Koitetaan aloittaa järkevää keskustelua.
Eli, veneily kasvattaa suosiotaan ja paljon ensikertalaisia purjeillakin liikkeellä.
Käytäisikö keskustelua ongelma tilanteista mitä vastaan voi tulla. Itselleni tulee seuraavaa mieleen.
- Vene kallistuu liikaa, mitä tehdä missäkin tilanteessa, missäkin tuulensuunnassa?
- Vastatuulessa ahtaassa välissä toimiminen?
Lisää asioita voi esittää ja ratkaduita niihin tilanteihin?
Eli, veneily kasvattaa suosiotaan ja paljon ensikertalaisia purjeillakin liikkeellä.
Käytäisikö keskustelua ongelma tilanteista mitä vastaan voi tulla. Itselleni tulee seuraavaa mieleen.
- Vene kallistuu liikaa, mitä tehdä missäkin tilanteessa, missäkin tuulensuunnassa?
- Vastatuulessa ahtaassa välissä toimiminen?
Lisää asioita voi esittää ja ratkaduita niihin tilanteihin?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ainahan ahtaat väylät herättävät kiinnostusta. En tiedä jaksaako sitä taas uudelleen koska keskustelu jumittuu yleensä jankkaamiseen siitä onko väylä ahdas vai ei, minkä levyinen väylä on ja koskeeko säännöt kaikkia.
Hiukan on väsynyttä, kun pitää venettäkin laittaa.
Yhdyssanat ovat ongelmallisia.
Järkevä keskustelu ahtaassa välissä vastatuulessa on täällä hyvä aprillipila, mutta merellä siinä ei ole mitään ongelmaa, jos osaa navigoida, katsoa ympärilleen ja tehdä vastakäännöksiä.
Helsingin edustalla tämänhän on ihan normi tilanne, kun noita savolaisia maaltamuuttajia riittää ja jotkut heistä ovat saaneet päähänsä ostaa purjeveneen. Oma neuvoni on pitää riittävää turvaetäisyyttä ja antaa heidän rauhassa harjoitella. Kantapään kautta oppiminen on tehokkain tapa oppia, koska stressitilanteessa opittu tekee syvimmän muistijäljen aivoihin.
On tainnut joku ”piälysmies” joskus laittaa tuon kirjoittajan omalle paikalleen kun noinkin kielteiset muistot savolaisista on jäänyt päälle.
Oma kokemukseni on, että noita töpeksijöitä löytyy kaikista heimoista.
Historian mukaan täällä Helsingissä ei kyllä vähän yli 500 vuotta sitten ollut kummoistakaan porukkaa.
Luuletko että tämä nykyinen aito stadin popula on heistä saanut alkunsa?
Harvalla (aito)helsinkiläisellä on puhdas sukupuu neljäntoista sukupolven päähän taaksepäin.
T. Erään stadilaisen alkuunpanija
Mutta mistä on kotoisin Helsingin edustan moottoriveneilijöiden "eliitti"?
Aurinkolasit, kaljatölkki kourassa, saatanallinen älämölö, jumalaton kyntäminen ja viiden metrin etäisyydeltä ohi.
Ai niin ja lippis väärinpäin, usein ilman paitaa, pulkannarut vesillä.
Omat neuvoni erityisesti aloitteleville purjehtijoille:
"- Vene kallistuu liikaa, mitä tehdä missäkin tilanteessa, missäkin tuulensuunnassa?"
Pienennä riittävästi purjeita, tai vaihda koneajolle.
"- Vastatuulessa ahtaassa välissä toimiminen?"
Jos kolo vaikuttaa ahtaalta, älä mene sinne tai vaihda ajoissa koneajolle.
Molemmissa tapauksissa kun tilanne vaikuttaa olevan ohi, sopiva määrä purjeita ylös. Sellaista käsitettä kuin "liian vähän purjeita" ei ole olemassakaan.
Näin kun toimitaan, oppii aloittelija kivasti myös purjemanööveit.
Taitojen kehittyessä mietitään olisko muitakin vaihtoehtoja.
Veneestä vain huomattavan vaikea ohjattava, kun purjeita on liian vähän ja luoviminenkin menee raakapurjealuksen tasolle.
Veneily ei kasvata suosiotaan.
