Svenska folkskolans vänner har inlett ett vänskolprojekt,där
finsk - och svenskspråkiga skolor samarbetar under ett läsår.
Syftet är att sänka tröskeln för samarbete över språkgränsen
och ta fram goda modeller för fungerande vänskolverksamhet.(hbl )
finsk - och svenskspråkiga skolor samarbetar under ett läsår.
Syftet är att sänka tröskeln för samarbete över språkgränsen
och ta fram goda modeller för fungerande vänskolverksamhet.(hbl )
Vastaukset 46
Vanhimmat
Mera sådant.
På tvåspråkiga orter kunde man ha mycket mera samarbete mellan skolorna.
Det skulle inte vara svårt om bara viljan fanns.
Det vore enkelt också om viljan fanns.
Här i Nyland vore det lätt.
Finns gott om skolor på båda språken.
Nära varann också.
Längs med kusten i allmänhet.
Bara att välja.
Inget problem med jättelånga avstånd.
Genom barnen kunde man bygga upp en positiv inställning över språkgränsen.
Nu hardet varit litet krångligt när corona har stört undervisningen.
Oftast nära varann,ibland i samma byggnad.
Sibbo och Lovisa ska åtminstone vara med i projektet.
Espoossa+RKP:n+kunnanvaltuutetut++ovat+vastustaneet+raivokkaasti+kieliryhmien+yhteisiä+välitunteja.
Vilket år `?Kanske det inte ens beror på språket,för många elever att hålla uppsikt över på rasterna.
Alltid större risk för mobbning under rasterna.
Asun Espoossa (täällä syntynyt myös). En ole koskaan kuullut tällaisesta. Onko uutisesta jotakin lähdettä olemassa?
Eipä niitä lähteitä koskaan ole...
Espoossa on aina ollut hyvin sekoittunut popula tässä suhteessa. Eri kieliset ovat lapsesta asti viettäneet aikaa yhdessä. Etenkin Länsi-Espoon alueella. Suhtautuminen on puolin ja toisin luontevaa.
Valtuustojen tapahtumat ja julkiset pöytäkirjat ylittävät valtakunnallisen uutiskynnyksen harvemmin, jotain silti paikallislehtiin.
Jos tällaista on esitetty, niin tuskin "raivokkaasti". Ideana voi olla se, että ruotsinkielistä koulua käyvien on haluttu puhuvan kouluaikana pelkkää ruotsia. Tämä on ymmärrettävä, koska kouluissa käy paljon kaksikielisiä lapsia, joiden ruotsin taitoa halutaan vahvistaa. Ennen tällaiseen ei ole ollut tarvetta, koska ruotsinkielistä koulua kävi enimmäkseen vain ruotsinkieliset.
Flera år har det här samma påståendet dykt upp.
Miten tähän kaavaan sopii se, että ruotsinkielisille ei järjestetä suomen kielikylpyjä, mutta suomenkielisille on tarjottu mittavasti ruotsin, pienen vähemmistökielen, kielikylpyjä jo 1980-luvun lopulta alkaen ja ilman kattavaa tutkimusta kielikylvyn haittapuolista?
Järjestetäänhän niitä esim. Pohjanmaalla. Espoossa valtaosa ruotsinkielisistä on osannut aina myös suomea.
Kielikylvyn haitoista en ole kuullut. Hyödyistä lukenut lehdistä useasti ja nähnyt tv:ssä uutisissa asiasta kerrottavan positiivisesti.
Moneen vuoteen missään ei ole enää järjestettu suomen kielikylpyjä ruotsinkielisille, koska RKP on kuulemma ne kieltänyt. Kun järjestettiin, niitä oli "några få", pari - kolme 200:n ruotsin kielikylvyn joukossa.
Åbo Akademin kasvatustieteen kaksikielisyystutkimuksen dosentti: Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmässä kunnassa Korsnäsissä, en pistäisi lastani suomenkieliseen kouluun. Vaarana on, että lapsi menettää keskeiset osat sanavarastostaan.
Också Tammerfors.
Just nu har man språkbad för svenskspråkiga i Jakobstad.
Ei ainakaan suomen kielikylpy.
Etkö osaa lukea? Juurihan tuossa yllä kerrotaan, että RUOTSINkielisille järjestetään Pietarsaaressa kylpyjä.
Fakta brukar inte spela någon roll då fenno skriver.
Instämmer då du skriver det. I Esbo fungerar det helt smidigt så att man inte ens noterar faktumet.
Siis suomen kielikylpy?
Kerropa missä ja milloin viimeksi?
Laitapa hakusanaksi googleen "språkbad", niin ehkä viisastut. Ei tartte sen jälkeen tulla kyselemään palstalta tällaisia asioita.
Fennona "kryddar " sina inlägg.
Totta, "vastakkainasetelmaa" ei ole eikä ole koskaan ollut. Espookin on ollut aikoinaan myös hyvin ruotsinkielinen.
Man kunde ha musik,sång och idrott då och då tillsammans.
Just precis vad man har.
Vilken lokaltidning har skrivit om den här "skandalen " ?
Kun kysytään, niin jostain kumman syystä aina unohtuu yksityiskohdat... "Muistelen, että...", "Olen kuullut joskus...", "Kuulema näin on sanottu..." - nämä ovat kieliaktiivien pääargumentteja.
Så är det alltid.
Espoossa harrastetaan paljon yli kielirajojen. Tuttuni lapset ovat ruotsinkielisessä urheiluseurassa vaikka ovat suomenkielisiä.
I synnerhet på en sådan ort som Esbo,där svenskan inte är så framträdande i vardagen.
Ja aika paljonkin voi tässä suhteessa tehdä, jos näkee vähän vaivaa.
När hände det ?
Vilket årtal har det hänt ?