Ongelmani on etten pysty rakentamaan suhdetta koska koen ettei kukaan voi minua rakastaa. Onko täällä saman ongelman kanssa pyörijöitä?
Usko siihen joku voisi rakastaa
Anonyymi
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Joo löytyy. Kokemus ollut lapsesta asti sitä että rakkauden nimissä tehdään vääryyttä niin ei ole oikein mahdollista uskoa että joku oikeasti kunnolla rakastaa, vastaavaa kokemusta ei löydy, ainoastaan Jeesus on itselle sellainen että hänen rakkautensa on yliluonnollisesti löytänyt minut.
Ei voikaan, koska teet sen itse mahdottomaksi. Torjut rakkauden ja olet ilkeä niille jotka sinua rakastavat. Kukaan muu ei voi sinua rakastaa ehjäksi kuin sinä itse.
Ei se nyt noinkaan ole :( Rakastan kyllä itseäni.
Ja vuoden lässytyspalkinto menee...
Jos se ilkeys on puolustusmekanismi, kun ei ole koskaan kokenut olleensa rakastettu ja siksi rakkautta on vaikea ottaa vastaan.
Alustoja rakennetaan. Zigidigi bucigägi
:D :D
Hieman samankaltainen, mulla enemmän sellanen että ei se rakkaus kuitenkaan kestä. Että annan itseni ja kaiken, mutta minuun kyllästytään tai tulee joku uusi ja minut jätetään. En jaksa oikein enää uskoa.
Älä ajattele tulevaa. Yritä elää tässä hetkessä.
Näinhän se pitäisi, mutten tiedä kykenenkö ottamaan riskiä enää. Taidan jättäytyä sivustaseuraajaksi, minusta tulee sellainen hyväntahtoinen mummeli kun toivoo hyvää nuorille pareille:)
Sellaiset mummelit ovat hyviä ihmisiä.
Onko sulla vähän huonompi luonne ja tajuat sen itsekkin?
Älä missään nimessä siinä tapauksessa etsi mitään kunnon typpiä tai hyvistelijää vierellesi, hän ei sinua ainakaan rakasta.
Kohdista toiveesi johonkin jolla ei ole mitään elämän pieniä mustuuksia vastaan, kuten myymälävarkaaseen, valehtelijaan tai aviorikkojaan.
Joku realisti joka ei missään vaiheessa odota sinunkaan olevan täydellinen ihminen.
Juju on siinä, että löydät ihmisen, jonka viat kompensoivat mukavasti omiesi kanssa ja pystyt häntä sietämään.
Kyllä jopa kaikista paskinkin tyyppi pystyy rakastamaan. Silloin on ainoastaan realistista olettaa, että homma toimii myös toisin päin ja siitähän nyt esimerkkejä riittää!
Koska viimeksi muuten olet kuullut jostain hyvien ihmisten liitosta? Tai lähipiirissäsi peräti todistanut sellaista?
Et ole mikään poikkeus. Vaadit itseltäsi ilmeisesti täydellisyyttä. Hyhhyh, sitä piirrettä on itseasiassa todella vaikea sietää...ehkäpä olet oikeassa..
Mutta asian voi toki korjata!
Vai myymälävarkaisiin😂Korkki kiinni siellä!
Älä ryhdy noilla taidoilla parisuhdeneuvojaks, täällä tai missään muuallakaan.
😂😂😂😈
Kyllä muuten alan. Alan terapeutiksi kirkosta eronneille, traumatisoituneille ihmisille, jotka eivät enään kykene näkemään hyvää kenessäkään muussa eivätkä varsinkaan itsessään.
Heitä kyllä Suomessa riittää.
Kannattaa muistaa myös se, millaisessa seurassa Jeesuskin vietti mieluiten aikaansa. Ei hurskastelijoiden kanssa, vaan niiden, jotka tunsivat ja myönsivät ihmisen heikkouden, synnin ja sen hedelmät. Ja silti rakastivat toisiaan.
Silloin pystyy vasta aidosti rakastamaan itseään ja muita, kun sisäistää elävän Jumalan kautta armon todellisen merkityksen.
Ei nyt sentään tarvitse myymälävarasta etsiä, mutta ymmärsit pointin.
Jos täydellisyys olisi rakkauden mitta, ei maailmassa olisi rakkautta.
Voisin heittää pari esimerkkiä omasta elämästäni, mutta toteampahan vaan, että jopa minua rakastetaan ja rakastan itse.
Et voi rakastaa, jos valitset vain sen toisen puolen. Itsestäsi tai muista.
Amen.
Se missä seurassa jeesus pyöri ei tosiaankaan tarkoita että seurustelukumppania tai romanttista rakkautta tulisi niistä piireistä hakea, ei todellakaan. Lähimmäisenrakkaus on hiukkasen eri asia kuin parinmuodostus.
Seura tekee kaltaisekseen, kannattaa siis nimenomaan kumppaniksi hakea kunnollista ja elämän kasassa pitävää ihmistä. Se mitä sitten yhteisellä matkalla eteen sattuu, on taas toinen asia.