Aihe

Maatalous on ylivoimainen typpi- ja fosforisaasteen tuottaja

Anonyymi

Kaikesta Suomen vesistöihin kohdistuvasta kuormituksesta
-erilainen maa- ja metsätaloustuotanto ja haja-asutus aiheuttavat n. 85 % fosforipäästöistä
- erilainen maa- ja metsätaloustuotanto ja haja-asutus aiheuttavat n. 67 % typpipäästöistä

Kun poistamme luvuista haja-asutuksen ja vertaamme maa- ja metsätalouden päästöjä yhdyskuntien päästöihin, näemme että maa- ja metsätalous tuottaa n. 25 kertaisen määrän typpeä ja miltei 5 kertaisen määrän fosforia verrattuna yhdyskuntiin.

Kun suurmaanomistajien määrä on n. 1% suomalaisista näemme suuruusluokkana, että yksi keskimääräinen maataloutta harrastava tuottaa vesistöihin n. 2500 kertaisen määrän typpeä ja n. 500 kertaisen määrän fosforia tavalliseen suomalaiseen verrattuna.

Laskelmista puuttuu ”luonnon huuhtoutuma”, jota maa- ja metsätalouden ojitukset lisäävät ja vain kasvattavat ojien vanhetessa. Maataloudessa käytettäviä myrkkyjä ei ole tässä tarkasteltu osana luonnon tärvelyä jne.

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Vesistojen_kuormitus_ja_luonnon_huuhtouma
https://www.ymparisto.fi/fi-

Maataloustoiminnan omituisuutta lisää se, että puuha on valtavan tappiollista ja perustuu tukiaisiin, eli valtion rahoitukseen. Tukiaisilla hankitaan mm. lannoitteet. Miksi ylläpidämme typpi- ja fosforisaasteen tuotantoa verovaroin?

Muuta tärkeää:
https://www.luke.fi/uutinen/uudet-arviot-vesistokuormituksesta-metsatalouden-ravinnekuormitus-on-aiemmin-arvioitua-suurempi/

49

106

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Mutta kun pitää syödä. Ei ne Kiinasta valtamerien kautta tuodut tofut pitkään ravitse!

    • Anonyymi

      Hesan edustan silakkaparvet ja porausreiät.

      • Anonyymi

        Mitähän siellä porataan? Öljyäkö? Tukijussit olisivat heti apajilla, mikäli pitäisi paikkansa.


    • Anonyymi

      On siinä se hyvä puoli, että tuhoavat Ahvenanmaan kalavedet. Kuvitellaanpa ahvenanmaalaista aluetta, jossa yksi ukko saa 400 000 euroa maataloustukea ja loput palvelut maksetaan valtaväestön taskusta. Mitä tämä kertoo etenkin saaristolaiselämästä jota RKP ja Kepu ylistävät?

      • Anonyymi

        Törsäkehän ällöttävästi syyttää kalakantojen hupenemisesta hylkeitä, vaikka syy on törsän myrkkyjen ja tehokalastuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Törsäkehän ällöttävästi syyttää kalakantojen hupenemisesta hylkeitä, vaikka syy on törsän myrkkyjen ja tehokalastuksen.

        Hylkeet pataan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Törsäkehän ällöttävästi syyttää kalakantojen hupenemisesta hylkeitä, vaikka syy on törsän myrkkyjen ja tehokalastuksen.

        Ehdottaisin että suomi lopettaisi kalastuksen ja ostaisimme kalamme sellaisesta maasta joka ei syyllistyisi ryöstökalasastukseen, esimerkiksi Vatikaanista. Siellä ei myöskään käytetä peltoihin myrkkyä.


    • Anonyymi

      Kaikesta huolimatta ruoka on hyvää ja tarpeellista .

    • Anonyymi

      Typpi ja fosfori eioo mitää saasteita, nehän on ravinteita. Ilman niitä ei tuu syötävää ja jos mereen liukee, niin korvata sellnen hävikki pitää.

    • Anonyymi

      Törsän takia Itämeren kaloja saa myydä vain EU:n erikoisluvalla; Saksan markkinoille ne eivät myrkkypitoisuuksiensa takia kelpaa.

