Ylessä hyvin positiivinen uutinen tavoitteellisesta kielten opiskelusta, joka tähtää kielen oppimiseen. Vanhempien viisas valinta satsata muuhunkin kuin pelkkään englantiin on tuottanut tulosta. Nuori mies puhuu sujuvaa saksaa, josta hyötyy ennen kaikkea Saksan kaupassa. Englannilla voi ostaa, muttei kannata myydä, koska asiakkaan kieli on aina kilpailuetu.
https://yle.fi/uutiset/3-11855018
https://yle.fi/uutiset/3-11855018
Vastaukset 55
Vanhimmat
Hyvä, että tämän palstan pakkoruotsi-jankkaajatkin tajuavat ettei pelkkä englanti riitä vientikauppaan. Tarvitaan saksaa, ruotsia, venäjää ja muita tärkeitä kieliä.
Älä höpötä päivänselvyyksiä kun samalla vaikenet olennaisesta.
Englanti riittää luonnollisesti vientikauppaan englanninkielisiin maihin (joita on paljon ja nämä ovat meille tärkeitä), ja riittää tyydyttävästi laajalti muuallakin.
Kyllä nykypäivän eskimo ja biafralainen tuo ja vie englanniksi.
Mutta tätä et maininnut vilpillisyytesi vuoksi :
JOKAISELTA saksaksi, ruotsiksi, venäjäksi kauppaavalta VAADITAAN sen lisäksi erinomaista englannin osaamista.
JOKAISELTA ! Vientiin mihinkään maahan EI PALKATA englanti osaamattomia.
"Älä höpötä päivänselvyyksiä kun samalla vaikenet olennaisesta.
Englanti riittää luonnollisesti vientikauppaan englanninkielisiin maihin "
Höpötät itse nyt itsestäänselvyyksiä - totta kai englanninkielisessä maassa vientikaupan kieli on englanti - mikä muu se voisi olla ?!
Suomen vientikaupan tärkeimmät maat eivät vain satu olemaan englanninkielisiä, ja sinä haluaisit torpedoida kaupan näihin maihin, koska mottosi on "englanti riittää". Englanti ehkä riittää sinulle, mutta Suomen vientikaupalle se ei riitä.
Ei siitä ole erimielisyyttä, että vientikauppa saksankielisiin tapahtuu saksam
kielellä.
Mutta et halua tunnustaa, että jokaisen saksan kielellä vientiä harjoittavan pitää osata hyvin myös englanti.
Sama pätee muillakin markkina-alueilla.
On surkuhupaisaa, että eräät hörhöt täällä haluavat kiistää englannin tarpeen.
Et osaa jostain syystä tulkita viestien sisältöä - tai sitten ymmärrät tahallisesti väärin.
Englanti ei ole vaihtoehto eri kielille, vaan se on perustaito, joka jokaisella on nykyään oltava, kun hakee töitä. Tästä syystä et myöskään voi kilpailla työnhaussa englannilla: Jos kaksi samanarvoista hakijaa hakee työtä, ja toisella on vain englannin taito, toisella on englanti ja saksa / englanti ja ruotsi / englanti ja ranska, niin tämä jälkimmäinen saa työn.
Siksi on hyvä omata muutakin kielitaitoa kuin pelkkä englanti - ei sillä tänä päivänä enää voi erottautua.
Mehän+olemmekin+samaa+mieltä.+Englanti+on+perustaito+jota+lähes+jokainen+tarvitsee,+ja+mm.+jokaisella+vientikauppaa+tekevällä+täytyy+olla.
Englanti ei todellakaan ole mikään perustaito mutta se on tällä hetkellä pahin este muiden maailman kielten opiskelulle, kiitos kaltaistesi pakkoenglannin palvojien, jotka eivät näe nenäänsä pidemmälle.
Englanti ei ole perustaito, kaukana siitä. Siitä on muodostunut este ja haitta.
Miksi saksan vientiä harjoittavan pitää osata englanti?
On surkuhupaisaa miten kaltaisesi hörhöt luulevat englantia joksikin ihmekieleksi joka ratkaisee kaikki ongelmat. Englanti ei ratkaise yhtään ongelmaa, se pikemminkin aiheuttaa niitä ja paljon!
Onpa päästestty todella pahaksi tuo pyhän pakkoenglantisi asema täällä Suoomessa. Olsikohan jo korkea aika tehdä asialle jotain?
"Pakkoruotsi tuhoaa tämän. Valinnaisuus sen tilalla on siksi välttämätön."
Uutinen, johon tämän ketjun aloitus viittaa, kertoo nuoresta miehestä, jolla on erinomainen saksan taito. Hän on lukenut mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös englannin ja pakollisen ruotsin, ehkä opiskellut neljättäkin kieltä.
Mikään oppiaine ei ole onnistunut tuhoamaan mitään. Hänen kohdallaan vielä vanhemmat ovat ymmärtäneet, kuinka kieliin kannattaa santsata määrätietoisesti ja riittävän ajoissa. Näin saadaan hyviä tuloksia, jotka kantavat pitkälle elämässä.
