Osa kuolee siihen. Se tehtiin teidän suvun rautapannulla. Annoin sen myöhemmin sille teidän suojatin lapselle noitaleikkiin. Rupesi pian raivoomaan. Sattumaa vain, kaikkihan liittyi vaan itsestä. Vaalea tyttö, sillä ei kavereita, huutava, äidilleen pyllikoiva.
Tiedätkö millä päänhakkaus tehtiin?
Anonyymi
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Menestyy kyllä hyvin koulussa.
Kaikki tekosi menee tyttösi kautta, niin kauan kun jatkatte.
Ikävä juttu. Jotain peruuttamatonta siellä varmaan on. Kuten meillä kaikilla. Meidän lasten kokemuksissa, täydellisessä lapsuudessa. Ja sen myötä myös teidän. Nyt ja /tai tulevaisuudessa. On opittava käyttäytymään järkevästi. On opittava olemaan ihminen. Se poikakin pitää kasvattaa joka hakkasi poikani päätä oven väliin, ja äiti istui pöydässä ja joi.
Eiköhän jotain keksitä. Ehkä hän vielä pelastuu, vaikka tulevaisuus ei kovin hyvältä vaikuta, ottaen huomioon äitinsä kaverit. Synnin velka on suuri. Katumus.
Sen puolesta rukoilen että menisi isälleen. Toki ymmärrän että isä ei huoltajuutta uskalla hakea. Enkä minä tehdä ilmoitusta. Itsekin mietin jossain vaiheessa yksinhuoltajuutta, jonka jälkeen sitten rupesi tapahtumaan. Ehkä joskus tämä loppuu. Ehkä heidän sielunsa pitää pelastaa, tai sitten ilmoittaa heti kuoleman jälkeen missä ovat. En kyllä halua heitä kummittelemaan. En ole tappamassa, mutta ikää ja sairauksia rupee heillä olemaan. Ja sitten on tuo poika. Joka kasvaa kieroon ja osaa jo varastaa. Sain lapsia, en voi sanoa että liittoa katuisin. Mutta jos olisin saanut samat lapset jonkun muun kanssa, niin kyllä tämän suvun tapaamista voisin katua.
Niitä työtyyppejä kadun. Kadun että ikinä tapasin sen yhden toimarin ja jouduin sinne. Kai niin oli tarkoitettu, mutta toivottavasti ei tarvitse sitä porukkaa nähdä. Harvoin sanon, mutta ensimmäinen tunne heistä on vastenmielisyys. Nyt tämä keissi rupee olemaan tässä. Miten tästä sitten jatketaan. Varmaan päivä kerrallaan. Tuo yksi taas mököttää vieressä kun asiat ei mennyt niin kuin haluttiin. Nuorimman kohdalla se mökötti 9 kk kun en tehnyt aborttia. Jos niitä enkeleitä olisi tarjolla, niin voisin viereen ottaa!
Mikset itse puuttunut auttanut lastasi?
Eikös tuo poika täällä ole, terveenä. Ei sitä manauksrlka tehdä. Se tehdään terveydellä ja rakkaudella. Ei odottavan äidin psyykkinen kisa lasta auta. Äidin auttaminen kyllä. Mutta satanisteilla on omat uskomuksensa.
Sen kun koki, ymmärsin että nyt ei oo kivat tyypit seurassa.
Tämä nuorempi tulee vielä enempi äitiinsä. Miehen pari sukulaista on nyrpistänyt nokkaansa, yksi ei halunnut edes lähelleen. Yksi mihin satsnistitkaan eivät pysty. Tuhoamaan oikeaa rakkautta. Puhdasta, hyvää, pyyteetöntä. Sitä on äidin rakkaus. Olen pahoillanne puolestanne, että kukaan ei teistä ole sitä saanut kokea. Sitä ei kopioida, varastaa tai näytellä, valehdella tai pilkata. Se tulee sydämestä, se kestää, se ei taivu, se ei kerskaile tai kumarra. Se on ja pysyy. Tähtiin kirjoitettu valo pimeydessä. Sitä se on, rakkaus. Romanttiseen rakkauteen yhdistyy myös intohimo ja kumppanuus, tasavertainen ja sympaattinen lähestyminen toista. Arvostus, kunnioitus ja rehellisyys. Ilman petoksia, valehtelua tai kiusaa. Äidin rakkaus kestää nuokin, se on vaan puhdasta huolenpitoa ohjausta ja kaiken kestävää. Siitä rakkaus on tehty. Se perustuu ihmisiin, se ei ole voima, se on elämäntapa. Se on meillä sydämissä, se ohjaa meitä tietä pitkin, se auttaa kestämään ja rakentamaan. Se on kaiken perusta, ja voittaa kaikki viholliset - lopulta. Eläkööt rakkaus! Puhtaus, viattomuus, voima ja kunnia. Minä rakastan!
Ja tähän päättyy tämä show, näytös ja sota. Ja voimme todeta rakkaus voitti. Se rakkaus joka kestää - ikuisuuden. Se ei ole muilta pois, tai muille lisänä. Se on meidän, ja pysyy. Älä tule väliin.