Esim. www.hel.fi/ kielikylpy/ruotsin kielikylpy: Päiväkodeissa suomenkielisten opetuskielenä eli kielikylpykielenä 100 % ruotsiksi.
Vanhempien on heti sitouduttava myös lastensa koko peruskoulun ala-asteen ja yläasteen kattavaan ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen seuraavasti:
- 1 - 2. luokat 90 % ruotsiksi
- 3 - 4. luokat 70 % ruotsiksi
- 5 - 9. luokat 50 % ruotsiksi.
HUOM! Ensimmäisillä luokilla opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan kielikylpykielellä, siis ruotsiksi.
Mistään ei kuitenkaan löydy kattavaa ja aukotonta yliopistotason tutkimustietoa kielikylpyjen mahdollisista hyödyistä, haitoista eikä ongelmakohdista. Tämä on todettu kolmessa yliopistossa tehdyissä selvityksissä jopa aivan viime vuosilta (2015-2020).
Vanhempien on heti sitouduttava myös lastensa koko peruskoulun ala-asteen ja yläasteen kattavaan ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen seuraavasti:
- 1 - 2. luokat 90 % ruotsiksi
- 3 - 4. luokat 70 % ruotsiksi
- 5 - 9. luokat 50 % ruotsiksi.
HUOM! Ensimmäisillä luokilla opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan kielikylpykielellä, siis ruotsiksi.
Mistään ei kuitenkaan löydy kattavaa ja aukotonta yliopistotason tutkimustietoa kielikylpyjen mahdollisista hyödyistä, haitoista eikä ongelmakohdista. Tämä on todettu kolmessa yliopistossa tehdyissä selvityksissä jopa aivan viime vuosilta (2015-2020).
Vastaukset 72
Vanhimmat
Kielikylvystä on tehty mm. väitös, jonka mukaan se ei haittaa äidinkielen kehitystä. Paljon muutakin positiivista tutkimusta löytyy, kun vaan hakee.
Kanadan+ranskankielisessä+Quebecissä++on+tosiaan+saatu+hyviä+tuloksia+-+sieltähän+kielikylpyidea+tuotiin+Suomeen+Vaasan+yliopiston+pohjoismaisten+kielten+osastolle+1970-luvun+lopulla.
Helsingin+kaupungissa+on+monenlaista+kunnallista+kielikylpyopetusta,+jotka+siis+toteutetaan+verorahoilla,+osa+ostopalveluina.
Kaksikielisen+pääkaupungin++n.+650.000+asukkaasta+5,5+%+on+rekisteröity+ruotsinkielisiksi,+siis+n.+36.000+henkilöä.+Käytännössä+joitakin+ikäihmisiä+lukuun+ottamatta+liki+kaikki+puhuvat+myös+suomea,+jopa+paremmin+kuin+ruotsia.
"Voi vain ihmetellä tulevaa puolikielisyyden, muiden kielellisten ongelmien ja mahdollisten oppimisvaikeuksien laajuutta."
Eli ihminen muuttuu siis "puolikieliseksi", jos hän käy vaikkapa ranskalaista koulua Suomessa? Enpä oikein usko.
Kielikylpy hyödyttää lasta monin tavoin:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/05/kielikylpy-kasvattaa-lapsista-monikielisia-pikkulapsille-ruotsin-kielisuihkuja
Tässä mainoksessa on puolitotuuksia ja suoranaisia virheitä.
Esite ei ole tutkimusta.
Kielissä ja matematiikassa kirjoitetaan hyviä ja erinomaisia arvosanoja eniten täysin suomenkielisissä lukioissa jatkuvasti, ei satunnaisesti, kuten kielissä esitteen esimerkkikoulussa.
Olen tarkistanut - ko. ruotsin kielikylpytaustaisten oppilaiden menestys matematiikassa oli heikompaa kuin suomenkielisissä lukioissa. (i, a, b).
Vuonna 2020 Pohjanmaan parhaiten menestynyt lukio oli sijalla 32.
Jos+suosittaisin+päiväkotien+kielikylpyä+ollenkaan,++liputtaisin+kielirikasteisen+esiopetuksen+puolesta.+Esim.+Helsingin+kunnallisissa+päiväkodeissa+silloin+vierasta+kieltä+olisi+korkeintaan+25+%.
