Miettikää niitä sukupuolettomana ryhmänä, vaikka joukkoon liittyisikin vastakkaista sukupuolta oleviakin. Miettikää pelkästään heidän luonteitaan.
Olisivatko he tyyppiäsi parisuhde mielessä luonteiltaan?
Olisivatko he tyyppiäsi parisuhde mielessä luonteiltaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei tunnu siltä että olisivat luonteiltaan parisuhdetyyppiäni. Kyse kahdesta tapauksesta. Siksi en ole nähnyt kumpaakaan mielikuvissani läheisenä itseni kanssa. Siksi niitä uusia naamoja katsellaan.
Mulla on hyvin erilaisia persoonia kavereina. Osa hyvinkin persoonallisia. Osa hyvin erilaisia kuin mä itse.
Kavereihin lukeutunut vitsikkäitä, seikkailijoita. Joilla menee aina kovaa. Ovat suuria persoonia. Aina äänessä. He ovat hyviä biletysseurana muttei arjessa kotia jakaessa.
Sitten on sellasia joilla tunteet vetää nopeaa tahtia. Elämä on suurta draamaa.
Sitten taas sellaisia mustan puhuvia goottiuteen ja rajatietoon uskovia mystisiä tyyppejä joilla elämä on yöllä elämistä ja päihteitä
On myös hyvin huumorintajuttomia kaikkia muita ihmisiä vihaavia hallitsemaan pyrkiviä valittaja tyyppejä
Ja sit sellaisia joilla vaan muuten pakko-oireita ja ajatuksia
Kaverina tulemme toimeen, mutta parisuhteeseen heidän kaltaiset ei mun kanssa sopisi
Kavereina mulla on hyvin monenlaisia ihmisiä koska en hyljeksi erilaisuutta enkä pyri hallitsemaan ja määräämään muita oleen itseni kaltainen ajattelulta ja mielipiteiltä, vaan hyväksyn heidän erilaisuuden. Siitä ei tuu riitaa.
Suhteessa kuitenkin eletään saman katon alla 24/7 joten asia hiukan eri ja mä tunnen muutenkin vetoo enemmän miehiin jotka on turvallisia ja tasaisia. Järkeviä ja normaaleja mutta optimistisesti muihin suhtautuvia.
Ei yksikään. Ei ulkonäöltä eikä luonteeltaan. Vaikka olisi maailman viimeisimmät ihmiset niin en alkaisi suhteeseen.
Yks Timo kyllä olis.
Eivät ole, nyt kun kysyit. Emme puhu niin samaa kieltä kuin mitä rakkaalta ni odotan ja parhaimmillaan koen.
Eivät olisi. Koen naispuoliset kaverini kumppaneiksi ihan liian "hankaliksi". Ystävinä mitä ihanimpia, mutta en tosiaan haluaisi asua heidän kanssaan saman katon alla ja rakentaa yhteistä elämää. Oletan heidän ajattelevan minusta ihan samoin. Miespuoliset taas ovat ihan syystä kavereita. He eivät ole minulle sopivaa parisuhdemateriaalia (osa tosin on myös homoseksuaaleja).
Naispuoliset ystäväni ovat melko turvallisia ja elävät mielestäni jotenkin rajoittunutta elämää. Kumppaniltani kaipaisin kykyä heittäytyä ja innostaa sekä innostua, näin arjen pikkujutuistakin tulisi hauskaa. Ikä onneksi tuo jo vähän järkeäkin päähän, joten uskon sellaisen dynamiikan sopivan suhteeseen kanssani.
Miespuoliset kaverini ovat rauhallisia, enkä sellaista suhdetta halua.