Eduskunnassa nähtiin tänään yksi poliittisen historiamme eriskummallisimmista tapahtumista. Käytiin keskustelu oikeusministeri Henrikssonin luottamuksesta. Jussi Halla ehdotti, että EK hyväksyisi epäluottamuslauseen oikeusministeriä kohtaan eli vaati potkuja Henrikssonille. Monet persut kannattivat ehdotusta. Kukaan muu ei kannattanut. Hallituspuolueiden edustajat puolueesta riippumatta kannattivat ja suorastaan ylistivät Henrikssonia riippumatta siitä, missä hallituksessa tämä oli olut mukana. Hallituspuolueilla oli poikkeuksellisen suuri kunnioitus toisen hallituspuolueen ministeriä kohtaan. Erityisesti Henrikssonin pätevyyttä suitsuttivat demarit, mutta niin tekivät myös muut hallituspuolueet. Tähän saakka asia meni kuitenkin jotakuinkin näytelmän käsikirioituksen mukaan.
Kokoomus oli keskustelussa varsin vaitonainen. Lähinnä vain Sari Multala oli äänessä. Timo Heinonen oli pyytänyt puheenvuoroa mutta hän olikin poissa. Toisella yrittämällä hän onnistui sitten puhumaan. Kumpikaan kokkare ei yhtynyt Halla-ahon epäluottamusehdotukseen.
Sitten seurasi äänestys, jonka lopputulos oli ikimuistoisen yllätyksellinen. Myös Kokoomuksen kansanedustajat äänestivät epäluottamuksen puolesta. Saliin olivat saapuneet äänestämään myös Petteri Orpo ja Kai Mykkänen, jotka olivat koko keskustelun aikana olleet poissa salista. Aivan uskomaton näytelmä, jonka pääosan otti siis lopulta Kokoomus todella omituisella ja täysin selittämättömällä vedolla. Tli mieleen että Orpo ja Kokoomus ovat varmaan joutuneet hetkelliseen mielenhäiriöön.
Tämä saattaa olla historiallinen käänekohta. Sitä emme voi vielä varmasti tietää, tulevaisuus näyttää. Ehkä täma on alku Kokoomuksen ja persujen tulevalle yhteistyölle ja visio seuraavan hallituksen toivotuksi pohjaksi. Pelkään pahoin, että sitä se on. Tätä en olisi pahimmissa painajaisunissanikaan uskonut, mutta pakko on vaan silmiään ja korviaan uskoa. Tämä tosin helpottaa äänestysratkaisujani tulevissa vaaleissa. Kokoomus ei ole enää vaihtoehto. Orpoa pidän täytenä typeryksenä ja taakkana Kokoomukselle. Tulee jopa Stubbia ikävä tämän nähtyään.
Kokoomus oli keskustelussa varsin vaitonainen. Lähinnä vain Sari Multala oli äänessä. Timo Heinonen oli pyytänyt puheenvuoroa mutta hän olikin poissa. Toisella yrittämällä hän onnistui sitten puhumaan. Kumpikaan kokkare ei yhtynyt Halla-ahon epäluottamusehdotukseen.
Sitten seurasi äänestys, jonka lopputulos oli ikimuistoisen yllätyksellinen. Myös Kokoomuksen kansanedustajat äänestivät epäluottamuksen puolesta. Saliin olivat saapuneet äänestämään myös Petteri Orpo ja Kai Mykkänen, jotka olivat koko keskustelun aikana olleet poissa salista. Aivan uskomaton näytelmä, jonka pääosan otti siis lopulta Kokoomus todella omituisella ja täysin selittämättömällä vedolla. Tli mieleen että Orpo ja Kokoomus ovat varmaan joutuneet hetkelliseen mielenhäiriöön.
Tämä saattaa olla historiallinen käänekohta. Sitä emme voi vielä varmasti tietää, tulevaisuus näyttää. Ehkä täma on alku Kokoomuksen ja persujen tulevalle yhteistyölle ja visio seuraavan hallituksen toivotuksi pohjaksi. Pelkään pahoin, että sitä se on. Tätä en olisi pahimmissa painajaisunissanikaan uskonut, mutta pakko on vaan silmiään ja korviaan uskoa. Tämä tosin helpottaa äänestysratkaisujani tulevissa vaaleissa. Kokoomus ei ole enää vaihtoehto. Orpoa pidän täytenä typeryksenä ja taakkana Kokoomukselle. Tulee jopa Stubbia ikävä tämän nähtyään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"poliittisen historiamme eriskummallisimmista" Ei sitten yhtään enempää draama kunigatar vois olla?
Näin just puhuu joku teini ikäinen vasuri joka on seruannut politiikkaa puoli vuotta