Kerrotko+tarkemmin,+mikä+kielikylvyissä+on+"vaarallista"+(ja+laitatko+sen+tutkimuksen+esille,+josta+tämä+käy+ilmi)?+Ja+mikä+on+tuo+luku+"100%"?+Ja+mikä+on+ehdottamasi+"25%"?+Perustuuko+se+johonkin+tieteelliseen+näyttöön+"vaarattomuudesta"+(jos+perustuu,+laitatko+tutkimuksen+esille)?
Tuollainen pikkulapsen sitominen jopa 10-12 vuodeksi on päivänselvästi laitonta.
Sellaisen sitoumuksen laatinut ja vaatinut taho on saatettava vastuuseen arvostelukyvyttömyydestä.
Ikänsä vuoksi vielä vain rajoitetusti arvostelukykyiseen lapseen kohdistettu pitkäaikainen pakko ylittää rajusti kohtuuttomuusehdon.
Jos vanhemmat toteavat lapsessa kielikylvyn seurauksena kielellisiä tai muita omaksumisvaikeuksia, tai jos lapsi itse tahtoo siirtyä normaaliopetukseen,
KEHOTAN heitä lopettamaan kielikylvyn ja irtisanomaan kyseisen sopimuksen ja ilmoittavan perusteluksi haitan lapsen kielelliselle ja sopimuksen kohtuuttoman vaikutuspituuden.
Mikäli opetusviranomainen on selkärangaton ja yrittää tätä estää, tulee vanhempien kännistää hallinnolliset oikaisutoimet ja tarvittaessa nostettava syyte niskoittelevaa
opetusviranomaista vastaan.
Mainitsepa edes yksi väitöskirjatasoinen tutkimus, joka todistaa, että ruotsin kielikylpy ei haittaa äidinkielen omaksumista ja kehittymistä.
Tiedät hyvin, että puolikielisyyden ja ruotsin kielikylpyjen aiheuttamista ongelmista on raportoitu, mutta ilmeisesti millään taholla ei ole ollut halua rahoittaa niitä koskevaa tutkimusta. Sen sijaan suolletaan raporttia yksittäisistä onnistumisista ja tarjotaan jopa valtamediaan.
- Kielikylpyjen alkuperäinen tarkoitus on ollut tarjota kielikylpyjä vähemmistökielisille, mikä helpottaisi enemmistökielen omaksumista.
Suomessa yksi lähtökohtaisista ongelmista on se, että jopa virallisesti kaksikielisissä kunnissa ruotsia kuulee hyvin vähän, jos ollenkaan. Pohjanmaan pieni rannikkokaistale on poikkeus. Suomessa ruotsia ei voi harjoittaa luonnollisessa ympäristössä.
Lisäksi varsinkin pääkaupunkiseudulla puhuttu ruotsi on suomen sekaista sekakieltä. Nuoriso ymppää sekaan vielä englantia.
Väitöstutkimuksia kielikylvyn hyödyistä Suomessa on tehty ihan hiljattainkin. Kun olet noin kova väittämään puuta heinää, luulisi että osaisit myös käyttää netin hakukonetta ihan itse.
Kerropa tarkemmin. Onko käytössäsi eri internet? Tiedätkö mitä eroa on esitteellä, kirjoitelmalla, selvityksellä ja väitöskirjalla?
Tuskin tuo ruotsihörhö sitäkään ymmärtää. Tieteen kentässä graduihin ja väitöskirjoihin, jotka eivät ole vertaisarvioituja, viittaamista ei pidetä argumentointina. Ne ovatkin opinnäytteitä.
Niin kauan kuin kielikylvetyksen vaikutuksista Suomessa ei ole julkaistu riittävää määrää vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa julkaistua tutkimusta, niin ei voi väittää yhtään mitään kielikylvyn hyödyistä/haitoista.
Näköjään tällä hetkellä paras argumentti kielikylvetyksen puolesta on joidenkin yksittäisten ihmisten henkilökohtaiset kokemukset omien lastensa ja tuttaviensa lasten saamista "hyödyistä", jonka arvioimisen subjetiivisuutta ei voi helposti liikaa painottaa. Saahan siihen uskoa mutta kannattaa oikeasti miettiä asiaa sen kautta, mihin asti tuollainen höpötys riittäisi, jos sitä tarjoaisi jollekin tieteelliselle julkaisulle.
Mitään kattavaa ja aukotonta tutkimusta ruotsin kielikylvyn hyödyistä ei ole olemassa. Se on todettu viimeksi vuonna 2020.
Lisäksi haitoista vaietaan. Niihin ei haluta kajota ja tuskin tutkimukseen edes löytyisi rahoitusta.
