0len 39 ja mies eroaa eikä enää paljon mua halunnut. Mä olisin ollu usein halukas.
Meillä oli ristiriitoja kyllä.
En usko että mul on enää koskaan seksiä. Säälittävää. Ja pelottavaa. Mitä helvettiä tehdä. En halua säätää mitään säälittävää. Vaan arvokasta ja kaunista sen pitää olla eikä jotai säätämistä sitte..
Mitä hittoa siis tehdä. Enkä pidä siitä et pitäs yrittää iskeä joku. Ei jaksa sellasta yrittämistä kään :D nyyh myöskin.. Sekavat tunteet koko asiassa.
Meillä oli ristiriitoja kyllä.
En usko että mul on enää koskaan seksiä. Säälittävää. Ja pelottavaa. Mitä helvettiä tehdä. En halua säätää mitään säälittävää. Vaan arvokasta ja kaunista sen pitää olla eikä jotai säätämistä sitte..
Mitä hittoa siis tehdä. Enkä pidä siitä et pitäs yrittää iskeä joku. Ei jaksa sellasta yrittämistä kään :D nyyh myöskin.. Sekavat tunteet koko asiassa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja, tuntuu sille et ku on olevinaan ettei halua seksiä ni sillon sitä saa elämässä. Niin oli mun parisuhteessa. Oot kuin et kauheasti haluais. Ni sillon sitä on. Mut kun joku näkee epätoivon ja tarpeen, tai toinen, ni sillon kyllä jäät ilman :D häh, ihan ihme kuvio tuossa. Onko se se vaikeasti tavoiteltavuus joka miestä kiihottaa ???????!!!!!!!
Epätoivo ei oikein kiihota miehessä sen enempää kuin naisessakaan, mut olisi kyllä hyvä piirre miehessä kiinnostua naisen haluista. Mulle yks entinen poikaystävä totesi kerran että mä oon aina niin kiimasen näkönen, eikä tarkoittanut sitä kohteliaisuudeksi :( Ei ollut pitkä suhde se.
Mutta et oo ensimmäinen etkä viimeinen eroava nainen joka suotta pelkää että tämä, siis seksi ja läheisyys, oli sitten tässä. Löydät varmasti vielä itsellesi toisenlaisen miehen.
Meitä miehiä on moneen junaan. Itse en pidä ollenkaan sellaisesta valtapeliseksistä, että toinen esittää vaikeastitavoiteltava tai jostain muusta vallankäytöllisestä syystä rajoittaa seksin määrää. Minusta se kun nätisti ehdottaa, että voitaisiinko, se pitäisi riittää.
Mutta ei kannata huolestua siitä erosta. Se on uuden alku. Keskimääräisen eliniän perusteella sinulla on vielä noin samanverran elämää edessä kuin on elettyjä päiviä kerrytettyä kokemusta.
Eiku uusia kokemuksia kohti, menneitä ei kannata jäädä murehtimaan!
Niin kai. En minäkään pidä valtapelistä. Jännitys ei haittaa mut se on eri asia minusta kuin valtapeli. En oo täysin varma hänestä oliko valtapeliä tai vaikeasti tavoiteltavuus hänestä joku juttu. Valtapeliä mietin kriisissä. Tai sitten ei oikeasti kyenny enää. Ehkä sitä turhaa on vatvoa vaikka on tullu vatvottua. Kiitos vain.
Aika tukala tilanne..