      • Anonyymi

        Olet sinä hauska epeli. Otappa selvää miten paljon Itämeren päästöistä on Suomen osuus. Ja muista, jokainen lehti ja ruohonkorsi sisältää typpeä ja fosforia. Arvaappa paljonko Suomen jokien ja järvien yli 300000 km rantaviivaa rehevöittää itämerta, kun syksyisin lehdet tippuu ja ruoho kuolee. Ja tuo höpinä 85% maatalouden osuudesta on täyttä p...kaa, sitä mitä se miljoonan sian sikala pääkaupunkiseudulla tuottaa. Ja muista, kaikki paitsi ruuantuotanto on turhaa, aivan kaikki. Paitsi syöminen. Vai onko sinun mielestä? Kerro nyt jokin ammatti joka on välttämätön elämälle? Jos omasi olisi ( siis mikäli olisit töissä) olisit sen jo ajat sitten kertonut. Ps. Miksi Perämerellä ei ole esim sinilevää, vaikka sinne laskee 10 jokea Suomen voimaperäisimmältä maatalousalueelta? Koska maatalous ei saastuta, vaan tuottaa syöntipalkkioilla edulliseksi tehtyä ruokaa. Faktat on faktoja, turhakkeet turhia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet sinä hauska epeli. Otappa selvää miten paljon Itämeren päästöistä on Suomen osuus. Ja muista, jokainen lehti ja ruohonkorsi sisältää typpeä ja fosforia. Arvaappa paljonko Suomen jokien ja järvien yli 300000 km rantaviivaa rehevöittää itämerta, kun syksyisin lehdet tippuu ja ruoho kuolee. Ja tuo höpinä 85% maatalouden osuudesta on täyttä p...kaa, sitä mitä se miljoonan sian sikala pääkaupunkiseudulla tuottaa. Ja muista, kaikki paitsi ruuantuotanto on turhaa, aivan kaikki. Paitsi syöminen. Vai onko sinun mielestä? Kerro nyt jokin ammatti joka on välttämätön elämälle? Jos omasi olisi ( siis mikäli olisit töissä) olisit sen jo ajat sitten kertonut. Ps. Miksi Perämerellä ei ole esim sinilevää, vaikka sinne laskee 10 jokea Suomen voimaperäisimmältä maatalousalueelta? Koska maatalous ei saastuta, vaan tuottaa syöntipalkkioilla edulliseksi tehtyä ruokaa. Faktat on faktoja, turhakkeet turhia.

        Törsän osuus Itämeren itäisellä kulmalla on melko valtava.


    • Anonyymi

      Aloittajalle:

      Ihan höpönhöpöä!

      • Anonyymi

        Tukiaiskuittajalle valtioneuvoston esittämät tutkimuksiin perustuvat tiedot ovat "höpöhöpöä".

        Joutuu kysymään, mitä tukiaismaatalous tähän verraten on...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tukiaiskuittajalle valtioneuvoston esittämät tutkimuksiin perustuvat tiedot ovat "höpöhöpöä".

        Joutuu kysymään, mitä tukiaismaatalous tähän verraten on...

        Väitteesi on ihan höpönhöpöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väitteesi on ihan höpönhöpöä.

        Niin on. Ei pohjaudu tutkimustuloksiin vaan on arvioita.

        ARVIOITA.


    • Anonyymi

      Koska sinäkin tarvitset ruokaa, joka päivä. Mutta miksi kuskataan miljoonia tonneja syötävää pääkaupunkiseudulle, joka vain saastuttaa? Ja elää muualta Suomesta kerätyillä valtionveroilla. Kauanko te köhäkolmosen ulkopuolella asuvat ja ahkeroivat hyväksytty tämän elättiporukan siivelläelon? Täällä ei ole kuin VTV:n ja HVK:n tapaisia tyhjäntoimittajia ja itsensä stailaajia verovaroin, ja yli 100000 asematunnelihörhöä.

      • Anonyymi

        Mitenkä niin? Syöpäindeksi pääkaupunkiseudulla on tuon myrkkyruoan takia suunnilleen kepulandian tasolla, mutta esimerkiksi diabeteksessa, korkeassa verenpaineessa ja lihavuudessa ei päästä pääkaupunkiseudulla Pohjanmaan, Savon tai Lapin lukemiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

        Törsä voi esimerkiksi verrata Amerikan syöpähoitojen hintoja Suomeen ja miettiä kuka ne täällä maksaa. Pelkästään yksityisellä jo alkeelliset laadukkaat syöpähoidot voivat olla 50 000 euroa.