Kaikesta huolimatta Åbo Akademi ja Vaasan yliopiston ruotsinkielinen osasto ovat aloittaneet kielikylpyihin erikoistuvat varhaiskasvatusohjelmat.
Molemmat lapseni ovat käyneet ruotsin kielikylvyn aikoinaan. Varsinkin toisella lapsella kielikylpy poiki sujuvan kielitaidon. Sujuva kielitaito on myös englannissa. En muista, että kenelläkään olisi ollut erityisiä ongelmia. Joitakin keskeytyksiä tuli, mutta en muista sen ihmeempää ongelmaa. Hyvä kielitaito oli kaikilla vanhemmilla tavoite ja se toteutui. Kielikylvystä löytää paljon tietoa nykyään ja olisi hyvä, jos siitä ei esitettäisi väärää tietoa.
Toisella poiki, toisella ei?
Tällä+palstalla+on+sellainen+yleinen+ongelma,+että+kaikesta+pitää+olla+joko+100%+hyöty,+tai+sitten+hyötyä+ei+ole+ollenkaan+(0%).+Eli+mitään+ei+ole+näiden+prosenttilukujen+väliltä.+Eli+jos+joku+kertoo+vaikkapa,+että+hänen+lapsensa+oppi+melko+hyvin+jotakin+kieltä+kielikylvyssä,+mutta+päätti+silti+vaihtaa+normaali+ryhmään,+niin+tämä+tulkitaan+erittäin+negatiiviseksi+kokemukseksi,+vaikka+se+voi+silti+olla+positiivinen+kokemus.
Pointti onkin siinä, että koska pakkoruotsista on enemmän haittaa kuin hyötyä, niin se pitää poistaa. Ruotsin kieltä lukekoot vapaaehtoisesti ne, jotka haluavat.
Toinen pointti on se, ettei valehdella ruotsin kielikylvetyksen hyödyillä, kun sellaisesta ei ole pätevää tieteellistä näyttöä. Vanhemmat saavat laittaa lapsensa kielikylpyyn, mutta sen vaikutuksista on kerrottava totuudenmukaisesti ja puolueettomasti, ruotsinmielinen, hatusta repäisty propaganda asian yhteydessä on lopetettava.
Haitasta pitää voida antaa pätevä tutkimus. Jos sellaisen löydät, voidaan haitasta keskustella. Muuten on turha jankuttaa olemattomia.
Tuore väitöskirja kielikylvyn hyödyistä:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kielikylpyohjelma-vaikuttaa-koulun-ja-oppilaiden-monikielisyyteen?publisherId=69817172&releaseId=69893175
Väitöskirjoja ei edelleenkään vertaisarvioida.
Ilmeisesti tieteellisten julkaisujen vertaisarviointiprosessi on sinulle täysin tuntematon asia, joten käydäänpä asia läpi nopeasti.
Tieteellistä tutkimusta tarjotaan julkaisulle. Ensin siihen käy käsiksi julkaisun editori. Jos esimerkiksi joku ruotsihörhö lähettää paperin, että hänen tuttavansa lapset ovat hänen mielestään hyötyneet ruotsinkielisestä kielikylvystä, niin "tutkimus" ei etene yhtään tämän pitemmälle, koska editori katsoo, ettei paperi täytä vähimmässäkään määrin tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. Jos taas tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttyvät vähintään näennäisesti, niin paperi lähetetään kirjoittajasta riippumattomalle vertaisarvioijalle, jotka ovat yleensä ansioituneita tieteentekijöitä. Sille on täysin perustellut syynsä tieteen kentällä, miksi tutkimusta ei arvioi esimerkiksi saman yliopiston samassa laitoksessa työskentelevä kaveri.
Joo, ja eihän tuossa väitöskirjassa ollut vastaväittäjänä, joka ei siis ole mikään vertaisarvioija, kuin pakkoruotsille myönteisiä kannanottoja esittänyt henkilö. Ymmärtääkö ruotsihörhö nyt, miksi yleensä tarvitaan useampia toisistaan riippumattomia ja vertaisarvioituja tutkimuksia ennen kuin voidaan alkaa puhumaan joistain asioista ikään kuin tieteellisinä totuuksina (samasta syystä Nobel-palkinnon myöntäminenkin tapahtuu yleensä paljon myöhemmin kuin uraauurtava tutkimus, jonka perusteella palkinto myönnetään).
Olen+nähnyt+tämän+"kielimaisemaa+koskevan+tutkimuksen"+ennenkin.
