
Toivon ettei se häntä häiritse, en kuitenkaan ole pakkomielteinen hänen suhteensa, vaan niin kuin aiemmin kerroin, toivoton romantikko ja nostalgiaan taipuvainen naisihminen.
Heli

Anonyymi kirjoitti:

Välimatkaa paljon ja aikaakin tässä jo takana.
Häntä täältä aikoinaan etsin ja hän minua. Muistan vieläkin sen ensimmäisen kerran, kun hänet täältä tunnistin.
Nostalgisena tyyppinä ja häneen aikanaan mielettömän rakastuneena( Siis ajattelen häntä edelleen, vaikka aikaa jo vierähtänyt tovi) haluan toivotella välillä huomenia ja muutakin, jos sattuu joskus täällä hetken viivähtämään.
Jotenkin se, että hän sai sellaisen tunnemyrskyn aikaan minussa, joka ei hevillä ihastu/rakastu saa minut välillä intoutumaan tänne kirjoittelemaan. Ja siksi juuri tänne, kun täältä kuitenkin hänet löysin ja muuta yhteyttä ei ole.
Toivon ettei se häntä häiritse, en kuitenkaan ole pakkomielteinen hänen suhteensa, vaan niin kuin aiemmin kerroin, toivoton romantikko ja nostalgiaan taipuvainen naisihminen.
Heli

Toivon ettei hän koskaan ajattele etten rakastaisi tai että unohtaisin hänet. Vakuutan, ettei sellaista saata tapahtua.
Joskus saattaa kirjoitukseni vaikuttaa kepeiltä, mutta ne eivät sitä ole sisimmätään.
Yritän muutenkin pysyä täältä pois synkimpinä ja harmaimpina päivinäni. Suren suruni muualla kuin täällä, en halua lietsoa epätoivoa ympärilleni vaan päinvastoin, toivoa pitää aina olla elämässä.
Elämä ilman toivoa on kuin olisi valtameren pohjalla, tietäen ettei sieltä koskaan pääse pinnalle.
Tämä aika on muutenkin ollut ihmisille vaikeaa, siksi kirjoittelen mieluummin toiveikkaasti tulevaan uskoen.
Kaikista tärkeintä on aina rakkaus, ei pelkästään naisen ja miehen välinen rakkaus, vaan rakkaus lähimmäistä kohtaan.
Ja poju, minä en sinua kyllä koskaan voisi unohtaa, muista se aina.
Heli
https://youtu.be/_7xMfIp-irg