Kyllä nyt jo ottaa tiukille tämä korona. Pitkä pääsiäinen tulossa ja niin helvetin hiljaista. Perheen kesken ja etätöissä on pyöritti neljän seinän sisällä. Pää kohta pimenee.
Miten jaksatte pandemian
Anonyymi
19<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
On puolisoki muuttunu vähän totiseksi.
Että osaat olla itsekeskeinen nirppa , sinäkö tässä jotenkin kärsinyt ? Olethan elossa kitisemässä omaa tylsyyttäsi . Kasva aikuisexi .
Joopa joo.....
Siis miten corona-bantemia vaikuttaa.....
Ihan hyvin menee,
Helsingissä tuntuu olevan vaikeaa ja joku savonlikka pajattaa, että on vakava tilanne, niin minä sanoin, että tuokaa lisää vaan pakolaisina maahanmuutajia, niin saatte vieläkin vakavampaa, afriikkalaisia muuntovirusia, tosi vaarallisia.
No voi voi..on se rankkaa, mene prkl ulos lenkille niin ei tarvii neljän seinän sisällä voivotella. V**** että on nykyajan pumpulissa kasvatetut ihmiset uusavuttomia ja heikkoja.
Siis tuo on aika usein kuultava ”mene ulos lenkille”. Alkaa ne piirit siellä ulkona lenkkeillenkin melko pieniksi menemään. Mutta joillakin on aina pienet piirit: lapsuusperhe, suku, työkaverit ja siinä se onkin. Sitten pelätään muita ihnisiä ja eletään näiden omien asettamien raamien sisällä. Hyi hele!
Meen meen, mutta ei kyllä hymyilytä. Voi v..
Yksin asuva ja etätöissä vuosi. Jaksamisista: sosiaalista kanssakäymistä kyllä kaipaa. Kun asuu yksin, ei voi ainakaan syyttää ketään muuta omista oloistaan. Kaipa sitä vapaa ajalla käy läpi niitä asioita mistä ennen on saanut jotain potkua. Luontoon kun pääsee välillä liikkumaan ja olemaan, niin ajatusmaailma ja muukin jotenkin kalibroituu uudestaan. Liikkuminen ja oleminen luonnossa on molemmat yhtä tärkeitä. Lumen aikaan ja sohjoaikaan vaikeampaa ulkoilla. Täpötäydet hiihtoladut ei houkuttele. Mieltä voi piristää myös lukemalla, esim. True crime rikoskirjoja tai itämaista filosofiaa.
Hyvin tämän kestää. Saa valita seuransa ja kaupassa ei tule uteliaat juttusille. Näin näen, vaikka olen erittäin sosiaalinen ihminen. Parempi tämä kuin normaali aika, joka siis ei ole normaalia oikeastaan. Syksyllä tämä on ohi ja ensi talvena jo päästään ulkomaille. Kesä Suomessa on Ok paremman puutteessa. Ei tämä ole kuin pieni aika elämässä.
Terve ja sinut itsensä kanssa oleva ihminen pärjää joka paikassa, paitsi uteliaiden ihmisten ja tyhmien työkavereiden kanssa uupuu.
Minua alkaa tympäistä aina kun joku kirjoittaa että milloin korona on ohi. Minusta voi yhtä vähän sen loppua ennustaa, kuin voitiin sen alkuakaan. Luojan kiitos meillä on tämmöinen suhteellisen lempeä virus kuitenkin. Onhan esimerkkejä pahemmistakin, esim. aikoinaan oli kuuluisa musta surma. Biologiset suunnitellut aseet pystyvät vielä pahempaan.
Syksyllä tämä on ohi. Heti kun kaikki on rokotettu. Sen minä kaipaa muuta kuin ensi talveksi lomalle ulkomaille. Muuta en kaipaa.
Ihan ymmärrettävää. Ei naurata.
Ette ole kunnon kriisiä nähneetkään.
Tekemisen puutteessa keksii outoja hankintoja. Viimeksi ostin lekan.
Paremmin minulla aika kuluu kun ei ole mitään aikatauluja ja velvollisuuksia. Pakkolomallakin saanut olla kohta vuoden. Jatkuisi vain vielä tämä vapaus tässä perheessä.
Hyvin jaksaa, kuten elämän yleensäkkkn.
Elän hetkessä, en huomisen huolista huokaa.
Nyt on nyt ja vallitseva tilanne otetaan huomioon.
Spekulointia tämän kestosta turha jauhaa, no sen verran voi todeta että tämä jatkuu ja muuttaa muotoaan.
Ihmisen on nyt hyvä pohtia syntyjä syviä.
Ei täällä itte päätetä.
Kaikella on tarkoitus.
Vuosi sitten jo mietiskelin että monenlainen turhuus ja hömppä jää pois ja se on kuulkaatte hyvä asia se.
Siis ei tämä enää ensi vuonna ole vaivaamassa ainakaan meikäläiseen, mutta joihinkin varman vaikuttaa lopun ikää ja sitä valittavat.
Hyviä ajatuksia, nyt vain on elettävä tilanteen mukaan. Kyllä korona on kaventanut elämänpiiriä, muttei tämä ikuisuuksia jatku. Itse voimme omalla asennoitumisellamme vaikuttaa siihen, miten asian otamme.
Kuten tuntemani eläkeläisrouva sanoi, että kun häntä alkaa tilanne tympäistä, niin hän lähtee kävelylenkille. Ja taas jaksaa eteenpäin. Uskon, että moni on joutunut ajattelemaan asioita vähän syvemmin, kun on ollut pakko pysähtyä tässä järjettömässä oravanpyörässä.
Mitkä asiat elämässä oikeastaan ovat tärkeitä - jokainen voi ne itselleen selvittää.
Monen kupla on niin kapea muutenkin, että varmasti pienet rajoitteet tuntuu. Kuplaan ei kuulu kuin työ, työkaverit ja suku. Varsinaista murmeli- elämää. Itselläni laaja elämä ja tällainen korona ja sen aiheuttamat ei tunnu missään.