Pakkoruotsin tuonti peruskouluihin ei perustunut hyviin tarkoitusperiin, eivät ruotsin kielikylvytkään.
Motto: Fennojen aika joutaakin mennä hukkaan.
Opetusministeriön ruotsinkielisen osaston korkea virkamies ilmaisi asian juuri näin, joskin hieman eri sanoin.
Sama virkamies toi perustelut esille myös sähköpostilla ja konferenssin osallistujana.
Kun ihminen oppii kieliä, menestyy yo:ssa keskivertoa paremmin ja saa vielä kaupan päälle avoimemman suhtautumistavan eri kielisiin ihmisiin, niin silloin on pakko todeta, että kyse on hyvistä tarkoitusperistä. Tällaisia kansalaisia tarvitaan lisää.
Parhaiten sekä kielissä ja matematiikassa ovat säännöllisesti menestyneet suomenkieliset lukiot.
.
Paras Pohjanmaalta oli sijalla 32. Siinä joukossa oli mukana myös hiljattain "hyvistä kielten tuloksista" hehkutettu kielikylpylukio. Matematiikassa oli kolmea alinta arvosanaa keskimääräistä enemmän (i, a , b).
Matematiikka on pakollinen aine vain laajan matematiikan kurssit suorittaneille. Suppeammat matematiikat lukeneet voivat kirjoittaa matematiikan vapaaehtoisesti.
.
Turussa ruotsinkielinen lukio menestyi poikkeuksellisissa järjestelyissä korona kevään 2020 pakollisissa aineissa parhaiten, mutta se on yksittäinen tapaus myös ko. koulun historiassa. Ko. koulu ei myöskään ole kielikylpykoulu.
Huom ! Ainakin kahdessa selvityksissä on yhtenevästi todettu, että ruotsin kielikylpyoppilaiden ainoa positiivinen tulevaisuuden odotus oli PÄÄSY ruotsinkielisille varattuille yliopistopaikoille.
Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan ja muiden yliopistokorkeakoulujen ruotsinkielisten kiintiöt edellyttävät kuitenkin ruotsia äidinkielenä tai ruotsinkielisen lukion ylioppilastodistusta.
Pitäisikö suomenkielisten siis pyrkiä ruotsinkieliseen lukioon voidakseen hakeutua helpomman sisäänpääsyn ruotsinkielisten kiintiöihin ja ruotsinkielisiin yliopistokorkeakouluihin?
Muut joutuvat kielikokeeseen, jonka vaikeusastetta säädellään tilanteen mukaan.
Kielikylpykoulut eivät ole "ruotsinkielisiä", vaan suomenkielisille kielikylpyopetusta vaihtelevassa määrin ruotsiksi.
Helsingissä 2004 todettiin, että useimmat peruskoulun yläasteen suomenkieliset ruotsin kielikylpyoppilaat halusivat lopultakin suomenkielisiin lukioihin, koska uskoivat siellä oppimisen helpottuvan
Kun verrataan lukioiden hyvää menestystä yo:ssa, niin ruotsinkielisillä lukioilla on huomattava edustus tässä väestömäärään nähden. Yo mittaa objektiivisemmin menestystä, kuin lukioiden antama päästötodistus.
"Ainakin kahdessa selvityksissä on yhtenevästi todettu, että ruotsin kielikylpyoppilaiden ainoa positiivinen tulevaisuuden odotus oli PÄÄSY ruotsinkielisille varattuille yliopistopaikoille."
On aivan mahtava etu osata maan kahta kansalliskieltä sujuvasti. Veljeni on käynyt ruotsinkielisen koulun (ei siis kielikylpyä) ja Hankenin, ja hänellä ei ole olut vaikeuksia löytää töitä. Hänellä on myös täysin sujuva englannin taito( ja osaamista muissakinkin kielissä).
Suomenkieliset ovat pärjänneet säännöllisesti paremmin myös PISA-testeissä.
Tiesitkö muuten, että ruotsinkielisetopettajat arvostelevat myös ruotsinkelisten yo-kirjoitukset.
Kun lukioita verrataan yo-kirjoitusten menestyksellä, lukion koko ja lukioiden määrä ei ole järjestykseen vaikuttava tekijä, vaan menestys ylioppilaskirjoitusten pakollisissa aineissa.
Melko lailla samat suomenkieliset lukiot ovat loistaneet yo-kirjoitusten kärkisijoilla. Grankullan (Kauniaisten) lukio on kerran päässyt sijalle 9, Turun katedraalikoulu kerran 1. sijalle (koronakevään 2020 poikkeuksellisissa olosuhteissa).
