Rakas.
En olisi jäänyt tänne roikkumaan, jos luonteeni olisi erilainen. Tai jos en olisi oikeasti ollut rakastunut, rakastanut ja tuntenut ikävää.
Nyt on selkeästi kevään myötä, valon lisääntyessä ollut hankalampaa tulla toimeen paitsi itseni myös näiden tunteiden kanssa. Ymmärrätkö mun itseironiaa... Onko totta, että tämä vie loppuelämän, kun tiedän, että toisinkin voisi olla.
Olisin tarvinnut ne sanasi, että unohda, en tunne samoin, jatka elämää.
Mutta niin se ei mennyt. Nämä hiljaiset vuodet eivät ole vielä riittäneet kertomaan.
Se oli ihmeellistä, siltä se tuntui. Eihän se muuten niin suurta olisikaan ollut. Toivon sinulle kaikkea hyvää, rakkautta ja onnea. Ja että joku viisas, jota arvostat, toteaisi sinulle joskus, että olisit helpottanut sen nuoren naisen tuskaa ja irtipäästämistä sanoilla, jotka ovat ehkä julmia mutta samalla totta. Sillä niin fraasi kuin se onkin niin totuus vapauttaa. Ei mikään muu.
Muistot ovat aarteita, minun rikkauteni. Ja tämän kaiken keskellä lohduttaa niin kovin paljon, että jossain siellä sinä elät ja hymyilet ja olet onnellinen. Olethan. Olet sellainen, voin hyvin kuvitella, naiset ihastuvat sinuun herkästi ja ilmeisesti sinullekin käy niin, että ihastut herkästi. Voin olla väärässäkin siinä, ettet ihastu herkästi. En tiedä. Mutta kun hurmaava olet.
Rakastuminen onkin sitten jo eri asia.
Kaikella rakkaudella.
En olisi jäänyt tänne roikkumaan, jos luonteeni olisi erilainen. Tai jos en olisi oikeasti ollut rakastunut, rakastanut ja tuntenut ikävää.
Nyt on selkeästi kevään myötä, valon lisääntyessä ollut hankalampaa tulla toimeen paitsi itseni myös näiden tunteiden kanssa. Ymmärrätkö mun itseironiaa... Onko totta, että tämä vie loppuelämän, kun tiedän, että toisinkin voisi olla.
Olisin tarvinnut ne sanasi, että unohda, en tunne samoin, jatka elämää.
Mutta niin se ei mennyt. Nämä hiljaiset vuodet eivät ole vielä riittäneet kertomaan.
Se oli ihmeellistä, siltä se tuntui. Eihän se muuten niin suurta olisikaan ollut. Toivon sinulle kaikkea hyvää, rakkautta ja onnea. Ja että joku viisas, jota arvostat, toteaisi sinulle joskus, että olisit helpottanut sen nuoren naisen tuskaa ja irtipäästämistä sanoilla, jotka ovat ehkä julmia mutta samalla totta. Sillä niin fraasi kuin se onkin niin totuus vapauttaa. Ei mikään muu.
Muistot ovat aarteita, minun rikkauteni. Ja tämän kaiken keskellä lohduttaa niin kovin paljon, että jossain siellä sinä elät ja hymyilet ja olet onnellinen. Olethan. Olet sellainen, voin hyvin kuvitella, naiset ihastuvat sinuun herkästi ja ilmeisesti sinullekin käy niin, että ihastut herkästi. Voin olla väärässäkin siinä, ettet ihastu herkästi. En tiedä. Mutta kun hurmaava olet.
Rakastuminen onkin sitten jo eri asia.
Kaikella rakkaudella.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Aurinkoista kevättä aloittajalle. Kauniit sanasi tippuvat kuin taivaalta satavat lumihiutaleet, yksi kerrallaan. Mitä tässä voi kuin ihmetellä näitä molempia ilmiöitä. Poutapilvet, ne saapuu aina uudelleen, sanotaan Rainerin laulussa. Näitä me nyt tarvitaan ja sinua aloittaja, kuka oletkin. Moi
Kiitos, samoin sinulle!keitä me lienemmekään 🙂
Unohtamaan kehottavat sanat voivat olla tarkoituksella jääneet sanomatta, koska hän itsekään ei ole pystynyt unohtamaan.
Mene ja tiedä, ehkä se ajatus pitää minut täällä ja kaipuussa.
Kaunis kirje on kirjoitettu jollekin, hienoa 👍
Kiitos!
AP, kirjoitat hyvin ja kauniisti. Toivon, että löydät onnen ja rakkauden elämässäsi.
Kiitos, samoin sinulle!
Mikä oli esteenä , ettei voinut puhua ja tutustua ?
Tutustuttiin me 🙂
-aloittaja
Ette sitten "pidemmälle" edenneet...N.S rohkeammalle asteelle...?
Mitä sinä sillä tiedolla tekisit? 😀
-aloittaja
Haen tunnisteita...ei sen ihmeempää.
Ymmärsin kyllä.
Kirjeen pitäisi kertoa hänelle, itse sanan jo "kirje" 😉
-aloittaja