    • Anonyymi

      Yksi tyypillinen maatalouden harrastaja tuottaa vesistöihin typpeä saman verran kuin vaikkapa Lapinjärven kaikki asukkaat yhteensä.

      • Anonyymi

        Kirjoitteletko niuvanniemestä vai niuvanniemeltä?


    • Anonyymi

      Ruuan syöminen se vasta tappiollista toimintaa onkin, ja kuormittaa ympäristöä kaikissa ruokaketjun vaiheissa alkutuotannosta jalostusteollisuuden kautta aina jätevesien käsittelyyn asti. Ruuan syöminen on globaalisti yksi suurimmista ellei suurin ympäristön kuormittaja ja kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Eikö tällainen rökäletappiollinen toiminta olisi syytä lopettaa?

      • Anonyymi

        Rökäletappiollinen ja saastuttava tukiaismaatalous on päästettävä markkinoille, tukiaiset on lakkautettava ja kuolleen maatalouden on sallittava uudistua terveiden konkurssien avulla.


    • Anonyymi

      Törsäke on kova sottapytty henkilökohtaisesta hygieniasta aina ympäristöön saakka.

      • Anonyymi

        ” Maatalous- ja puutarhayritysten nettomäärä aleni vuodesta 2018 vuoteen 2019 yhteensä 920 yrityksellä. Tuotannon lopettaneita oli kuitenkin selvästi enemmän, 1433 yritystä. Syynä eroon on se, että samaan aikaan 391 yritystä aloitti uutena ja 122 yritystä palasi tuotantoon. Näin tilalukumäärän alenema nettona oli alhaisempi kuin lopettaneiden yritysten määrä.”
        https://www.luke.fi/uutinen/maatalouden-rakennekehitys-ajateltua-nopeampaa/

        Minusta ainakin tuntuu että maataloutemme uudistuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Maatalous- ja puutarhayritysten nettomäärä aleni vuodesta 2018 vuoteen 2019 yhteensä 920 yrityksellä. Tuotannon lopettaneita oli kuitenkin selvästi enemmän, 1433 yritystä. Syynä eroon on se, että samaan aikaan 391 yritystä aloitti uutena ja 122 yritystä palasi tuotantoon. Näin tilalukumäärän alenema nettona oli alhaisempi kuin lopettaneiden yritysten määrä.”
        https://www.luke.fi/uutinen/maatalouden-rakennekehitys-ajateltua-nopeampaa/

        Minusta ainakin tuntuu että maataloutemme uudistuu.

        Maatalouden ongelma on se, ettei maatalousmaa poistu tuotannosta tilojen lopettamisen jälkeen vaan siirtyy muille. Näin tukiaistenkaan määrä ei vähene vaan keskittyy yhä harvemmille. Saastuttaminen jatkuu.


    • Anonyymi

      Aloitta kysyy: ”Tukiaisilla hankitaan mm. lannoitteet. Miksi ylläpidämme typpi- ja fosforisaasteen tuotantoa verovaroin?”

      VASTAUS

      ”EU-jäsenyyden alusta lähtien Suomen maatalouspolitiikan perustana on ollut Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP). Tukijärjestelmämme ja tukimuodot ovat pitkälti samanlaisia kuin muuallakin EU:ssa. Suomi maksaa lisäksi EU:n tukia täydentäviä kansallisia tukia tuottajille komission hyväksymissä rajoissa.
      EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa on noudatettu jo vuodesta 1962. Alkuvaiheessa yhteisen maatalouspolitiikan tarkoituksena oli Euroopan maatalouden kehittäminen omavaraiseksi. Nykyisin maataloustuotteita tulisi tuottaa markkinoiden tarpeiden mukaan. Samalla maataloustuotteiden hintoja on alennettu lähelle maailmanmarkkinahintoja. Viljelijöiden tulotasoa on pyritty ylläpitämään maksamalla heille suoraa tulotukea. Tuen saamiseksi viljelijöiden on noudatettava mm. elintarviketurvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja ympäristöä koskevia määräyksiä. Näin kuluttajalle varmistetaan turvallinen maataloustuotteiden perustuotanto.”
      https://mmm.fi/ruoka-ja-maatalous/politiikka/maatalouspolitiikka

      Mitä tulee maatalouden saastuttamiseen, pitäisi ratkaista millaiset ovat vaihtoehdot sen vähentämiseen.
      Lannoituksen vähentäminen laskee satotasoja ja nostaa hintoja.
      Onko sinulla aloittaja rakentavia ideoita ongelman korjaamiseksi.