Kielten osaajina köyhälistöön joutuneita ja joutuvia on paljon.
Matemaattis-fyysiset opit valinneet eivät köyhälistöön ajaudu.
Kieliin keskittyneillä köyhälistöön joutuminen johtuu heistä itsestään.
He eivät ymmärrä että vaativissa tehtävissä kielitaitoa vaaditaan ja tarvitaan, mutta lähtökohtaisesti välineenä.
Välinettä käyttäen tulee mahdolliseksi hallita omaa tekniikan ja talouden alaansa.
Jos matemaattinen pohja sekä tekniikan, talouden ja muun erityisosaaminen puuttuu, kelpaa vain kielenopettajaksi, matkaoppaaksi ja kirjojen suomentajaksi.
Kielikylvyn käynyt ei sovellu kaikkiin näihinkään tehtäviin puolikielisyytensä vuoksi.
Työn saa hakija jolla on tehtävään tarvittavaa osaamista. Kielet ovat tälle vain väline.
Ylettömästi vain kieliin keskittynyt ehkä soveltuu kielenopettajaksi, matkaoppaaksi tai halpakirjojen suomeksi kääntäjäksi.
Ruotsin kielikylvyn käynyt soveltuu puolikielisenä vain matkaoppaaksi.
Köyhälistöä ja pätkätöihin itsensä tuominneita siis. Saavat mitä ovat tilanneet.
Ammatti-ihminen voi olla hyvinkin kielitaitoinen. Ei tässä ole mitään ristiriitaa. Ei ole erikseen "kieli-ihmisiä" ja "matikkaihmisiä". Tällainen jako on auttamattoman vanhanaikainen ja aikansa elänyt. Monenlaisia taitoja tarvitaan työelämässä, ja riippuu työstä, kuinka paljon esimerkiksi eri kielten osaamista painotetaan. Tiedän tekniikan aloja, jossa kielten osaaminen on erittäin tärkeää alan kansainvälisyyden vuoksi.
Kieliä opiskelemalla ei joudu köyhälistöön, vaan pääsee töihin. Olen lukenut kieliä pääaineena. En tunne kortistoon joutuneita tältä alalta. Huomattakoon, että töitä voi tehdä monella alalla, ja opettajiksi on päätynyt vain 1/3.
"Ruotsin kielikylvyn käynyt soveltuu puolikielisenä vain matkao"
Ruotsin kielikylvyn käyneet puhuvat sujuvaa ruotsia. Ja sekös nettifennomaania korpeaa.
Johan+on+kumma+jos+eivät+osaisi+valtavan+työmääränsä+jälkeen.
Miksi taas sivuutat asiaosaamisen. Pelkällä kielten osaamisella avautuu kovin harvoja työtehtäviä.
De talar också flytande finska,deras eget modersmål.
Kielten opiskelu kannattaa aina, oli ala mikä vain.
Tosi positiivinen juttu! Hyvää siinä on myös se, että siinä painottuu (fiksujen) vanhempien rooli.
Hyvä tuoda esiin vanhempien rooli tässä. Se on ihan ensiarvoisen tärkeä. Kielitaitoa arvostavat vanhemmat yleensä valitsevat lapselleen kielen. He eivät vain tyydy ottamaan vastaan, mitä sattuu tulemaan. Usein vanhemmilla itsellään on henk.koht. kokemus kyseisestä kielestä ja sen tärkeydestä.
"tyydy ottamaan vastaan"
He tietävät mikä pakkoruotsin merkitys on, surkea.
Ruotsia valitaan paljon a2-kieleksi. Ei sitä valittaisi, ellei sitä katsottaisi hyödylliseksi. Vanhemmat, jotka haluavat satsata lapsensa kielitaitoon, ovat yleensä melko hyvin selvillä siitä, mitkä kielet Suomessa ovat tärkeitä osata esim. työnsaannin kannalta.
Mikään ei estä tekemästä samaa valintaa vapaassa kielivalinnassa.
"vapaa kielivalinta" = pakkoenglanti kaikille aloittavaksi kieleksi - tätäkö tarkoitat?
Ei ole olemassa maata, jossa olisi täysin vapaa kielivalinta. Suomessa se on vapain mahdollinen.
Voiko ruotsin valita pois?
Voi, mutta pyhää pakkoenglantiasi ei voi.
Valheellehan se meidän kielipolitiikka sen pienemmän "kansalliskielen" osalta perustuukin.
Kiitos kun vahvistit.
Pakkoenglantisi perustuu valheelle. Joudut koko ajan valehtelemaan sitä puolustaessasi.
Kaikissa maissa ei edes puhuta englantia yleisesti riittävän hyvin. Edelleenkään.
Jos asuu ulkomailla, asioiden hoito vaatii aina maan kielen osaamisen. Englanti ei riitä ollenkaan. Virastoissa ei osata englantia samalla tavalla kuin Suomessa.
eik ä varsinkaan ruotsia, joka pakkotuputus yksipuolistaakansalaisten kieliosaamista.
