Ajatteleepa sitä

että onpa tekemisissää tulevaisuudessa kenen tahansa kanssa, suhteessa tai ilman suhdetta niin tärkein asia on se että "kansa" ei enää ole ollenkaan äänessä. Se on äärettömän tärkeää, koska ilman sitä ei ole jaksamista ruveta tutustumaan yhteenkään uuteen ihmiseen. Se on suorastaan imenyt energiaa ja tekee niin kauan kuin se jatkuu, koska sisin ei pysty sitä hyväksymään liian monen traumaattisen vuoden takia. Se on ollut kaiken kaikkiaan vastenmielisin ja ahdistavin kokemus koko elämän aikana, se pelkästään rikkoo. Nyt on pakko saada tehdä töitä rauhassa ja rauha muuallekin. Elämänilo ei palaa ennen kuin se on loppunut. Varmaan täytyy nyt unohtaa kaikki, jotka ovat olleet mukana ja katsoa muutamaan vuoden päähän ja siihen onko mieliala parantunut riittävästi.