Pohjanmaan lukiot ovat olleet 32. sijalla ja siitä alaspäin.
Ruotsinkielisistä lukioista kirjoitetaan myös ylipäätään heikompia matematiikan arvosanoja.
"Tiesitkö muuten, että ruotsinkielisetopettajat arvostelevat myös ruotsinkelisten yo-kirjoitukset."
Tjäh ?? Miksi kielitaidoton suomenkielinen arvostelisi ruotsinkielisten YO:t ??
Samassa vuoden 2004 selvityksessä todettiin, että peruskoulun yläasteen ruotsin kielikylpyluokkien oppilaat eivät kokeneet itseään kaksikielisiksi. - Miten niin olisi voinut ollakaan, kun jopa samojen ikäluokkien ruotsinkieliset nuoret puhuivat mieluummin suomea.
Samanlainen tulos on saatu myös 2021. Annetuista vaihtoehdoista Pohjanmaalla kielikylpylukiolaiset luonnehtivat itseään monikielisiksi, kun yksikielisyyskään ei tuntunut ihan oikeaan osuvalta. Näin jopa Pohjanmaalla, jossa monin paikoin suomenruotsi on enemmistökieli.
Edellä mainitsemillasi seikoilla ja minimaalisen pienen vähemmistön äidinkielen pakko-opetuksella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Väitätkö suomenkielisiä kielitaidottomiksi?
Tämä valtakunnallisella tasolla massiivinen ruotsin kielikylpyjen tarjonta osoittaa häikäilemättömyyttä, jossa lapsen ja nuorten oma etu jää korkeintaan kyseenalaiseksi.
Hienoa, että kielikylpyä tarjotaan Suomessa. Sillä edistetään lapsen kielten oppimista. Tulokset kertovat puolestaan. Valtaosa kielikylvyn käyneistä on tyytyväisiä.
P.S. Kylpyjä tarjotaan myös muilla kielillä. Ilmeisesti nekin tulisi lakkauttaa "vaarallisina"?
Pakkoruotsi on useimmille turha ja jopa haitallinen.
Ruotsin kielikylyvyt tapahtuvat umpiossa. Ruotsia ei kuule muuten juuri ollenkaan, paitsi Pohjanmaalla.
Pitäisikö kielikylvyt kieltää sen perusteella, että ne ovat haitallisia, koska kieltä ei kuule missään (esim. ranska, espanja)?
Täällä Espoossa kuulee ruotsia päivittäin, on aina kuullut. Kielikylvyt ovat myös kysyttyjä.
Heh- sittenhän kaikki kielten opetus pitäisi kieltää, koska melkein kaikkia kieliä ei juurikaan kuule Suomessa koko ajan.
Ja ap:n alotuksesta vielä: 'Piilotavoitteet' kielikylvyssä taitaa olla juurikin se, että kieli opitaan sujuvasti. Mutta kun on koko ajan niin kova pelko kieliä kohtaan, niin pitää koko ajan hullun lailla vastustaa kaikkea kieliin liittyvää. Joten vaikea ymmärtää motivaatiota tällaiseen kirjoitteluun...
Älä+valehtele.+Espoossa+suomenruotsia+kuulee+luokkahuoneessa+ja+hyvällä+tuurilla+koulun+portilla.++Muuten+se+on+kovasti+satunnaista.+
Sitä minäkään en voi ymmärtää, että jos joku haluaa laittaa lapsensa kielipkylpyyn (jopa on siis vapaaehtoinen), niin miksi jonkun pitää raivokkaasti vastustaa tätä ja demonisoida koko kieli? Pikkuisen läpinäkyvää touhua...
Espoossa+kuulee+vieraita+kieliä,+mutta+ei+juurikaan+ruotsia.+Espoon+koululaisista+noin+20+%+puhuu+äidinkielenään+muuta+kuin+suomea+tai+ruotsia.
Riippuu alueesta. Länsi-Espoossa kuulee enimmäkseen suomea ja ruotsia.
Suomea kuulee joka paikassa, jopa vieraskieliset puhuvat suomea, mutta missähän sellainen Länsi-Espoo sijaitsee, jossa kuulee enimmäkseen ruotsia?
Pakkoruotsi on aivan turha niillä seuduilla Suomessa, missä ei ole ruotsinkielistä asutusta.
