Oon rakastunu koulukaveriini jonka oon tuntenu reippaan vuoden. Ja oon myös seurustellu kolmisen vuotta. Ollaan meinattu erota muutama kerta sit on välil menny tosi ihanastiki. Mut nyt menee paskasti ,mä en pysty oleen ajattelematta sitä kaveriini ku me vaik halataanki poikaystvän kanssa, ja ei edes asuta yhes ja nähään aika harvoin, viikottain kuitenki. En pääse irti kummastakaan poikaystäväst enkä kaverist johon oon rakastunu. Eikä se kaverini välttämättä jaa tunteitani. Poikaystäväni rakstaa mua ja mie ainakin olen rakastanu häntä. Häpeän kun petän häntä näin ajatuksellisesti. Olen vaan niin rakastunu- ehkä molempiin. Ja mitä jos menee hyvä ystävyys paskaks jos kerron? Ollan viel samaa kaveriporukkaa? Ja mitä jos aina vaan sit mietn poikaystäväni kans et entä jos oisin vaihtanu sut parempaan... Jos se nyt edes parempi on. Sitä paitsi ansaitsenko kumpaakaan. En tahtois satuttaa poikaystävääni jättämällä enkä haaveilemal muista. Mä oon joskus vihjassu täst sille se sano et joo kaikki ihastuu pitkäs juoksus joskus muihinki. Ollaan sovittu et olennaista on se mitä tekee ku ajatuksii on vaikee hallita ja mitään ei oo tapahtunu. Mutta oloni on niin neuvoton. Molempiin miehiin ihastuin ensi silmäyksel ja töissäni olen paljon tekemisis sen toisen kans. Joskus toivon et poikaystäväni jättäis mut ja joskus pelkään niin paljon sitä. Ikävä olis kova.
Rakastunut kaveriin ja varattu -83
neuvoton
0366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.