      • Anonyymi

        Ensimmäinen askel saastuttamisen vähentämiseen on maatalouden harrastajien täysi cahingonkorvausvastuu ympäristötuhoista ja niiden korjaamisesta. Selvää on, ettei saastuttamista pidä rahoittaa verovaroilla eli tukiaisilla. Kolmas askel ovat rangaistukset saastuttamisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensimmäinen askel saastuttamisen vähentämiseen on maatalouden harrastajien täysi cahingonkorvausvastuu ympäristötuhoista ja niiden korjaamisesta. Selvää on, ettei saastuttamista pidä rahoittaa verovaroilla eli tukiaisilla. Kolmas askel ovat rangaistukset saastuttamisesta.

        Millähän perusteella tuon korvausen voisi periä ja jos se onnistuisi samalla lainperusteella korvauksia voisi periä liikenteeltä ja teollisuudelta ja myös yksityisiltä ihmisiltä.

        Minusta ei ole lainkaan selvää lannotteiden käytön kriminalisointi koska maataloustuista ovat päättäneet meidän valitsemat päättäjät sekä maataloustukiehdot.

        ” Kansallisiin tukiin oikeuttavaan viljelytapaan kuuluvat:
        • Tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus.
        • Tasaisen itämisen mahdollistava kylvö viimeistään 30.6.2020. Jos poikkeukselliset
        sääolosuhteet estävät kylvämisen 30.6. mennessä, kylvä heti olosuhteiden salliessa. (Poikkeuksellinen olosuhde tarkoittaa tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen.)
        • Käyttötarkoitukseen, alueelle ja lohkolle soveltuvan kasvilajin ja -lajikkeen käyttö.
        • Määrältään ja laadultaan riittävä siemen tai taimimäärä.
        • Tarkoituksenmukainen kasvinsuojelu ja hukkakauran torjunta.
        • Korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollistava lohkon kasvukunto.
        • Maatalousmaan säilyttäminen avoimena.
        • Asianmukainen avomaanvihannesten sadonkorjuu (koskee pohjoista hehtaaritukea).”
        https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/oppaat-ja-esitteet/viljelijatukien-hakuopas-2020_saavutettava.pdf

        SIIS ” Tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millähän perusteella tuon korvausen voisi periä ja jos se onnistuisi samalla lainperusteella korvauksia voisi periä liikenteeltä ja teollisuudelta ja myös yksityisiltä ihmisiltä.

        Minusta ei ole lainkaan selvää lannotteiden käytön kriminalisointi koska maataloustuista ovat päättäneet meidän valitsemat päättäjät sekä maataloustukiehdot.

        ” Kansallisiin tukiin oikeuttavaan viljelytapaan kuuluvat:
        • Tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus.
        • Tasaisen itämisen mahdollistava kylvö viimeistään 30.6.2020. Jos poikkeukselliset
        sääolosuhteet estävät kylvämisen 30.6. mennessä, kylvä heti olosuhteiden salliessa. (Poikkeuksellinen olosuhde tarkoittaa tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen.)
        • Käyttötarkoitukseen, alueelle ja lohkolle soveltuvan kasvilajin ja -lajikkeen käyttö.
        • Määrältään ja laadultaan riittävä siemen tai taimimäärä.
        • Tarkoituksenmukainen kasvinsuojelu ja hukkakauran torjunta.
        • Korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollistava lohkon kasvukunto.
        • Maatalousmaan säilyttäminen avoimena.
        • Asianmukainen avomaanvihannesten sadonkorjuu (koskee pohjoista hehtaaritukea).”
        https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/oppaat-ja-esitteet/viljelijatukien-hakuopas-2020_saavutettava.pdf

        SIIS ” Tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus.”

