Kaikista ei ole parisuhteisiin?

Niin tai osaa sietää toisen ärsyttävyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin tai osaa sietää toisen ärsyttävyyttä.

Tai yrittää aina olla mieliksi.

Anonyymi kirjoitti:

Niin tai osaa sietää toisen ärsyttävyyttä.

Miksi sietää ja kärsiä, kun voi elää ilman sellaista ärsyttävyyttä?

Parinvalintakysymys. Oman kumppanin voi valita.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sietää ja kärsiä, kun voi elää ilman sellaista ärsyttävyyttä?

Miksi ottaa sellainen ihminen, joka uhalla ärsyttää? Miksi ei ota sellaista, joka haluaa, että toinen kukoistaa? Minä ainakin otan vain sellaisen, joka haluaa minulle kokonaisvaltaisesti hyvää ja joka näkee aikaa, vaivaa ja energiaa minun eteen, koska haluan antaa saman. Kysymys on parinvalinnan taidosta. Hyvä ei koskaan kelpuuta huonoa ja tämän tuomia ongelmia.

Noin juurikin ja kykyä heittäytyä suhteisiin. Liika varovaisuus ja vetäytyvyys pitää yksin.

Anonyymi kirjoitti:

Noin juurikin ja kykyä heittäytyä suhteisiin. Liika varovaisuus ja vetäytyvyys pitää yksin.

Mä olen ollut 8 suhteessa ja olen pidättyvä ja vetäytyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Mä olen ollut 8 suhteessa ja olen pidättyvä ja vetäytyvä.

Vaan suhteet ei kestänyt? Kuinka lyhyeksi jäi? Mun lyhin suhde kesti vuoden ja pisin yli 20 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Vaan suhteet ei kestänyt? Kuinka lyhyeksi jäi? Mun lyhin suhde kesti vuoden ja pisin yli 20 vuotta.

Lyhin murrosiässä. 3 viikkoo. Pisin 10 v

Useimmiten parisuhteet on vuorovaikutussuhteita.

Jos et nyt rääkyny kurkku suorana verhon pienimmästäkin rypystä ja tuolin asennosta, niin uskon että sinun ja kumppanisi kemiat ei vain sopinu yhteen. Olitte liian erilaisia, jonka takia hän toi huonoimmat puolesi esiin

Itsevarma tarkoittaa sitä että
Sanot naiselle: minä haluan sinut. En ketään toista. En nyt enkä koskaan.

Mutta Ätmit sanoo naisille: haluan vaikka sit sut jos sä vaan huolit mut. Mut jos et huoli koetan tota seuraavaa tosta vierestäs jos sen huolis

Miten sinä määrittelet itsevarman miehen?

Anonyymi kirjoitti:

Itsevarma tarkoittaa sitä että
Sanot naiselle: minä haluan sinut. En ketään toista. En nyt enkä koskaan.

Mutta Ätmit sanoo naisille: haluan vaikka sit sut jos sä vaan huolit mut. Mut jos et huoli koetan tota seuraavaa tosta vierestäs jos sen huolis

Lue lisää

Ehkä aloitteleva ätmeli yrittää seuraavaa ja seuraavaa mutta sitten ei yritä enää ketään, kun ei siitä mitään hyvää kuitenkaan seuraa.

Ei se välttämättä palaudu tuohon tarkoitukseenkaan. Vaikka ihminen olisikin parisuhdeihminen ja olisi kaikki välineet ja edellytykset, ei välttämättä löydy sellaista, jonka kanssa intressit kohtaa. Jotkut taas ei suostu tekemään omaa osaa vaan odottaa sitä, että häntä lähestytään ja voi olla, että odottaa sitten koko elämänsä. Parinvalinnassa onnistumisen kannalta ja hyvän pariutumisen kannalta oleellista on se, että tuntee itsensä ja tietää tarpeensa ja osaa ilmaista ne. Niin ikään rohkeudella, avoimuudella ja yritteliäisyydellä on merkitystä. Jos ihminen on parisuhde ihminen eikä löydä kumppania, se on kipu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se välttämättä palaudu tuohon tarkoitukseenkaan. Vaikka ihminen olisikin parisuhdeihminen ja olisi kaikki välineet ja edellytykset, ei välttämättä löydy sellaista, jonka kanssa intressit kohtaa. Jotkut taas ei suostu tekemään omaa osaa vaan odottaa sitä, että häntä lähestytään ja voi olla, että odottaa sitten koko elämänsä. Parinvalinnassa onnistumisen kannalta ja hyvän pariutumisen kannalta oleellista on se, että tuntee itsensä ja tietää tarpeensa ja osaa ilmaista ne. Niin ikään rohkeudella, avoimuudella ja yritteliäisyydellä on merkitystä. Jos ihminen on parisuhde ihminen eikä löydä kumppania, se on kipu.