Älä valehtele, kyllä se on 24/7 pakkoenglannin tuputus, joka syö kansalaisten kieliosaamisen (jopa äidinkieltä myöten).
Vanha totuus on että englannilla voi ostaa mutta myydä sillä ei pysty kuin englannin kielisissä maissa. Nykyään vaaditaan lähestulkoon aina myös kohdemaan kielitaitoa,tankeroenglannilla myyntityö ei onnistu, kokeileppa vaikka Ranskassa !
Nykyään - ja myös ennen - vaaditaan kohdemaan kielitaito myyntityössä. Osto voi tapahtua muullakin kielellä, kuten englanniksi.
Kielitaito tuo mukanaan myös tärkeää kulttuurin ymmärtämystä, mikä on olennaista juuri vientikaupassa.
Paikallisen kulttuurin tuntemuksen puute on yksi ongelma kaupanteossa.
Kyllä kyllä, mitta aAäloitus ei pidä paikkaansa tarkasti
Saksassa Espanjassa ja missä vain Kiinassa ette yrittäjänä tapaa henkilöitä jotka eivät puhuisi englantia
Jos se olisi kielestä kiinni harva 7 vuotta saksaa lukenut osaa kirjoittaa liikekirjeen saksaksi
Wir hatten eine deutschbetonte Unterrichtung
In der Schule meillä oli saksapainotteinen opetus
Pakkoruotsi pois se on selvä, kaikille suomi js englanti ja sitten saksa/ ranska siinä on aika hyvä joukko kieliä jatko- opiskeluun tohtoritason jälkeenkin
Äänestän Heikki Talaa Järvenpäässä
"Kieliä opiskelemalla ei joudu köyhälistöön, vaan pääsee töihin"
Jatkan vielä, joo totta ja ei. Halla-aho puhuu ehkä 10 aika eksoottista slaavilaista kieltä ja pärjää
Sitten on se en sano nimeä kaikki tietää Turusta ÅAkademista saksa pääaineena valmistunut 10 kieltä puhuva Panu joka on elämänsä sossussa
Et tainnut lukea uutista ollenkaan. Hyvän kielitatidon hankkimiseen kuuluu aina myös se, että hakeutuu kys. kieltä puhuvaan maahan töihin, opiskelemaan, au pairiksi jne. Käytännön hyvä kielitaito ja kulttuurin tuntemus syntyy näin.
Kielitaitoon santsattiin ennen paljon enemmän. Oli kielikurssit ja vaihto-ohjelmat kouluaikana. Koulun jälkeen lähdettiin töihin, opiskelemaan, aupaireiksi jne. Oli itsestään selvää, että korkeakoulutettu santsaa myös kielen oppimiseen.
Nykyäänkin tällaista toki on, mutta vähemmän. Kieli, johon panostetaan, on yleensä vain englanti. Kieli, jota jo entuudestaan osataan. Ennen lähdettiin hakemaan kielitaitoa nimenomaan niille kielille, joita osattiin heikommin, kuten ranskalle, saksalle, ruotsille jne. Englanti osattiin jo ennen yleisesti (puhun nyt vähintään siitä ajanjaksosta kun meillä on ollut peruskoulu olemassa).
Tämä on totta. Kävin itse koulun 80-luvulla ja silloin suhde kieliin oli myönteinen.
Ennen mentiin aupaireiksi Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Italiaaan, Englantiin, Amerikkaan - nyt vain Australiaan tai Amerikkaan.
Ei uskalleta edes yrittää puhua muuta kuin enkkua enää. Sääli.
Annetaan kuva, että muuta ei tarvita. Täysin väärä kuvitelma.
Valitettavasti ei riitä, että itse kehuu omalla kieliraidolla, kun kukaan muu ei ymmärrä mongerrusta. Myyjän pitää aina osata ostajan kieltä, ja mielellään aika sujuvast. Suomalaisten tapauksessa lähinnä saksaa ja ruotsia. Ruotsinkieliset oppivat onneksi melko vaivattomasti myös saksaa, englannista puhumattakaan. Suomenkielinen, joka hädin tuskin osaa oman syrjäkylänsä murretta, joutuu näkemään moninkerroin enemmän vaivaa tullakseen ymmärretyksi.
Miksi fennomaaniset sitten jatkuvasti vaativat pelkkää pakkoenglantia?
Fiksu vanhempi valitsee aloittavaksi kieleksi muun kuin englannin lapselleen.
Se on paras, ja jopa ainoa keino monipuolistaa kielitaitoa.
Ei riitä, ja siksi koulussa opiskellaan myös muita kieliä. Koulussa ei opiskella kieliä "arjen tarpeisiin", kuten kieliaktiivi väittää, vaan Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Miksi aktiivi vastustaa eri kieliä? Miksi pelkkä englanti kelpaa, muttei muut kielet?
Hyvä, että näitä uutisia otetaan esiin.