Saattaa olla, että veneilyn suosio kasvaa.
Jokainen haluaa tulla huomatuksi.
Koneella aluksi valtaosa, purjehdusasussa. Rannassa kaikki on avomeren kryssaajia, vesialueiden eliittiä. Priceless...
Hankalinta on päästä puhumaan Hangon saunassa, kun siellä on kaikki ylittäneet Atlantin hurrikaanikaudella, eikä Porkkalanselän ylittäminen 12m/s länsituulessa saa aikaan toivottua kohahdusta.
Kukaan ei usko, että olisi purjehdittu noinkaan haastavassa kelissä ja paikassa.
Jos kysyt millä kierrosalueella kone pyörii tuossa myräkässä niin syntyy vilkas keskustelu koneajostrategioista.
Menet väärään saunaan kehumaan.
Onhan Porkkalanselkä avoin ja jos 12 m/s on puhaltanut pitkään, niin siinä on aaltoja. Toisaalta lounaistuulella, joka on yleisempi, aaltoja on vielä enemmän.
Mutta siis paikka...
Hangon saunassa olevat hemmot ovat tulleet sinne joko Tulliniemen ympäri tai sitten niemen etelärannikkoa. Tuulet ja aallot ovat niissä kohdin vähintään samat kuin Porkkalanselällä eikä niitä pääse pakoon kulkemalla sisempää ja piiloutumalla Barösundiin.
Juu kannattaa ennemmin mennä Nauvon saunaan jakamaan noita kokemuksia. Turkulaiset harvemmin näkevät avomerta ja jos tuulta on yli 10 m/s tyhjenee Korppoon eteläpuolinen ulkosaaristo täysin, kun enemmistö palaa sisäsaariston suojaan.
Enenevässä määrin näkee siirtomiehistöjen tuovan Hesalaisten paatteja Nauvoon. Kytön selällä tuulee, Porkkala on paha paikka kuten on laajasti tiedossa. Moottoritie Hankoon perheille sopiva, mutta niemenkierto on sitten jo kova ja heti perään läntinen. Sitten pitää vielä selvitä Hiittisistä ylös, väsyneenä ja matkan kuluttamana alkaa helposti painamaan.
Olen seilannut kymmeniätuhansia maileja yksin ja edelleen pulmia tuottavat seuraavat tilanteet jos niihin huonolla ennakoinnilla ajautuu:
1. Lähtö laiturista pakilla kun prop-walk ja tuuli painavat venettä samaan väärään suuntaan.
Ratkaisuna on mennä riskipaikkaan aina perä edellä, silloin uloslähtö on poikkeuksetta helpompi. Tuo vain usein jää tekemättä kun keula edellä rantautuminen on niin paljon helpompaa.
2. Genoan rullareivaus kovassa tuulessa. Myöhästyneessä reivauksessa pakosti piiskaamaan päässyttä genoaa ei meinaa alussa saada vinssattua sisään.
3. Isopurjeen lisäreivaus kovassa myötätuulessa, jossa aallokon tai muun syyn vuoksi ei voi keulaa enää kääntää vastaiseen.
Saalinkeja vasten painunutta isoa on riskaabelia pakkovinssata alas reiviköydestä.
4. Genaakkerin alasotto/sukkaan veto puuskan yllättäessä.
Sukan saa silloin noin puoliväliin alas, mutta loppuosa purjeesta on pudotettava veneen suojanpuolelle mereen ja kerättävä ylös sieltä. Tähän asiaan kaipaisin ohjeita, genaakkeri on itselleni aika uusi juttu.
Kaikissa yo. tapauksissa ongelmat joko poistuvat tai ainakin radikaalisti pienenevät jos veneessä on muuttuviin tilanteisiin itsenäisesti reagoimaan kykenevä lisähenkilö.
Ariel 336.
Genaakkerisukka on aivan sukka ellei tavoite ole tippua mereen. Purjetta on paljon helpompaa käsitellä ilman sukkaa.
Jos alasotto tuntuu vaikealta niin ison takaa todella helppoa vetää skuutista ja tackista sitloodaan puomin alta ja sulloa vaikka kajuuttaan.