Lue lisää

Jatkan vielä muutaman ajatuksen. Luulen, että ongelmia tulee varmasti sellaisille pariskunnille, joista molemmat tai toinen "ei ole yhteydessä itsensä kanssa" aidosti. Ei siis tunne itseään, ei ole harrastanut itsereflektiota, ei ole henkisesti älykäs. Henkisesti älykkäämpi eli itsensä paremmin tunteva tai aidosti henkisesti älykäs silloin kärsii siinä suhteessa toisen kyvyttömyydestä kohdata itsensä ja kumppaninsa, sanoittaa tarpeensa jne. Henkinen älykkyys on eri asia kuin sosiaalisuus tai sosiaalinen älykkyys, koska se menee vielä pidemmälle kuin sosiaalinen älykkyys. Henkisesti älykäs kykenee asioiden "syväluotaukseen". Tuon vuoksi en itse haluaisi kumppania, joka ei ole elämässä antanut tarpeeksi itselleen aikaa tutustua itseensä eikä siis tunne itseään tarpeeksi hyvin eikä osaa sanoittaa tarpeitaan. Sen huomaa kyllä aika helposti. Tie toisen aitoon tuntemiseen käy itsensä tuntemisen kautta. Tietysti jokainen voi henkisesti kasvaa, jos on valmis siihen. Ne henkiset eväät vaan suhteen alussa voi olla kovin erilaiset, mikä jo alkumetreillä tuottaa ongelmaa kommunikaatiossa, vaikka jotkut suhteen alueet toimisikin.

Ja sit niitä jotka löytää suhteen kuin suhteen ja loikkii aina edellisen katkettua uuteen kun ei taas osaa millään olla yksin.

Aika pitkälle kyse on mielenterveydestä. Yhtälailla voi olla pahasti persoonallisuuushäiriöinen jos on erakko taikka jos loikkii suhteesta seuraavaan aina edellisen katkettua kuin että on suhteissa mutta ne ei kestä kauaa.

Usein tuossa viimesessä on kyse tunne-elämän epävakaudesta eli daignoosina tunne-elämältä epävakaa persoonallisuushäiriö. sille tyypillistä on ahdistus joka nousee ajatuksesta että joutuisi elämään yksin ilman jotain suhdetta ja siihen liittyy myös se että suhteessa ei oikein osata olla. Suhteet on tappelua täynnä.

Eka on yleensä joku eristäytynyt tai estynyt persoonallisuushäiriö.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sit niitä jotka löytää suhteen kuin suhteen ja loikkii aina edellisen katkettua uuteen kun ei taas osaa millään olla yksin.

Aika pitkälle kyse on mielenterveydestä. Yhtälailla voi olla pahasti persoonallisuuushäiriöinen jos on erakko taikka jos loikkii suhteesta seuraavaan aina edellisen katkettua kuin että on suhteissa mutta ne ei kestä kauaa.

Usein tuossa viimesessä on kyse tunne-elämän epävakaudesta eli daignoosina tunne-elämältä epävakaa persoonallisuushäiriö. sille tyypillistä on ahdistus joka nousee ajatuksesta että joutuisi elämään yksin ilman jotain suhdetta ja siihen liittyy myös se että suhteessa ei oikein osata olla. Suhteet on tappelua täynnä.

Eka on yleensä joku eristäytynyt tai estynyt persoonallisuushäiriö.

Lue lisää

No tässä nyt kai puhuttiin niistä, jotka ei niihin parisuhteisiin päädy. Tai jotain.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sit niitä jotka löytää suhteen kuin suhteen ja loikkii aina edellisen katkettua uuteen kun ei taas osaa millään olla yksin.

