Nainen, millaisen kuvan miehestä sait?

Aiemmin vaikutti paljonkin, eikä se ollut pelkkää kuvitelmaa. Mutta sitten hän muuttui. Enkä tiedä enää muuta kuin että musta on tullut itkuinen.

Niin luulin, mutta väärässä taisin olla😢

Vastaanko rehellisesti ja unohdan hetkeksi kaunani häntä kohtaan joita ei hyvitetty?

Hän vaikutti kuin olisi ihan mun pauloissani.
Oli sulosta miten pienet asiat mitä tein sai hänelle niin suuren reaktion. Halasin hän vaikutti siltä kuin sisäisesti sanoisi että lisää.

Hän lipsautteli lauseita joista rivien välistä lukien selvisi että olen mielessä myös kun emme ole yhdessä. Ratkoi mun työpaikan etsintä ongelmaa itsekseenkin.

Se ujous ja hermostuneisuus mun seurassa. Mä meinasin välillä sanoo et mä en oo mikään poppi stara vaan ihan tavis. Ei tarvi stressaa noin paljon.
Söpöö

Kyllä myös ääneen sanoi mitä tuntee mua kohtaan.
Lisäksi ekana kun mut näki halasi ja suuteli mut lähes puhki..

Kyllä mä sen uskoin et siinä jotain aitoakin oli, mut se mistä kaunaa kannan saa epäileen kaikkee tuotakin, koska päähäni
Ei mahdu et miks joku toimisi noin jos ei sitten haluu estää ja sabotoida omia mahdollisuuksiaan tarkoituksella kokonaan

Ps: tämäkään
Ei HRJ:lle eikä kirjoittaja ole Koiraa kakattava S nainen/ punapää

Vaikutti mutta ..en vaan ollut sellainen jonka hän olisi halunnut..
Luulen että hän ihastuu helposti ja häneen ihastutaan helposti..

En enää tiedä voinko luottaa omaan arviooni. Ehkä omien tunteideni läpi tulkitsin väärin. Kaveruutta vai jotain muuta? Varma olen siitä ettei kuitenkaan mitään vastaavaa tunnetta ollut kuin itselläni.

Ei vaikuttanut, päinvastoin.
Ennen lähtöään loi jokseenkin halveksuvan katseen.

Ei vaikuttanut. Oli vain neutraali.

vaikutti

Olkoot minun ja hänen välinen asia. En ole syypää teidän suhteisiin, niiden kariutumiseen tai onnistumiseen.

Olen huomannut joskus joissain henkilöissä piirteitä, jotka voi tulkita ihastumiseksi. Ikinä ei voi olla varma. Aina ei voi valitettavasti vastata tunteisiin. Ja vaikkakin poditiivistahan huomion pitäisi olla, mutta joskus se on turhauttavaa. Miksi te jatkatte tätä? Miksi ette jätä rauhaan?

Ensimmäinen , ei.

Toinen, ei, .

Kolmas kyllä!

No ei vaikuttanut 😁😁😁

Epäilen että omat ihastumisen tunteeni hämäävät minua eli järjellä ajateltuna en usko että tosiasiassa olisi mitenkään ihastunut vaan käytöksensä vaikuttaa olevan ennemminkin vihastunut.

Olen jäänyt hänen sanoistaan käsitykseen että olen vähäpätöinen, jopa suorastaan yhdentekevä. Ei paljoa kiinnosta tekemiseni tai ajatukseni. Toisinaan käytöksensä osoittaa myös kuin ettei minua olisi hänelle olemassakaan. Toisinaan ilmeestäkin näkyy että pitäisi jotenkin epämiellyttävänä, selvästi välttää katsomasta viimeiseen asti silmiin, ja sitä taidan sitten olla miksi yrittäisin olla mahdollisimman olematon ja neutraali jos pakon vuoksi joudumme tekemisiin etten ärsyttäisi. Muita kohtaan hän onkin sitten aivan erilainen, sellainen mihin häneen alunperin menin ihastumaankin. Toisinaan saattaa hymyillä minullekkin mutta luulen että se johtuu juurikin siitä jos muita on paikalla niin haluaa heille näyttää ettei niin kovasti inhoaisi. Hyvää työtä tekee kyllä onneksi sen eteen että nämä tunteet kuihtuvat ja kuolevat, odotan jo sitä päivää kun tajuan itsekkin etten näe hänessä enää mitään erikoista.

En voi tietää.

Tulkinta ei vastaa totuutta.