        ” Kotitaloudet ovat ylivoimaisesti suurin saastuttaja.
        Kotitalouksien hiilijalanjäljestä merkittävin osuus, 30 prosenttia vuoden 2016 tilaston mukaan, syntyy liikkumisesta. Asumisen osuus oli 29 prosenttia, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien 19 prosenttia, ja muiden tavaroiden ja palveluiden 22 prosenttia.”

        https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1248123

        Näkyy elintarvikkeet luettu tuonne kotitalouteen. Nehän elintarvikkeiden loppukäyttäjiä ovat. Heiltäkö sitten peritään nuo saastuttamisen kustannukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ensimmäinen askel saastuttamisen vähentämiseen on maatalouden harrastajien täysi cahingonkorvausvastuu ympäristötuhoista ja niiden korjaamisesta. Selvää on, ettei saastuttamista pidä rahoittaa verovaroilla eli tukiaisilla. Kolmas askel ovat rangaistukset saastuttamisesta.

        Ei törsällä ole rahaa korvata ahneiden kalastajien tienestejä, muilla pummi ne maksatuttaa.


    • Anonyymi

      Voi kun asiat olisivat niin mustavalkoisia kuin aloittaja antaa ymmärtää..

      Vilja ei kasva ilman enerkiaa ja kun sitä ei ole riittävästi pellossa sitä pitää antaa lisää.

      ”Tukiaisilla hankitaan mm. lannoitteet.” Kirjoittaa aloittaja. Jos niitä ei kustanneta verovaroin niin kuka ne sitten kustantaa? No loppukäyttäjä tietenkin.

      Et kai nyt tosissasi vertaa yksittäisen ihmisen tuottamaa saastetta yrityksen tuottamaan.

      Sitäpaitsi, kun lasketaan talojen lämmitys, sähkö, jätteet ja tieliikenne, saastuttavat ne jo yli 60% kokonaissaasteesta kun maatalouden osuus on 17%. Sitäpaitsi pitäähän maataloustuotanto laskea yksittäisen ihmisen tuottamaan saasteeseen, kaikkihan kuitenkin syövät ruokaa.

    • Anonyymi

      Tulevaisuudessa vesistöihin tullaan levittämään tietoisesti ravinteita jotta levät saadaan kasvamaan ja sitomaan ilmakehästä hiiltä pois.

      • Anonyymi

        Ja kenen tehtäväksi sekin jää? Tietenkin ruuantuottajien. Sillä eihän tälläkään hetkellä citytörsät tee mitään elämälle välttämätöntä. Paskovat vain Itämereen, ja syövät syöntipalkkioilla lähes ilmaiseksi tehtyä maailman puhtainta ruokaa. Koska kaikki paitsi ruuantuotanto on turhaa, aivan turhaa, kaikki.


      • Anonyymi

        Ja kalastajatko vapaaehtoisesti suostuvat? Myrkyllistä paskaahan Itämeren kala tosin on.


      • Anonyymi

        Leväthän oli ensimmäisiä jotka tuotti yhteyttämisen kautta happea ilmakehään miljuunia vuosia sitten. että jotai kunniaa heillekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kalastajatko vapaaehtoisesti suostuvat? Myrkyllistä paskaahan Itämeren kala tosin on.

        PCB-yhdisteitä on aiemmin käytetty lämmönsiirtonesteenä ja sähköeristeenä esimerkiksi muuntajissa ja kondensaattoreissa, mutta niiden käyttö Suomessa on nykyään kielletty. Molemmille yhdisteille altistutaan pääasiassa ravinnon ja erityisesti kalan kautta. Dioksiinit ja PCB-
        Teollisuus, jota eteläsuomessa on niin runsaati, on siis syyllinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        PCB-yhdisteitä on aiemmin käytetty lämmönsiirtonesteenä ja sähköeristeenä esimerkiksi muuntajissa ja kondensaattoreissa, mutta niiden käyttö Suomessa on nykyään kielletty. Molemmille yhdisteille altistutaan pääasiassa ravinnon ja erityisesti kalan kautta. Dioksiinit ja PCB-
        Teollisuus, jota eteläsuomessa on niin runsaati, on siis syyllinen.

