Rasismin ja naurettavan pikkumaisen vastaanpanemisen aika on nyt lopullisesti ohi ja edessä karujen tosiasioiden tunnustaminen;Suomi sen enempää kuin muukaan Eurooppa ei enää kertakaikkiaan tule toimeen ilman maahanmuuttajia! Jos maanosan kasvusta ja dynaamisuudesta yhä halutaan pitää kiinni, niin ilman maahanmuuttajia se ei kertakaikkiaan tule onnistumaan johtuen Euroopan liian alhaisista syntyvyys ja kasvuluvuista! Edessä on siis pakollinen muovautuminen yksikulttuurisesta kansallisvaltiosta monikulttuuriseksi kilpailu ja osaamisyhteiskunnaksi! Nyt olisi Suomalaistenkin jo korkea aika niellä se karu tosiasia, että ilman maahanmuuttoa Suomi ei kerta kaikkiaan tule selviytymään tulevaisuudessa, jos maassa yhä haluaa säilyttää 90-luvun lopun kasvutunnelma ja luvut! Edessä on siis pakollinen muovautuminen monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi, koska muita vaihtoehtoja ei kasvun takaamiseksi enää kertakaikkiaan ole! Se on siis voi voi rasistit:)
_______________________________________________
Maahanmuuttajien osuus väestönkasvusta yli 40 prosenttia
Ulkomaalaissyntyisten suurempi syntyvyys lisää kasvuosuutta edelleen
Maahanmuuton osuus Suomen väestönkasvusta on parissakymmenessä vuodessa kasvanut rajusti. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2003, jolloin maahanmuuttajat muodostivat jo 43 prosenttia vuotuisesta väestönlisäyksestä.
Vielä 25 vuotta sitten Suomesta muutti pois enemmän väkeä kuin Suomeen tuli. 1980-luvulla ulkomailta Suomeen muuttaneiden osuus väestönkasvusta oli noussut keskimäärin 14 prosenttiin, 1990-luvun aikana 28 prosenttiin ja vuosituhannen vaihteessa se oli jo 38 prosenttia.
"Suunta on koko ajan ollut selvästi kasvava, ja osuus kasvaa edelleen. Arviolta kymmenessä vuodessa maahanmuutto muodostanee jo yli puolet väestönkasvusta. Muutosta voisi luonnehtia valtavaksi", sanoo erikoistutkija Sari Pekkala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt).
Suuri piikki maahanmuuttajien osuudessa kasvusta oli 1990-luvun alussa. Tuolloin Suomeen muutti paljon inkeriläisiä entisen Neuvostoliiton alueelta, ja Somalian sisällissota toi pakolaisia alueelta myös Suomeen.
Väestö on kasvanut Suomessa viime aikoina 12 000-13 000 ihmisen vuosivauhtia.
Karkeasti ottaen 7 000 ihmisen osuus väestönlisäyksestä tulee luonnollisesta väestönkasvusta, eli Suomessa syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta.
Loput lisäyksestä, viime vuosina noin 6 000 ihmistä, tulee nettosiirtolaisuudesta, eli Suomeen muuttaneiden ja Suomesta pois muuttaneiden erotuksesta.
Muuttoluvuissa ei ole mukana maahanmuuttajaperheille Suomessa syntyneitä lapsia, koska heidät kirjataan Suomessa syntyneiksi. Suomessa on viime vuosina syntynyt kaikkiaan noin 60 000 lasta vuodessa.
"Maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuorta väkeä, Suomeen tullessaan keskimäärin kolmikymppisiä. Heillä on usein kantaväestöä suurempia perheitä, joten maahanmuuttajien osuus väestönkasvusta kasvaa myös tätä kautta", Pekkala sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisnainen synnyttää keskimäärin 1,7 lasta, ja Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset keskimäärin 2,2 lasta.
Korkein syntyvyys on Suomessa asuvalla somalialaissyntyisellä väestöllä, keskimäärin 4,9 lasta naista kohden. Seuraavaksi korkein hedelmällisyys on irakilaissyntyisillä, 3,8 lasta ja entisen Jugoslavian alueelta muuttaneilla sekä turkkilaissyntyisillä, 3,4.
Myös esimerkiksi Suomessa asuvat ruotsalais- ja yhdysvaltalaissyntyiset saavat keskimäärin hieman enemmän lapsia kuin valtaväestö.
Tutkimusjohtaja Aki Kangasharju Vattista sanoo, että nykyinen maahanmuutto ei vielä riitä, jos työvoiman halutaan riittävän tulevaisuudessakin. Suuret ikäluokat ovat jo lähdössä eläkkeelle, ja tilalle tulevat ovat selvästi pienempiä.
Suomen pitäisikin hänen mielestään pian alkaa harrastaa aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sillä Suomi kilpailee samasta työvoimasta muiden EU-maiden kanssa.
