Mitä enää on luterilaisuus!

Toki ensimmäinen. Vaikka tietämättömät luulevat jälkimmäistä 🐸

Käytännön luterilaisuuden määrittelee jäsenistön tahtotila, joten arvomaailmaltaan ja touhuiltaan luterilaisuus on enenevissä määrin rivijäsenien näkemysten mukaista (vähemmän ylhäältä määrättyä, vähemmän Raamattu-keskeistä).

Mielenkiintoista mikä taho alkaa rahottaa kirkkoa sitten kun ovat myyneet kaiken mikä on myytävissä ja vöki vähenee kaiken aikaa!

valtio tietenin rientää apuun, pitäähän piispojen saada sadattuhannensa ja appien palkkansa se on selvä toki.

Luterilaisuus on Lutherin uskonpuhdistuksen jälkeen puhdistettua uskoa eli puhdasuskoisuutta.

Olen ollut luterilainen syntymästäni saakka. Käynyt seurakunnan päiväkerhoa ja pyhäkoulua. Rippileirin kävin ja halusin isoseksi. Toimin pyhäkoulu opettajana ja kerhonohjaajana. Olin kirkolla työssä päiväkerhonohjaajana ja diakoniatyöntekijänä. Kävin raamattupiireissä. Uskonasiat tuntuivat selkeiltä. Ajattelin että ymmärrän ydinasiat ja se riittää. Yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Sitten opiskelin ja vaihdoin kunnalle työhön. Menin naimisiin ja sain lapsia. Arkiset asiat veivät aikani. Kävin joskus kirkossa, en juurikaan viitsinyt lukea Raamattua, koska mielestäni tiesin ydinkohdat. Rukoilin, kun elämässä oli vaikeaa. Mutta pidin itseäni uskovaisena. Minulla oli paljon epäilyksiä.
Sitten katselin tv 7 ja koin jotain erikoista, jotain minkä nimeän karismaattiseksi. Rukoilin eri tavalla kuin ennen. Mutta kun katselin ohjelmia, niin jotkut asiat alkoivat tuntua vääriltä. Esimerkiksi että vaadittiin jossain ohjelmassa Jumalaa parantamaan sairauksia eikä hyväksytty ajatusta ettei Jumala parantaisikaan. Lakkasin katsomasta tv 7 kokonaan,. Mutta jotakin sieltä olin saanut, joka innosti minua lukemaan kristillisiä kirjoja. Luin kirjan Olen nähnyt kuninkaan Anne Graham Lotzilta. Kirjassa oli paljon sellaista mikä ei minua puhutellut ja ajattelin eri tavalla, mutta kirjan takana oli tehtävä, jonka avulla harjoitella Raamatun lukemista. Se todella innosti minua. Kun luin Raamatun kohtia ja tutkin niitä kysymysten pohjalta sain uusia omakohtaisia oivalluksia Raamatusta.
Uskoani uudisti myös elämässäni kokemani raskaat asiat ja kun jouduin kohtaamaan oman syntisyyteni aivan eri tavalla kuin koskaan ennen. Konkreettisesti itkin syntejäni.
Ajattelen luterilaisessa kirkossa o n helppo luulla elävänsä Jumalan yhteydessä ja kuitenkin elää kaukana. Jumalasta.
No luterilainen kirkko on kotini. Kun korona on ohi, tahdon takaisin yhteyden seurakuntaan, mistä olen ollut poissa vuosikymmeniä.

"Ajattelen luterilaisessa kirkossa o n helppo luulla elävänsä Jumalan yhteydessä ja kuitenkin elää kaukana. Jumalasta. "

Kuule,tie,totuus,elämä on sinussa itsessä.Se ei ole opetuksissa laissa,Jumalassa.
Tie,totuus,elämä on sinussa itsessä.