Aika pitkälle kyse on mielenterveydestä. Yhtälailla voi olla pahasti persoonallisuuushäiriöinen jos on erakko taikka jos loikkii suhteesta seuraavaan aina edellisen katkettua kuin että on suhteissa mutta ne ei kestä kauaa.

Usein tuossa viimesessä on kyse tunne-elämän epävakaudesta eli daignoosina tunne-elämältä epävakaa persoonallisuushäiriö. sille tyypillistä on ahdistus joka nousee ajatuksesta että joutuisi elämään yksin ilman jotain suhdetta ja siihen liittyy myös se että suhteessa ei oikein osata olla. Suhteet on tappelua täynnä.

Eka on yleensä joku eristäytynyt tai estynyt persoonallisuushäiriö.

Lue lisää

Sulla ei oo varmaa tietoa. Epävakaa persoonallisuus häiriöinen hakeutuu nimeomaan parisuhteisiin, koska haluaa olla olla se"lapsi".

Estynyt persoonallisuus taas on myös parisuhteessa, mutta on tavallaan varpaillaan ja valmiina hyökkäämään, jos tulee vähänkään kritiikkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sit niitä jotka löytää suhteen kuin suhteen ja loikkii aina edellisen katkettua uuteen kun ei taas osaa millään olla yksin.

Aika pitkälle kyse on mielenterveydestä. Yhtälailla voi olla pahasti persoonallisuuushäiriöinen jos on erakko taikka jos loikkii suhteesta seuraavaan aina edellisen katkettua kuin että on suhteissa mutta ne ei kestä kauaa.

Usein tuossa viimesessä on kyse tunne-elämän epävakaudesta eli daignoosina tunne-elämältä epävakaa persoonallisuushäiriö. sille tyypillistä on ahdistus joka nousee ajatuksesta että joutuisi elämään yksin ilman jotain suhdetta ja siihen liittyy myös se että suhteessa ei oikein osata olla. Suhteet on tappelua täynnä.

Eka on yleensä joku eristäytynyt tai estynyt persoonallisuushäiriö.

Lue lisää

Erakko voi olla myös ilman persoonallisuus häiriötä. Liian kovat pettymykset jo nuorena solmituissa liitoissa voi johtaa tähän. Terveellä tavalla ajatteleva ihminen osaa elää myöskin yksin eikä ole ole riippuvainen toisesta/toisista.

Kyllähän sellaisiakin ihmisiä on parisuhteissa, etenkin keskenään, joilla niitä parisuhdetaitoja ei oikein ole ja se näkyy kyllä niistä ihmisistä ja sellaisista parisuhteista ulospäinkin. Ei sellaisilla ihmisillä ole pääsyä välttämättä koskaan tasapainoisiin parisuhteisiin tasapainoisten ihmisten kanssa eikä välttämättä haluakaan sellaiseen; sehän edellyttäisi itsensä aitoa kohtaamista ja henkistä kasvua. Tietysti oma henkinen "alamittaisuus", jos sitä nyt voi sellaiseksi nimittää, voi olla myös tiedostamaton kipu yksilölle. Kärsimystä varmasti tuollaisille henkilöille tuottaa se, että "hakkaa päätä seinään" jo itsensä kanssa, mikä heijastuu ja näkyy parisuhteessa ja epäonnistumisessa siinä. Jos kaksi tuollaista henkilöä on parisuhteessa, se on varmaan rasite molemmille. Tasapainoinen ihminen ei taas tuollaista jaksa katsella kauaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sit niitä jotka löytää suhteen kuin suhteen ja loikkii aina edellisen katkettua uuteen kun ei taas osaa millään olla yksin.

Aika pitkälle kyse on mielenterveydestä. Yhtälailla voi olla pahasti persoonallisuuushäiriöinen jos on erakko taikka jos loikkii suhteesta seuraavaan aina edellisen katkettua kuin että on suhteissa mutta ne ei kestä kauaa.

Usein tuossa viimesessä on kyse tunne-elämän epävakaudesta eli daignoosina tunne-elämältä epävakaa persoonallisuushäiriö. sille tyypillistä on ahdistus joka nousee ajatuksesta että joutuisi elämään yksin ilman jotain suhdetta ja siihen liittyy myös se että suhteessa ei oikein osata olla. Suhteet on tappelua täynnä.