Viimeiset selkeät ihastumisen merkit jossain miehessä havaittu noin 15 vuotta sitten. Kyllähän sen käytöksestä näkee

Sain kuvan, että tunteita voisi olla. En voi olla täysin väärässä, koska itse on kerran myöntänyt ainakin ohimeneviä tunteita olleen hajoa sanoo, että ettei halua koiraa, vaan haluaa vaimon ja lapsen, kääntää päätä ja katsoo suoraan silmiin (seurassa). Sekin on aika vahva epäsuora kannanotto.

Kuitenkin, jos sanoo ei-kiitos selityksillä vaikka sitten ihan täysin pätevästä syystä, niin ei sitä lausuntoa noin vain voi ohittaa. Hänen eleensä, silmät ja ilmeet ovat ei:n jälkeen kertoneet tunteista ainakin jollain tasolla. Silti se, että on jotain tunteita ei tarkoita, että voi tai haluaa. Tunteiden tasokin mitä näen voi olla pelkkää tykkäämistä ihmisenä (lämpö näkyy sekä rakkaudessa että kun ihminen on ”vain”ihmisenä tärkeä) tai ”vain” seksuaalisviritteistä flirttiä.

Jokaisella meilläkin velvollisuus tuoda tunteenne ja haluamme esiin, jos haluamme suhteen. Jos on ollut esteitä, ja ne on hävinneet, ei toinen voi tuota tietää kertomatta: Jos ei vaihtuu kyllä-vastaukseen, on kohtuuton kuvitella, että toinen sen arvaa. Silloin pitää palata asiaan ja kysyä vieläkö tarjous on voimassa.

Ei tukkii mahdollisuudet kovin konkreettisesti enää yrittää. Yrittäminen menisi ahdistelun puolelle ja sanoja on vaan kunnioitettava oli oma tunne kuinka vahva vaan. Vaihtoehtoja tehdä asialle mitään ei juuri ole.

Vaikutti aluksi. Hämmennyin siitä. Kun ihastuin häneen, alkoi hän muuttua hyvinkin torjuvaksi. Sitä ei voinut olla huomaamatta. En mielestäni kuvitellut kumpaakaan ihastusta enkä torjuntaa. Luulen että aiheutin hänelle sopimattomia ja ristiriitaisia tunteita.

Ei todellakaan ollut, ei ihastunut tee niin mitä hän.

Saattohan se Seppo musta vähän tykätä.

Ehkä vaan kuvittelin, ett alussa saattoi vähän olla, sitten rupesi käyttäytymään tylymmin, joten siitä päätellen ei ollut mistään sellasesta kyse. Eikä sen näköinen mies oikeasti olisikaan voinut mun näköisestä rumiluksesta kiinnostua😂😂😂. Hänenlaisella pitää olla tosi edustavan näköinen nainen, jota kehtaa esitellä.

Eos, kun ei kunnolla olla nähty todella pitkiin aikoihin. Sepä tässä just on kun ei tiedä että kuvittelinko vaan omiani, vai oliko jotain hänen puolelta. Itellä on sinkkuna oloa jo vuosia takana sinkkuelämää viettämättömänä, ja edellinen suhde jätti paljon arpia, ja on myös yhtenä syynä yli vuosikymmenen yksin oloon, sekä oma sairastelu joka paheni vuosi sitten. Vaikka tämä mies on toistaiseksi ainoa kuka on päässyt mun paksujen muurien läpi, oon siitä huolimatta todella epävarma sen suhteen että mua kukaan oikeesti haluis. Exä oli jos ei narsisti, niin ainakin omisti narsistisia piirteitä, ja varsinkin loppuvaiheessa sain siitä osani. Itsetunto meni, ja viime vuonna huonontunut vointi vei senkin vähän mitä sitä olin saanut siihen mennessä parissa vuodessa takaisin.

Halusi hauskanpitoa. Ei vastuuta, ei vakavaa. Saattoi olla ihastunut pintaan, ei syvemmin. Ainakin peitti sen äärimmäisen hyvin jos tunsi mitään syvempää tai aidompaa. Näin myös auttoi etääntymään ja päästämään lopulta irti.

en tiedä. ihmettelin juttuja. pienen hetken ajattelin että.

Välillä 😘

Vaikea sanoa, välillä luulen niin, mutta sitten taas palautan itseni maan pinnalle. Miksi hän minusta olisi kiinnostunut, aika vaikea uskoa, mutta iloitsen kyllä vähästäkin ajasta, jonka hän minulle suo. Taidan tarvita häntä enemmän kuin hän minua.