Hyvät herrat ja naisetkin. Nyt tarttis apua... Olen 27-vuotias, kauniskin nainen. Sen enempää luonteesta ym puhumatta kerron, että sosiaalinen, iloinen ja huumorintajuinen. Kuitenkin janoan syvällisyyttä. No niin ja asiaan.
Kävipä niin, että kaverit päättivät naittaa minut ja yhden kaveripiirin nuoren miehen. Tämä mies on kaverini kaverin serkku ja siksi ei aiemmin oltu tavattu. Nyt kuitenkin liikutaan samassa porukassa... Kävimme treffeillä ja hän kiinnostui minusta. Ja minä todellakin hänestä. Ehkä hän on jollain tavalla vastakohta, mutta kuitenkin tarpeeksi samanlainen ja ajattelee hyvin pitkälti samalla tavalla asioista ja etenkin parisuhteesta. Kävimme toisillakin deiteillä ja vielä kolmansilla. Silloin päästiin pussailemaan. Hän on hyvin harkitsevainen ja pohtiva luonne. Eikä halua loukata tai satuttaa, eli ei käytä tilannetta hyväkseen. Kolmansilla deiteillä hän jäi yöksi, mutta seksiä emme kuitenkaan (valitettavasti) harrastaneet. Seuraavana aamuna hän oli vaisu ja tilanne jäi täysin auki.
Sitten ei kuulunut mitään pariin viikkoon, vaikka laitoin pari viestiä. Viimein soiteltiin ja hän oli todella lämmin ja kauniisti teki "bänät". Syyksi hän kertoi, että oli saanut alkuvuodesta niin pahasti näpeilleen edellisen ihastuksen kanssa, että ei halua tämän vakavampaa. Hän myönsi ihastuneensa minuun ja sanoi minun olevan ihana ihminen. Jos olisin tullut hänen elämäänsä myöhemmässä vaiheessa, tästä olisi tullut enemmän. Tiedän, että hän tarkoitti tätä, eikä vain selitellyt.
Mutta viime bileissä selvisi, että hän olikin ollut todella ihastunut siihen edelliseen tyttöön, jota kaverit hänelle naittivat... Ja tämä tyttö ei ollut kiinnostunut sen enempää. Oikea jatkumo taas näitä epätoivoisia. Tämä tyttö siis pyörii myös samoissa piireissä. Eli tämä mies oli häneen niin ihastunut, niinkuin minä nyt häneen, että ei ole päässyt/päästänyt irti ja ei ollut siksi valmis mihinkään.
Mun moka, että menin ihastumaan niin täysin tähän ihmiseen, että en saa mielestä... Ja me törmätään jatkuvasti kaveriporukassakin. Aika auttaa. Kai. Olisin todellakin ollut valmis vakavaan suhteeseen hänen kanssaan. Mikään tai kukaan ei tunnu samalta, niin että voisin unohtaa. Mikä siis avuksi?
Voiko toisen pääntä kääntää hienovaraisesti, ettei hän itsekään sitä tiedä :) Oikeen kaunari meininkiä.. Ei kun oikeesti. Hänellä oli tunteita kuitenkin. Nyt vaikutan epätoivoiselta, mutta face to face yritän olla kuin ei mitään...Mitä ihmettä voisin tehdä, että hän huomaisikin, mitä menettäisi... Olla oma itseni. Ehkä kuulisin mielelläni onko jollekin tapahtunut näin, mutta silti siitä olisi myöhemmin ura urjennut ja suhde alkanut... Haluan kunnioittaa toisen päätöstä ja miehethän inhoavat liian selviä tapauksia ja roikkujia, joten yritän todella olla coolina. Eipä se helppoa ole... Mutta mitään ei saa toisaalta, jos ei näe vaivaa....
Kävipä niin, että kaverit päättivät naittaa minut ja yhden kaveripiirin nuoren miehen. Tämä mies on kaverini kaverin serkku ja siksi ei aiemmin oltu tavattu. Nyt kuitenkin liikutaan samassa porukassa... Kävimme treffeillä ja hän kiinnostui minusta. Ja minä todellakin hänestä. Ehkä hän on jollain tavalla vastakohta, mutta kuitenkin tarpeeksi samanlainen ja ajattelee hyvin pitkälti samalla tavalla asioista ja etenkin parisuhteesta. Kävimme toisillakin deiteillä ja vielä kolmansilla. Silloin päästiin pussailemaan. Hän on hyvin harkitsevainen ja pohtiva luonne. Eikä halua loukata tai satuttaa, eli ei käytä tilannetta hyväkseen. Kolmansilla deiteillä hän jäi yöksi, mutta seksiä emme kuitenkaan (valitettavasti) harrastaneet. Seuraavana aamuna hän oli vaisu ja tilanne jäi täysin auki.
