varatun kanssa saadaksesi olla häntä lähellä?
Voisitko ryhtyä salasuhteeseen
Anonyymi
34<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
En.
En.
Ehkä.
Ehkä.
En vaikka olisi kuinka syviä tunteita, voisin korkeintaan kaveerata jos sävelet on selvät. Ei olisi oikein itseäni eikä varatun osapuolen naista kohtaan, täytyy osata antaa arvoa. Hyvä varattu mies ymmärtää myös toimia samoin, häntäheikit on erikseen. Vasta eron jälkeen voi alkaa suhteeseen.
Näistä voisin kaveerata, jos selvät sävelet kuvioista olen miettinyt, että miten tietoinen riski se on. Jos tietää, että jompi kumpi yhtään on kiinnostunut muustakin, kun kaveruudesta.
Voiko se toinen pysyä järjissään, niin ettei pääse tapahtumaan lipsahduksia. Vai onko se tietoista riskin ottamista, jos kaveeraa tyypin kanssa johon tietää, että vois ihastuakin?
Ehdottomasti, tunteet on niin vahvat. Mutta vain yhden kanssa.
Kyllä, jos on nätti ja leveälanteinen kaunotar. En ole itse varattu ja minulle suhde, jossa ei aina olla yhdessä, parempia ne ihanat hetket yhdessä ja nauttia
Kyllä! Rakkaudessa kaikki on mahdollista! Ja varatulla voi olla huono suhde. Kukaan ei hyvästä ja toimivasta suhteesta lähde pettämään.
Höpö höpö.. tiedän tapauksia jotka ovat kroonisia pettäjiä. Vaikka minkälainen nainen olisi rinnalla, niin pettävät silti.
Niin, meitä on kaikenlaisia.
On väkivaltaisen mustasukkaisia, jotka pitävät naista omaisuutenaan, ja pitävät häntä herran pelossa ja nuhteessa, ja pitävät muka moraalisaarnoja muille. Yök.
Sitten ihmetellään, kun nainen kaipaa rakkautta ja saa sitä joltain muulta.
Sitten nainen vähintään hakataan, koska se on tarkoitus rikkoa, jos ei itse voi pitää.
Justiinsa noin 👍
Suurin osa näitä panopettereitä ja pirkkoja. Pettää "koska mä voin" - periaatteella 😉
Mä luotaisin sen sielun, ja jos se ois vilpitön, harkitsikin asiaa.
Pettävällä varatulla vilpitön sielu? Enpä nyt noinkaan sanoisi
Haluaisin sano en, koska se olisi oikein.
Kuitenkin silloin kun tunteet on syvät ja vahvat, en tiedä olisinko riittävän vahva kuitenkaan sanomaan ei. En siis tiedä.
En koskaan , piste.
Tuskin silleen päättämällä, että alanpa tässä nyt suhteeseen tuon kanssa. Mut se saattaa olla mahdollista, että kaveruuden kautta yks hetki nenätysten blokkaa järjen ja tilaisuus tekee varkaan.
Joku vetovoimahan siinä täytyy välillä olla, että ihmiset ajautuu, hairahtuu, lipsuu ja löytää itsensä kiimoissaan toisen haaruista.
En halua olla "se toinen nainen". Ja sotii ensinnäkin kaikkea sitä vastaan mitä yritän opettaa jälkikasvulle tasa-arvoisuudesta.
Kuka voi olla sellaisen kanssa joka Suomi palstalla kerjää päivittäin hyväksyntää pettämiselle. Eikö se ole pikkasen sairasta.
No sitä just. Ja kuka haluaa lutkan/pukin maineen itselleen? Nuo päättyy aina huonosti
Vain ystävyyssuhteeseen. Kaikki muu moraalisesti väärin.
Kyllä.
Jos rakastaa, ja tarpeeksi kauan on yrittänyt taistella tunnetta vastaan. Ja jos puoliso vielä panttaa rakkautta, se ei edes ole moraalitonta.
Entäs sen toisen puoliso? Pitäiskö miettiä sitäkin eikä pelkästään noita omia himojaan ja niiden tyydyttämistä?
Ei nää varattujen panot tuohon pysty. Se on minäminäminä ja muusta viis 😂
Voisin. Jos rakastan. Mulla on jo avioliitto takana ja lapset tehtynä, joten en tarvitse parisuhdetta välttämättömyytenä.
Tässä yhdessä nimenomaisessa tapauksessa ehdottomasti ryhtyisin.
Edelleen säälittävää
Lukemattomien 30-40v naimisissa olevien naisten kanssa olen töissä vehtaillut. Eikä niistä kukaan ole kuitenkaan halunnut muuta kuin kikulia :(
Johan tuon salasuhteen aloitin.
Hän alensi itsensä tavaraksi. Ei jatkoon
En. Mies muuttuu turn offiksi, jos kuulen olevan varattu.
Lyhyesti en.
Mulla on periaatteeni ja yksi niistä on, että varatuista pysyn erossa. Vanhat asiat ensin kuntoon. Sitten vasta voi miettiä uusia. Tai näin ainakin mun kanssa. Minun pitää pystyä elään itseni kanssa vielä myöhemminki.
Totta kai!
En aio aktiivisesti etsiä ketään, koska rakastuin erääseen naiseen, eikä se näytä hellittävän. Se kuivattaa mut sisältä päin ja pikkaisen masentaa, että en voi häntä saada. En todellakaan jatkaisi tätä ikävässä riutumista, jos hän rakastaisikin minua!
Jos se nainen, jota rakastan tahtoisi olla lähelläni, me oltaisiin sitten niin lähellä, kuin hän haluaisi!