"Ikärakenteen paikkaaminen maahanmuutolla on pitkä ja hidas prosessi", Kangasharju korostaa.
Kangasharjun mukaan maahanmuuttajien lapset, eli niin kutsutut toisen polven maahanmuuttajat menestyvät elämässä keskimäärin jopa paremmin kuin valtaväestö. Ensimmäisellä polvella menee esimerkiksi ennakkoluulojen ja kielitaito-ongelmien vuoksi työelämässä usein vielä valtaväestöä keskimäärin heikommin.
"Toisella polvella on kova halu kouluttautua ja tehdä töitä, mikä on kansantalouden kannalta erittäin mieluisaa."
Hallitus valmistelee parhaillaan Suomen ensimmäistä maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Keväällä 2004 aloitetun työn on tarkoitus valmistua kesällä.
Ohjelman takana on hallitusohjelmaankin kirjattu poliittinen yksimielisyys siitä, että Suomi tarvitsee kipeästi maahanmuuttoa täyttämään väestön ikääntymisen ja eläkkeelle lähdön synnyttämää työvoima-aukkoa ja huoltosuhteen vinoumaa.
Kuluva vuosi 2005 on ensimmäinen vuosi, jolloin ihmisiä lähtee pois työmarkkinoilta enemmän kuin sinne tulee uutta väkeä, sanoo johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä. Suurin eläkeryntäys on edessä vuosina 2008-2010.
"Suomi on ensimmäisiä Euroopan maita, joihin suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö iskee", Virtanen muistuttaa.
Pian valmistuva maahanmuutto-ohjelma linjaa kaikkia maahanmuuton muotoja kiintiöpakolaisuudesta ja turvapaikanhausta työperäiseen siirtolaisuuteen. Painopiste on kuitenkin työvoimassa ja kotoutumisessa, Virtanen kertoo.
"Me kilpailemme samasta työvoimasta muiden EU-maiden kanssa. Pieni, kaukainen ja huonosti tunnettu Suomi ei perinteisesti ole ollut ulkomaisen työvoiman kultamaa."
Sitkeästä työttömyydestä huolimatta joitakin aloja uhkaa jo nyt työvoimapula. Huolena on, kuka rakentaa ja korjaa talot, hoitaa sairaat, vanhukset ja lapset, kuljettaa bussit, siivoaa ja maksaa verot ja eläkkeet.
"Jos ei ole työvoimaa, yritykset eivät investoi Suomeen. Sitten voidaan olla tilanteessa, jossa ei työvoimaakaan tarvita", Virtanen kärjistää.
Maahanmuutto-ohjelma keskittyy pohtimaan myös etnisiä suhteita ja asenneilmapiiriä Suomessa. "Ulkomaista työvoimaa on hyvin vaikea saada, jos maa profiloituu muukalaisvihamieliseksi", Virtanen korostaa.
RIIKKA VENÄLÄINEN / Helsingin Sanomat
[email protected]
_______________________________________________
Maahanmuuttajien osuus väestönkasvusta yli 40 prosenttia
Ulkomaalaissyntyisten suurempi syntyvyys lisää kasvuosuutta edelleen
Maahanmuuton osuus Suomen väestönkasvusta on parissakymmenessä vuodessa kasvanut rajusti. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2003, jolloin maahanmuuttajat muodostivat jo 43 prosenttia vuotuisesta väestönlisäyksestä.
Vielä 25 vuotta sitten Suomesta muutti pois enemmän väkeä kuin Suomeen tuli. 1980-luvulla ulkomailta Suomeen muuttaneiden osuus väestönkasvusta oli noussut keskimäärin 14 prosenttiin, 1990-luvun aikana 28 prosenttiin ja vuosituhannen vaihteessa se oli jo 38 prosenttia.
"Suunta on koko ajan ollut selvästi kasvava, ja osuus kasvaa edelleen. Arviolta kymmenessä vuodessa maahanmuutto muodostanee jo yli puolet väestönkasvusta. Muutosta voisi luonnehtia valtavaksi", sanoo erikoistutkija Sari Pekkala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt).
Suuri piikki maahanmuuttajien osuudessa kasvusta oli 1990-luvun alussa. Tuolloin Suomeen muutti paljon inkeriläisiä entisen Neuvostoliiton alueelta, ja Somalian sisällissota toi pakolaisia alueelta myös Suomeen.
Väestö on kasvanut Suomessa viime aikoina 12 000-13 000 ihmisen vuosivauhtia.
Karkeasti ottaen 7 000 ihmisen osuus väestönlisäyksestä tulee luonnollisesta väestönkasvusta, eli Suomessa syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta.
Loput lisäyksestä, viime vuosina noin 6 000 ihmistä, tulee nettosiirtolaisuudesta, eli Suomeen muuttaneiden ja Suomesta pois muuttaneiden erotuksesta.
