Näin pienenä huomiona sen voi sanoa. Kun toinen haluaa, toinen ei, kun toinen lähestyy, toinen ei. No, joskus kyllä tuntuu, että askellamme kokonaan eri suuntiin. Olemme etääntyneet ja ehkä eksyneetkin. Epätoivoista rämpimistä.
Askellamme eri tahtiin
Anonyymi
15<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miksiköhän näin kävi?
Tiedän kyllä syyn, mutta hän ei ehkä tajua. Tai sitten tää on yksipuolista.
Totta
Niin, onko tää nyt sit tuhoontuomittu koko juttu?
Joskus tuntuu siltä. Jos molemmat koheltaa samaan malliin, niin vähänhän sitä toivoa on.
Ehkä meitä molempia pelottaa. Mitä se toinen ajattelee ja tuntee. On helpompi jättää selvittämättä, mitä se toinen oikeasti haluaa ja mitä voisi olla. Jos molemmat liikkuisi samaan aikaan, samaan pisteeseen, voisi tapahtua törmäys ja sen törmäyksen lopputulosta voi vain arvailla.
Meidän pitää sopia lähdöstä yhdessä ja yhtäaikaa.
Sovitaan vaan.
Katkokävelylle
Ei tuo oikein osu. Olen halunnut koko ajan.
Kenestä olet etääntynyt?
Yksi rehellinen avoin keskustelu rauhassa kahden, ja ongelmaa ei enää ole. Vai mitä tuumit ap?
Avoin keskustelu sopii. Ongelman olemassaolo riippuu lopputuloksesta. Ilman kipuja en voi hänestä luopua.
Voisin sanoa ihan samoin omasta tapauksestani. Toivon kyllä että loppupeleissä osaamme mennä samaan suuntaan, hän on minulle todella tärkeä.
Se on vastavuoroista.