Eka on yleensä joku eristäytynyt tai estynyt persoonallisuushäiriö.

Lue lisää

Persoonallisuushäiriö ei liity välttämättä mitenkään erakkuuteen eikä parisuhteettomuuteen. Niin ikään parisuhteessa olevista ihmisistä osa on "erakkoluonteita" ja se, kuinka paljon tilaa, rauhaa ja hiljaisuutta kaipaa, on yksilöllistä. Ihmisellä voi olla yhtäläinen kaipuu itsensä kanssa olemiseen ja parisuhteeseen ja yhteyteen muiden kanssa; itse tunnistan itsessäni vahvasti molemmat tarpeet. Tilaa, aikaa ja rauhtaa kaipaa yhtälailla myös parisuhteessa elävät ihmiset. Sopiva määrä noita asioita tukee mielenterveyttä eikä suinkaan vähennä sitä. Päinvastoin se, että ei saa ottaa omaa aikaa, tilaa ja rauhaa, voi johtaa mt-ongelmiin ja siihen, että ihminen alkaa oireilla. Tuossa tulee tietysti yksilölliset erot myös esiin. Se, että nauttii yksinolosta ja yksin tekemisestä, on joillekin tyypillisempää kuin toisille. Se ei ole kuitenkaan sairauden merkki. Usein luovilla ihmisillä on myös taipumus siihen, että pitää ottaa tilaa luovuudelle ja luomiselle, sillä muuten se luominen ei onnistu tai se ainakin kärsii.

Status ei määrittele ihmisen terveyttä. Sekä henkisesti terveitä että sairaita ihmisiä on parisuhteissa. Terve ja aidosti henkisesti aikuinen ihminen kykenee elämään ilman parisuhdetta, mikä on merkki henkisestä itsenäisyydestä. Tasapainoinen, itseään rakastava ihminen, jossain määrin jopa nauttii yksinolosta ja osaa itse järjestää itselleen sellaisia elämänsisältöjä, jotka miellyttää ja viihdyttää häntä itseään. Ihminen ei siis tunne tarvetta elää kenenkään muun kautta, ihmisellä on omat henk.koht. päämäärät ja intressit elämässään. Tuon tulisi olla kunnossa jo parisuhteeseen mentäessä, sillä hyvä parisuhde onnistuu vain kahden henkisesti itsenäisen ja tasapainoisen yksilön välillä.

Ihmissuhderiippuvaiset taas eivät kykene olemaan ilman parisuhdetta ja sietämään itsensä kanssa olemista, toki taustalla voi olla muitakin ongelmia. Sellaisille ihmisille tuottaa suurta ongelmaa tulla toimeen edes itsensä kanssa, saatika sitten toisten. Sehän näkyy ja kuuluu sitten ihmissuhteissakin.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sit niitä jotka löytää suhteen kuin suhteen ja loikkii aina edellisen katkettua uuteen kun ei taas osaa millään olla yksin.

Aika pitkälle kyse on mielenterveydestä. Yhtälailla voi olla pahasti persoonallisuuushäiriöinen jos on erakko taikka jos loikkii suhteesta seuraavaan aina edellisen katkettua kuin että on suhteissa mutta ne ei kestä kauaa.

Usein tuossa viimesessä on kyse tunne-elämän epävakaudesta eli daignoosina tunne-elämältä epävakaa persoonallisuushäiriö. sille tyypillistä on ahdistus joka nousee ajatuksesta että joutuisi elämään yksin ilman jotain suhdetta ja siihen liittyy myös se että suhteessa ei oikein osata olla. Suhteet on tappelua täynnä.

Eka on yleensä joku eristäytynyt tai estynyt persoonallisuushäiriö.

