Mitä Jumalan seurakunnalle Togossa on tapahtunut?

Suo­ria pu­hei­ta, hi­ou­tu­nei­ta sär­miä

Ni­co­las Deh toi­voo, et­tä vas­tuul­li­sis­sa teh­tä­vis­sä ole­via muis­tet­tai­siin ru­kouk­sin ja hei­hin suh­tau­dut­tai­siin ar­mol­li­ses­ti. Hän myös kan­nus­taa käy­mään kes­kus­te­lua ja tuo­maan nä­ke­myk­siä esil­le.

– Jos­kus voi käy­dä niin, et­tä ko­kouk­ses­sa joku ei sano mie­li­pi­det­tään ja sit­ten myö­hem­min va­lit­te­lee, kuin­ka huo­nos­ti asi­at on hoi­det­tu.

Deh pi­tää ra­ken­ta­vaa kri­tiik­kiä ter­ve­tul­lee­na.

– Kuin­ka muu­ten oli­sin voi­nut huo­ma­ta toi­min­ta­ta­po­ja­ni, jot­ka ovat hai­tal­li­sia? Kun joku an­taa pa­lau­tet­ta, on mah­dol­li­suus yrit­tää toi­mia pa­rem­min, hän sa­noo.

– Ai­kai­sem­min saa­toin re­a­goi­da ko­vin­kin jyr­käs­ti, jos ajat­te­lin jon­kin toi­min­ta­ta­van tai asi­an rik­ko­van Ju­ma­lan seu­ra­kun­taa.

Vai­keu­det aut­ta­vat työs­sä

Nuo­ri ja kas­va­va ko­ti­sii­o­ni län­ti­ses­sä Af­ri­kas­sa ko­kee kas­vu­ki­pu­ja.

– Var­sin­kin näis­sä Af­ri­kan mais­sa olen ko­ke­nut, et­tä jos­kus kes­kus­te­lu kään­tyy ko­vak­si­kin. Tar­vi­taan pal­jon an­teek­si­an­ta­mus­ta. Ajat­te­len, et­tä vai­keu­det, joi­ta olem­me To­gon ko­ti­sii­o­nis­sa koh­dan­neet, aut­ta­vat mei­tä kes­kus­te­luis­sa muis­sa mais­sa ole­vien seu­ra­kun­tien kans­sa.

Deh’n mu­kaan ke­hi­tys­tä pa­rem­paan on ta­pah­tu­nut.

– Näyt­tää sil­tä, et­tä Gam­bi­as­sa­kin Ju­ma­la on teh­nyt työ­tään ja kes­ki­näi­nen yh­tei­sym­mär­rys on kas­va­nut. An­teek­si­an­ta­muk­sen ja ar­mon il­ma­pii­ri kan­ta­vat he­del­mää.

”Huo­maan Ju­ma­lan työn”

Deh on koh­dan­nut us­kon pe­rus­teis­sa opet­te­lun tar­vet­ta.

– Kun lä­he­tys­pu­hu­ji­na on län­si­mai­sia, niin pai­kal­li­sil­le saat­taa tul­la aja­tus, et­tä liit­ty­mäl­lä tuo­hon jouk­koon saat­tai­si saa­da jo­ta­kin ta­lou­del­lis­ta hyö­tyä. On vain oh­jat­ta­va lem­pe­äs­ti sii­hen, et­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­ta ei ole ruo­ka ei­kä juo­ma, vaan et­tä en­sin on us­ko ja ih­mi­siä kut­su­taan us­kon osal­li­suu­teen.

Use­an maan hal­ki kul­ke­nut lä­he­tys­mat­ka elo­kuus­sa lait­toi Deh’n miet­ti­mään, mitä osaa ja mi­hin pys­tyy.

– Nyt kun mat­ka on ta­ka­na, huo­maan, et­tä Ju­ma­la on val­mis­ta­nut sy­dä­miä ja avan­nut sa­naan­sa. Vaik­ka olen iloi­nen, et­tä Ju­ma­la on voi­nut käyt­tää mi­nua työs­sään, on to­det­ta­va, et­tä tär­kein kui­ten­kin on se, et­tä oma nimi on elä­män kir­jas­sa.

Ni­co­las Deh’n taus­tat: Mia Kaut­to, Han­na Ra­ti­lai­nen: Löy­sin Ju­ma­lan val­ta­kun­nan, SRK 2012

Teks­ti: Mik­ko Ju­vo­nen, Ju­ha­ni Oja­leh­to

Jut­tu on lu­et­ta­vis­sa ko­ko­naan Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­tä, joka on jul­kais­tu 12.9.2018.

Älä nyt viitsi.
Kuka oli mielestäsi Hoviherra, oliko Hän Nivalasta, vai oli Afrikasta.
Älä viitsi nolata lahkoasi, nyky SRK lestadiolaisuus on vain 60 vuotta vanha ja koko Lestadiolaisuus hieman vanhempi.