Olen keskustellut monen kanssa asiasta ja useimmat ovat sitä mieltä, että kun koulussa on pakko opetella kaiken muun opin ohella ruotsia, siinä käy niin, että sen havaitsee ennen pitkää turhaksi, koska sitä ei juuri tarvitse koulun jälkeen ja sen tyystin unohtaa.
Joten hukkaan meni nekin "humalat".
Vantaalla ruotsinkielisiä ei ole kuin kourallinen enää jäljellä.
Vantaalla+on+virallisesti+2,3+-+2,4+%+ruotsinkieliseksi+rekisteröityjä.++Katukyltit++ja++opasteet++terveyskeskuksia+myöten+täytyy+tietysti++olla+myös+ruotsiksi,+vaikka+lasten+kouluaterioiden+kustannuksella.
Näin ruotsinkielisiksi ilmoitautujia yritetään saada enemmän , tämä on juuri tätä pakkoruotsitusta .
Kuka sitä kannattaa , ruotsitalipaanit .
Kun valtamedia on hiljaa, jotkut Sisä-Suomessa ja muualla Suomessa saattavat kuvitella, että pääkaupunkiseudulla puhutaan ruotsia yleisesti. Ruotsin opettajat vahvistavat tätä mielikuvaa.
Katukyltit, metrokuulutukset ja opasteet ovat kahdella kielellä, mutta muuten ruotsia kuulee todella satunnaisesti.
Useampi toispaikkakuntalainen on todennyt saman opiskeltuaan Helsingissä 5 - 6 vuotta.
Joku oli kuullut muutaman sanan ruotsin tapaista Stockan kosmetiikkaosastolla. Ei taida Stockallakaan mennä enää kovin hyvin.
Elikkä Stockan bättre folk -rouvat beigessään ovat yhä harvinaisempi näky missään.
Ja vielä harvinaisempi näky muualla pääkaupunkiseudulla.
Kyllä ruotsinkielisen koulun läheisellä bussipysäkillä saattaa joskus kuulla ruotsin tapaista, jos sinne jää päivystämään, luulisin?
Juu,+kyllä+kannattaa+lukea+kieltä,+jonka+puhujia+on+4,7+%+väestöstä,+ja+käytännöstä+paljon+vähemmän.
Osaavia ja päteviä ruotsin kielikylpyopettajia ei tahdo löytyä, kun suomenruotsalaisten oma äidinkieli on hiipumassa ja heikossa kunnossa. Pakkoruotsitettu suomenkielinen harvemmin edes pystyy ylläpitämään saati kehittämään ruotsin taitoaan.
Peruskoulujen pakkoruotsin opetuksella oli samat ongelmat koko 1970-luvun ajan.
Pakkoruotsi ujutettiin peruskouluihin alun perin perustuslaista välittämättä pelkän asetuksen voimalla, joita ei tarvitse viedä eduskuntaäänestyksiin.
Rehtorit yllätettiin täysin. Päteviä ruotsin opettajia ei löytynyt tarpeeksi, joten opettajiksi haalittiin ylioppilaita ja joutilaita ruotsinkielisiä kotirouvia.
Lukekoon ruotsia, ketkä haluavat.
Vapaan kielivalinnan kannattajat eivät halua sitä estää.
Pakkoruotsi on pakkopaita.
Pakkopaita ei kunnioita ihmisoikeuksia eikä se ole demokratiaa.
Kaikkihan sen ymmärtävät että ruotsi on ainoa pakollinen aine jolle ei ole järkeviä perusteita. On erittäin ikävä katsoa vierestä kun nuori menettää motivaatiota opiskellessaan ainetta jonka pakollisuutta edes opettaja ei osaa perustella.
Uskomatonta, järjetöntä, hävytöntä!
Suomi 103 vuotta.
Vampyyrit kansan verta juo.
Wappusatasella saadaankin lisää ruotsipakotusta.
Tuollainen filungilla pykätty hallitus joutaa kaatua.
Ensimmäinenkin päivä oli liikaa.
Ruotsipakotuksen laajentaminen, mammuttimainen, järjettömän kallis sote-rakennelma ja miljardilahjoitukset ulkomaille näyttävät olevan hallituksen pääprojektit.
Kunnallisvaalitkin piti siirtää.
4,7+%+on+aika+vähän,+mutta+tulee+ylettömän+kalliiksi+suomenkielisille+veronmaksajille.
10 vanhinta kieltä, joita edelleen puhutaan maailmalla – ja suomen kieli on yksi niistä
Mtv
Siitä on syytä olla ylpeitä.