Lue lisää

Vielä pieni lisäys. Se, että henkilö ei halua parisuhdetta, ei tarkoita sitä, että hänellä olisi persoonallisuushäiriö. Voi olla tarve esimerkiksi ystävyyssuhteisiin mutta ei parisuhteen. Yksilö voi olla hieman sosiaalinen ja ujo siihen päälle. Tietysti asia voi palautua myös siihen, että on aseksuaali ja sen lisäksi vielä haluttomuus parisuhteeseen. Aseksuaaleilla voi kuitenkin olla kaipuu läheisyyteen ja parisuhteeseenkin. Ihmiset on yksilöitä ja tarpeet myös hyvin yksilöllisiä. Nämä asiat ei ole mustavalkoisia ja jokaisen yksilön tilanteessa on otettava kaikki tilannetta selittävät asiat huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla ei oo varmaa tietoa. Epävakaa persoonallisuus häiriöinen hakeutuu nimeomaan parisuhteisiin, koska haluaa olla olla se"lapsi".

Estynyt persoonallisuus taas on myös parisuhteessa, mutta on tavallaan varpaillaan ja valmiina hyökkäämään, jos tulee vähänkään kritiikkiä.

Lue lisää

En ole tuo, jolle vastaat, mutta on pakko nyt vastata. Et kuulosta yhtään ammattilaiselta noine kyökkipsykologioinesi. Sinulla on kovin mustavalkoinen ja pelkistävä tuo ajattelu ja siitä seuraavat johtopäätökset. Eihän kaikki parisuhteisiin hakeutuvat halua olla lapsia eivätkä halua kumppanikseen henkisesti alamittaista tai "lasta". Tasapainoinen ja henkisesti aikuinen haluaa toisen aikuisen rinnalleen, ei mitään muuta. Vielä sen lisäksi, että haluaa henkisesti aikuisen vierelleen, voi olla muita kriteerejä, joiden pitää täyttyä. Moni myös haluaa, että kykenee tuntemaan toista kohtaan kokonaisvaltaista intohimoa.

Tuo hyökkäävyys ei liity välttämättä liity estyneeseen persoonallisuuteen, toki se voi joidenkin yksilöiden kohdalla liittyä siihen. Pikemminkin on kysymys siitä, että on huonot kommunikointitaidot, joista hyökkäävyys, puolustelu, toisen mitätöiminen ja halventaminen ja kyvyttömyys pyytää anteeksi ovat esimerkkejä. Nuo voi olla merkkejä persoonallisuushäiriöstä ja/tai sitten siitä, että on opittu käyttäytymismalli ja huonot kommunikointitaidot.

Anonyymi kirjoitti:

En ole tuo, jolle vastaat, mutta on pakko nyt vastata. Et kuulosta yhtään ammattilaiselta noine kyökkipsykologioinesi. Sinulla on kovin mustavalkoinen ja pelkistävä tuo ajattelu ja siitä seuraavat johtopäätökset. Eihän kaikki parisuhteisiin hakeutuvat halua olla lapsia eivätkä halua kumppanikseen henkisesti alamittaista tai "lasta". Tasapainoinen ja henkisesti aikuinen haluaa toisen aikuisen rinnalleen, ei mitään muuta. Vielä sen lisäksi, että haluaa henkisesti aikuisen vierelleen, voi olla muita kriteerejä, joiden pitää täyttyä. Moni myös haluaa, että kykenee tuntemaan toista kohtaan kokonaisvaltaista intohimoa.

Tuo hyökkäävyys ei liity välttämättä liity estyneeseen persoonallisuuteen, toki se voi joidenkin yksilöiden kohdalla liittyä siihen. Pikemminkin on kysymys siitä, että on huonot kommunikointitaidot, joista hyökkäävyys, puolustelu, toisen mitätöiminen ja halventaminen ja kyvyttömyys pyytää anteeksi ovat esimerkkejä. Nuo voi olla merkkejä persoonallisuushäiriöstä ja/tai sitten siitä, että on opittu käyttäytymismalli ja huonot kommunikointitaidot.

Lue lisää

Epävakaa persoonallisuushäiriöllä tarkoitetaan aikuista joka käyttäytyy parisuhteessa kuin lapsi. Esim. Otan sun puhelimen, kun tämä kuuluu minulle tai teenpä kiusaa, kun et sitä ja tuota, kun en ole nähnyt tyyppisesti.

Edellä kuvattu perustuu täysin luettuun ja koettuun (oma parosuhde) käytännön tasolla ja miten ajattelu tapahtuu loogisesti. Tuomalla tieto käytäntöön. Jatkan edellä kuvatun kaltainen ihminen tarvitsee kipeästi terapiaa, jotta parisuhteet ja sosiaaliset suhteet säilyisivät. Noh, tuon ylläkuvatun kaltaisen tilanteen vuoksi parisuhde kariutui.