Karismaattisuus on siellä hyvin vahva, kuten Helluntailaisuus ja baptismi (vapaakirkollisuus)

Afrikka on yksi kristinuskon tärkeimmistä kannatusalueista. Afrikan 800 miljoonasta asukkaasta noin 600 miljoonaa on kristittyjä. Kristillisyys on Afrikassa hyvin moninaista maanosan suuren pinta-alan vuoksi. Varsinkin monessa eteläisen Afrikan valtiossa sekä myös Etiopiassa kristinusko on valtauskonto, kun taas Pohjois-Afrikassa valtauskontona on islam ja kristityt kuuluvat vähemmistöön.
Kristillisyys ja sen muoto riippuu alueesta jossa sitä harjoitetaan. Ympäröivä kulttuuri vaikuttaa siihen huomattavasti. Afrikassa on länsimaista kulkeutuneita perinteisiä kirkkoja, kuten esimerkiksi katolinen kirkko. Perinteiset kirkot ja niiden sisäinen toiminta kuitenkin eroavat toisistaan kirkosta riippuen.
Perinteisten kirkkojen lisäksi karismaattinen kristillisyys on tärkeä osa nykypäivän Afrikan uskonnollisuutta. Karismaattisen kristillisyyden suosio nousee jatkuvasti ympäri maailmaa ja myös Afrikassa on kiinnostuttu erilaisista karismaattisista liikkeistä

pinnasänky kirjoitti:

Älä nyt viitsi.
Kuka oli mielestäsi Hoviherra, oliko Hän Nivalasta, vai oli Afrikasta.
Älä viitsi nolata lahkoasi, nyky SRK lestadiolaisuus on vain 60 vuotta vanha ja koko Lestadiolaisuus hieman vanhempi.

Karismaattisuus on siellä hyvin vahva, kuten Helluntailaisuus ja baptismi (vapaakirkollisuus)

Afrikka on yksi kristinuskon tärkeimmistä kannatusalueista. Afrikan 800 miljoonasta asukkaasta noin 600 miljoonaa on kristittyjä. Kristillisyys on Afrikassa hyvin moninaista maanosan suuren pinta-alan vuoksi. Varsinkin monessa eteläisen Afrikan valtiossa sekä myös Etiopiassa kristinusko on valtauskonto, kun taas Pohjois-Afrikassa valtauskontona on islam ja kristityt kuuluvat vähemmistöön.
Kristillisyys ja sen muoto riippuu alueesta jossa sitä harjoitetaan. Ympäröivä kulttuuri vaikuttaa siihen huomattavasti. Afrikassa on länsimaista kulkeutuneita perinteisiä kirkkoja, kuten esimerkiksi katolinen kirkko. Perinteiset kirkot ja niiden sisäinen toiminta kuitenkin eroavat toisistaan kirkosta riippuen.
Perinteisten kirkkojen lisäksi karismaattinen kristillisyys on tärkeä osa nykypäivän Afrikan uskonnollisuutta. Karismaattisen kristillisyyden suosio nousee jatkuvasti ympäri maailmaa ja myös Afrikassa on kiinnostuttu erilaisista karismaattisista liikkeistä

Lue lisää

Karismaattisuus on pahasta. Sinäkin kuulut niihin ja omaat armottomia lahjoja.

Anonyymi kirjoitti:

Karismaattisuus on pahasta. Sinäkin kuulut niihin ja omaat armottomia lahjoja.

Olet sekulaari, armolahja ei ole palkinto, sen antaa Pyhä Henki kenelle itse katsoo, mutta missään tapauksessa ei sellaiselle taholle, joka ei tunnusta Jeesustaa kaikkivaltiaaksi, sillä Hengen tärkein alue, on kirkastaa Jeesusta, jonka yli Kerho kävelee joka seuroissa, jaellessaan syntejänne anteeksi, jotka ovat niin paksut, ettei niitä kukaan voi viedäkkään Jeesuksen eteen, ilman Parannusta, mutta sinne ne joka tapauksessa menee.

pinnasänky kirjoitti:

Olet sekulaari, armolahja ei ole palkinto, sen antaa Pyhä Henki kenelle itse katsoo, mutta missään tapauksessa ei sellaiselle taholle, joka ei tunnusta Jeesustaa kaikkivaltiaaksi, sillä Hengen tärkein alue, on kirkastaa Jeesusta, jonka yli Kerho kävelee joka seuroissa, jaellessaan syntejänne anteeksi, jotka ovat niin paksut, ettei niitä kukaan voi viedäkkään Jeesuksen eteen, ilman Parannusta, mutta sinne ne joka tapauksessa menee.

Lue lisää

Kerhomestari se vaan jeesustelee ja valikoi omiin tarkoituksiinsa käypiä jakeita.

Anonyymi kirjoitti:

Kerhomestari se vaan jeesustelee ja valikoi omiin tarkoituksiinsa käypiä jakeita.

Miten se on kerhossa, siellä pannaan omia lisäksi, kun ei lueta Raamattua.

Kommentoisit niitä jakeita, ei minua? Et taida pystyä siihen.

Vl:t käy puhumassa kristityiksi kastettuja itselleen puhumalla pahaa muista ja saa yksinkertaisimmat mummot ja paapat puhuttua yli.