Sitten ei kuulunut mitään pariin viikkoon, vaikka laitoin pari viestiä. Viimein soiteltiin ja hän oli todella lämmin ja kauniisti teki "bänät". Syyksi hän kertoi, että oli saanut alkuvuodesta niin pahasti näpeilleen edellisen ihastuksen kanssa, että ei halua tämän vakavampaa. Hän myönsi ihastuneensa minuun ja sanoi minun olevan ihana ihminen. Jos olisin tullut hänen elämäänsä myöhemmässä vaiheessa, tästä olisi tullut enemmän. Tiedän, että hän tarkoitti tätä, eikä vain selitellyt.
Mutta viime bileissä selvisi, että hän olikin ollut todella ihastunut siihen edelliseen tyttöön, jota kaverit hänelle naittivat... Ja tämä tyttö ei ollut kiinnostunut sen enempää. Oikea jatkumo taas näitä epätoivoisia. Tämä tyttö siis pyörii myös samoissa piireissä. Eli tämä mies oli häneen niin ihastunut, niinkuin minä nyt häneen, että ei ole päässyt/päästänyt irti ja ei ollut siksi valmis mihinkään.
Mun moka, että menin ihastumaan niin täysin tähän ihmiseen, että en saa mielestä... Ja me törmätään jatkuvasti kaveriporukassakin. Aika auttaa. Kai. Olisin todellakin ollut valmis vakavaan suhteeseen hänen kanssaan. Mikään tai kukaan ei tunnu samalta, niin että voisin unohtaa. Mikä siis avuksi?
Voiko toisen pääntä kääntää hienovaraisesti, ettei hän itsekään sitä tiedä :) Oikeen kaunari meininkiä.. Ei kun oikeesti. Hänellä oli tunteita kuitenkin. Nyt vaikutan epätoivoiselta, mutta face to face yritän olla kuin ei mitään...Mitä ihmettä voisin tehdä, että hän huomaisikin, mitä menettäisi... Olla oma itseni. Ehkä kuulisin mielelläni onko jollekin tapahtunut näin, mutta silti siitä olisi myöhemmin ura urjennut ja suhde alkanut... Haluan kunnioittaa toisen päätöstä ja miehethän inhoavat liian selviä tapauksia ja roikkujia, joten yritän todella olla coolina. Eipä se helppoa ole... Mutta mitään ei saa toisaalta, jos ei näe vaivaa....
Vastaukset 2
Vanhimmat
mut mun lukeminen tössäs jo tohon kun sanoit: oon 27v kaunis nainen. :)
Hei vaan Muru,
ihan tähän kärkeen, ei meitä bittileelioita tarvitse vakuuttaa siitä, että olet ihastumisen kohteeksi kelpaava. Vakuuta se itsellesi. Ihastujan mielestä olet joka tapauksessa kaunis ja mukava;)
Johtopäätöksiä miehen motiiveista et voi tehdä, viittaan tässä tuohon, että hän pistikin poikki syystä y, eikä ilmoittamastaan x:stä. Hänen sinulle kertomansa syy on se, jonka mukaan eletään.
Olen törmännyt hijan sellaiseen ilmiöön miehissä, jonka luulin (epävarmuuksissani) olevan puhtaasti naisten luonteenpiirre: mies saattaa luulla, ettet ole hänestä kiinnostunut, jos ette harrasta seksiä. Näin meillä. Ja onneksi vaan tämä meidän isäntä avasi suunsa, että saatiin asia selvitettyä.
Hän oli saanut edelliseltä näpeilleen (ilmeisesti juuri tämä porukoissanne pyörivä pimu), ja koska sinäkään et häntä "halunnut", kaveri suojeli nyt itseään uudemmalta näpeille saamiselta.
Siis jos päätelmäni ovat edes himpun verran oikeilla jäljillä, suosittelisin, ettet hänen seuraansa ainakaan välttele. Juttele hänen kanssaan mukavia, kehaise joskus vaikka jotain hänen piirrettään, lyhyesti: käyttäydy häntä kohtaan niinkuin olisit ihastunut häneen. Jarruttamalla ei pääse eteenpäin, kuten mahdollisesti autokoulun käyneenä tiedät.
Roikkuvassa ja hyväkäytöksisessä naisessa on kyllä maailmojen ero. Mutta mieti toki myös, mitkä omat motiivisi ovat: oletko ihastunut tähän mieheen, vai ajatukseen poikaystävästä?
Onnea matkaan, toivottavasti löydät rakkauden.
J.K: Ja lopeta kaunareiden katselu. Olet siihen sekä liian nuori, että liian vanha.