Tietääkö hän edes, että olet sinkku?

Anonyymi kirjoitti:

Tietääkö hän edes, että olet sinkku?

Juu HRJ se einole punapää satus. Eikä se siis voi sanoo sulle onko satusi sinkku.

Kysy asiaa oikealta satulta etkä palstan Ranelta tai kuristaja asserilta. Okei?

Ei elämästä pidä tehdä kärsimystä! Sinun pitää hankkia siihen elämääsi sinua miellyttäviä asioita. Tehdä oikeita valintoja!

Ujous on kyllä ihan ok. Alkuun varmasti ihan hyväkin asia. Harmi tosiaan vain, että kaikki eivät sitä ymmärrä, vaan luulevat sitä torjunnaksi tai muuten oudoksi.

Vaikka sitten digiin kaikki rahat jos nopein yhteys lisää edes 0.01% mahdollisuuksia. se kaikki tehdään mikä voidaan, vaikka ihmeiden aika onkin ohi.

Toiset näyttäneet että pystyvät

Vielä muutama ajatus tähän aiheeseen liittyen. Mielestäni nyrkkisääntö on se, että oma elämä tulee olla järjestyksessä, jotta voi tuoda järjestystä parisuhteeseen molemmilla. Kukaan tasapainoa kaipaava ja vaativa ei halua parisuhteeseen, joka on kaaosta ja jossa on toinen henkilö, jonka elämä on kaaosta. Sellaisten ihmisten parisuhde, joilla oma elämä jo yksin ollessa on kaaosta, tarkoittaa vain kaaoksellista parisuhdetta.

Ei asiat ole aina kiveenhakattuja mutta parisuhdetta haluavan tulisi kysyä aina ensin sitä, onko oma elämä järjestyksessä ja onko perusasiat järjestyksessä. Jos ei ole, voi miettiä, mitä pitäisi tehdä ja mistä tulisi hakea apua saadakseen elämänsä järjestykseen. Se vaatii kykyä tunnistaa ja tunnustaa, halua muutokseen sekä halua tehdä töitä itsensä ja elämänsä kanssa. Jos oma elämä on pahastikin solmussa, kannattaa antaa useampi vuosi sille, että laittaa ne asiat järestykseen ja vasta sitten, kun on vakiintunut tunne ja tottumus siitä, että se oma elämä rullaa, alkaa vasta sitten etsimään parisuhdetta. Parisuhde ei koskaan poista omia ongelmia. Se vastaa parhaimmillaan läheisyyden ja kumppanuuden tarpeisiin. Se ei ole koskaan ratkaisu moniongelmaisuuteen, johon lähes poikkeuksetta tarvitaan ulkopuolisten apua. Yhdelle tai kahdelle elämänalueelle sijoittuvat haasteet voi tarvita jo ulkopuolisen avun. Moniongelmaisuudessa on kyse lähes kaikilla elämänalueille sijouttuvista pysyvistä tai pitkäaikaisista haasteista. Kahden moniongelmaisen parisuhde on usein rasite molemmille. Voihan se jotakin antaakin mutta se ei rakenna terveellä tavalla. Se, että parisuhde rakentaa terveellä tavalla, vaati sen, että voi ensin hyvin itsensä kanssa. Ehkä se suuri ristiriita syntyy myös monilla siitä, että se kaipaus parisuhteeseen ja läheisyyteen on, mutta ei ole välineitä, kykyä ja ymmärrystä siitä, mitä tasapainoinen parisuhde tarkoittaa ja vaatii.

Kärsivällisyys on hyve. Jos haluaa ja etsii tasapainoista elämää ja parisuhdetta, on aloitetta siitä oman elämän tasapainoon laittamisesta ennen kuin voi rakentaa mitään tasapainoista toisen kanssa. Etenkin naiset (itse naisena sen tiedän) etsivät parisuhteesta ensisijaisesti turvaa. Henkisesti itsenäinenkin nainen etsii turvaa. Järjestys tuo turvaa ja luottamusta. Niitä ei voi antaa kukaan muu kuin tasapainoiseen parisuhteeseen kykenevä tasapainoinen mies.