Jos ihan lähtee käpälästä ja meinaat jäädä vaikka laivan alle niin päästät fallin (tarpeeksi pitkä, solmu päässä) ja skuutit ja kiskot tackista koko hoidon kyytiin, voi tarttua ehkä jonnekin veneen alla jos käy huono tuuri mutta tuskinpa. Eli tulee kyytiin jopa siististi ripeällä toiminnalla, toki tilanteen mukaan.
4. Rullagenaakkeri on helpompi yksin purjehtiessa. Sen saa pois kaikilla tuulen suunnilla, tosin helpointen se rullautuu iso takana.
Yksinpurjehduksella, jos on tullut kiire saada spinnu alas, olen päästänyt tuulenpuolen skuutin irti ja sitten kiskonut lippuna leijuneen purjeen kajuuttaan. Tuollainen tilanne voi tulla, jos tuulikulma yllättäen muuttuukin liian tiukaksi, mutta väylä ei anna enää mahdollisuutta laskea kurssia.
Tuossa tilanteessa spinnu/genaakkeri menee helposti puomin pään väärälle puolelle, kun päästää tuulen puolen skuutin. Itse suosin fallin päästämistä, jos haluaa päästä spinnusta eroon ko. tilanteessa eli tuulikulma liian tiukka. Saattaa vähän spinnu kastua, mutta ei haittaa laskemista, vaikka menisi kokonaan veteen KUNHAN ei päästä sitä tuulen puolen skuuttia ennen kuin spinnu on kannella. Ripeästi vetäen tai kovemmalla tuulella ei mene veteen. Falli päästetään kerralla kokonaan. Puoliksi päästety jää vetämään ja spinnua ei saa sisään.
Itse kokeilin pari kertaa veneen mukana tullutta sukkaa ja totesin, että helpommalla tuon saa yksin ylös ja alas ilman sukkaa, joten myin sukan. Spinnu 90 m2.
Juuri näin. Jos käy oikein ohraisesti, spinnu menee keulaharuksen väärälle puolelle, jää vetämään ja siihen sitten broutshi päälle. Välttääkseen katastrofin, päästä yllä olevan ohjeen mukaisesti aina tiukassa paikassa spinnu nostimesta suoraan veteen.
Kannatta kyllä yrittää ennakoida tulevaa sen verran, että pystyy ajamaan tarpeeksi alas ja tuomaan spinnu ison suojassa hallitusti alas.
Miten arvo raati toimii tilanteessa, jossa kunnon spinnukelissä jompikumpi alakulma, gaija tai skuutti, irtoaa spinnusta yllättäen?
Täysin hallittu tuo alasotto on falli päästämällä. Niin otan spinnun alas kymmeniä kertoja kaudessa. En ala kurssia muuttamaan alasoton takia, kun ei se ole mitenkään tarpeen.
Mikäs ongelma siinä on, jos jompi kumpi alakulma tai skuutti irtoaa? Senkun ottaa spinnun alas. Jos lähti tuulenpuoleinen, ottaa normaalisti ison suojassa alas. Jos lähti suojan puoleinen, vetää sitten tuulenpuoleisesta alas. Jos pitää jälkimmäisessä ajaa sivutuulta, laskee spinnun keulakannelle, mutta helpoitin tuulen puolelle eli spinnu liukuu etustaagin ympäri.
Jos lähtee molemmat irti, on sitten jo vähän enemmän mietittävää.
Vaikeaksi menee kaksi viimeistä, jos on yksin veneessä.
Nyt on oikeat merimiehet asialla :)
Jos on jo valmiiksi tiukka kulma, niin puomi on jo lähes kiinni keulaharuksessa. Miten se tuulen puolen skuutti voi siellä jumiin jäädä? Ennakointi tietysti hyvä asia ja suosittelen sitä kaikille. Itse vedän usein rajoilla. Pääsääntöisesti pakkaan spinnun suoraan laukkuunsa yksinpurjehduksillakin, kun vaan sen pystyy tekemään ison suojassa.
Itsellä niin vähän kokemusta etten lähde neuvomaan muuta kuin ennakointia kelin suhteen.
Mutta kiitos Arielille ja muille jotka kirjoititte asiaa.
Aloittajan kannattaisi hakeutua purjehduskurssille,jos on noin vaatimattomat tiedot !