Muuttoluvuissa ei ole mukana maahanmuuttajaperheille Suomessa syntyneitä lapsia, koska heidät kirjataan Suomessa syntyneiksi. Suomessa on viime vuosina syntynyt kaikkiaan noin 60 000 lasta vuodessa.
"Maahanmuuttajat ovat keskimäärin nuorta väkeä, Suomeen tullessaan keskimäärin kolmikymppisiä. Heillä on usein kantaväestöä suurempia perheitä, joten maahanmuuttajien osuus väestönkasvusta kasvaa myös tätä kautta", Pekkala sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisnainen synnyttää keskimäärin 1,7 lasta, ja Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset keskimäärin 2,2 lasta.
Korkein syntyvyys on Suomessa asuvalla somalialaissyntyisellä väestöllä, keskimäärin 4,9 lasta naista kohden. Seuraavaksi korkein hedelmällisyys on irakilaissyntyisillä, 3,8 lasta ja entisen Jugoslavian alueelta muuttaneilla sekä turkkilaissyntyisillä, 3,4.
Myös esimerkiksi Suomessa asuvat ruotsalais- ja yhdysvaltalaissyntyiset saavat keskimäärin hieman enemmän lapsia kuin valtaväestö.
Tutkimusjohtaja Aki Kangasharju Vattista sanoo, että nykyinen maahanmuutto ei vielä riitä, jos työvoiman halutaan riittävän tulevaisuudessakin. Suuret ikäluokat ovat jo lähdössä eläkkeelle, ja tilalle tulevat ovat selvästi pienempiä.
Suomen pitäisikin hänen mielestään pian alkaa harrastaa aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sillä Suomi kilpailee samasta työvoimasta muiden EU-maiden kanssa.
"Ikärakenteen paikkaaminen maahanmuutolla on pitkä ja hidas prosessi", Kangasharju korostaa.
Kangasharjun mukaan maahanmuuttajien lapset, eli niin kutsutut toisen polven maahanmuuttajat menestyvät elämässä keskimäärin jopa paremmin kuin valtaväestö. Ensimmäisellä polvella menee esimerkiksi ennakkoluulojen ja kielitaito-ongelmien vuoksi työelämässä usein vielä valtaväestöä keskimäärin heikommin.
"Toisella polvella on kova halu kouluttautua ja tehdä töitä, mikä on kansantalouden kannalta erittäin mieluisaa."
Hallitus valmistelee parhaillaan Suomen ensimmäistä maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Keväällä 2004 aloitetun työn on tarkoitus valmistua kesällä.
Ohjelman takana on hallitusohjelmaankin kirjattu poliittinen yksimielisyys siitä, että Suomi tarvitsee kipeästi maahanmuuttoa täyttämään väestön ikääntymisen ja eläkkeelle lähdön synnyttämää työvoima-aukkoa ja huoltosuhteen vinoumaa.
Kuluva vuosi 2005 on ensimmäinen vuosi, jolloin ihmisiä lähtee pois työmarkkinoilta enemmän kuin sinne tulee uutta väkeä, sanoo johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä. Suurin eläkeryntäys on edessä vuosina 2008-2010.
"Suomi on ensimmäisiä Euroopan maita, joihin suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö iskee", Virtanen muistuttaa.
Pian valmistuva maahanmuutto-ohjelma linjaa kaikkia maahanmuuton muotoja kiintiöpakolaisuudesta ja turvapaikanhausta työperäiseen siirtolaisuuteen. Painopiste on kuitenkin työvoimassa ja kotoutumisessa, Virtanen kertoo.
"Me kilpailemme samasta työvoimasta muiden EU-maiden kanssa. Pieni, kaukainen ja huonosti tunnettu Suomi ei perinteisesti ole ollut ulkomaisen työvoiman kultamaa."
Sitkeästä työttömyydestä huolimatta joitakin aloja uhkaa jo nyt työvoimapula. Huolena on, kuka rakentaa ja korjaa talot, hoitaa sairaat, vanhukset ja lapset, kuljettaa bussit, siivoaa ja maksaa verot ja eläkkeet.
"Jos ei ole työvoimaa, yritykset eivät investoi Suomeen. Sitten voidaan olla tilanteessa, jossa ei työvoimaakaan tarvita", Virtanen kärjistää.
Maahanmuutto-ohjelma keskittyy pohtimaan myös etnisiä suhteita ja asenneilmapiiriä Suomessa. "Ulkomaista työvoimaa on hyvin vaikea saada, jos maa profiloituu muukalaisvihamieliseksi", Virtanen korostaa.
RIIKKA VENÄLÄINEN / Helsingin Sanomat
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
on tullut. Laskut maksetaan maahanmuuttajista jälkikäteen moneen kertaan. Faktat faktoina.