        Mutta eihän pääkaupunkiseudulla teidän tukijussien mukaan ole kuin pääkonttorit. Törsän jorpakkoon laskemat lietteet ja muut maatalouden jätteet myös myrkyttävät ja tappavat kaloja. Kukaan Pirkanmaan tai Satakunnan ulkopuolinen ei taida olla niin tyhmä, että esimerkiksi alueen tukijussien ja niiden kaverin Norilsk Nickelin tuhoamassa Kokemäenjoessa kalastelisi. Venäläisetkin kalastelevat Saimaalla jonne törsän sontainen koura ei ole onneksi vielä ulottunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta eihän pääkaupunkiseudulla teidän tukijussien mukaan ole kuin pääkonttorit. Törsän jorpakkoon laskemat lietteet ja muut maatalouden jätteet myös myrkyttävät ja tappavat kaloja. Kukaan Pirkanmaan tai Satakunnan ulkopuolinen ei taida olla niin tyhmä, että esimerkiksi alueen tukijussien ja niiden kaverin Norilsk Nickelin tuhoamassa Kokemäenjoessa kalastelisi. Venäläisetkin kalastelevat Saimaalla jonne törsän sontainen koura ei ole onneksi vielä ulottunut.

        Ei pääkaupunkiseudulla olekaan kuin se miljoonan sian sikala. Siksi sinilevät alkavat kasvamaan ensin Helsingin ja Turun edustoilla. Ja kaikki paitsi ruuantuotanto on turhaa, aivan turhaa, kaikki. Kerro nyt jo viimeinkin, mitä teet työksesi, muuta kuin syöt? Kerro se, sitten avaamme uuden keskustelun sinun tarpeellisuudesta. Koska kirjoittelusi kertoo niin suuresta katkeruudesta ja alemmuudentunteesta, että veikkaan sinun olevan kerrostalokolmion peräkamaripoijan, jolta maajussi vei morsiamen. Ja nyt kärsit tenniskyynärpäästä, joka on rasittunut miestenlentiä selaillessasi. Mutta muista, jokin tarkoitus sinunkin elämällä on, toivotaan että se valkenee pian sinulle. Voimia etsintään!


    • Anonyymi

      Maatalous on globaalisti suuri ympäristöhaittojen ja kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Ruuan tuotanto vaatii valtavasti maapinta-alaa ja ympäristön muokkausta. Globaali kilpailu aiheuttaa sen että tuotanto pitää tehdä mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Nämä haitat ovat se hinta mitä joudutaan maksamaan halvasta ruuasta.

      • Anonyymi

        Kuulehan törsäke, mitään tarvetta ei nykyiselle ylituotannolle ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulehan törsäke, mitään tarvetta ei nykyiselle ylituotannolle ole.

        Noin 7 miljardia syytä ja kaiken aikaa pannaan lisää tulemaan. Joka vuosi pitää syntyä uusi satoennätys että ruokaa riittää.


    • Anonyymi

      ”Maailman väkiluku kasvaa. Vaikka syntyvyys onkin vähentynyt, me elämme pidempään ja lapsikuolleisuus on pienentynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokittavia suita on vuosi vuodelta enemmän. Viisikymmentä vuotta sitten ihmisiä maapallolla oli noin 3,5 miljardia. Nyt meitä on jo melkein 7,6 miljardia. Väestöennusteet povaavat, että vuonna 2050 ihmisiä on jo lähes 10 miljardia.

      Kaikki nämä nälkäiset mahat pitäisi ruokkia. Ennusteen mukaan maataloustuotteiden kysyntä kasvaa 50 prosentilla vuodesta 2013 vuoteen 2050. Iso kysymys kuuluu: riittääkö tulevaisuudessa ruokaa kaikille?”

      https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/27/mita-tulevaisuudessa-syodaan

      ”Kuulehan törsäke, mitään tarvetta ei nykyiselle ylituotannolle ole.”

      Eikö? Miten perustelet väittämäsi.

    • Anonyymi

      näitä mokomia tuetaan yhteiskunnan varoin todella avokätisesti..
      ja kiitokseksi nämä ylimieliset hyväkkäät kiistävät oman toimintansa vaikutusten tutkimustulokset.

      pöh, miten selkärangatonta sakkia!

      • Anonyymi

        Tutkimustulokset?

        Ne on arvioita.

        Eikö sulla ole selkärankaa myöntää sitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutkimustulokset?

        Ne on arvioita.

        Eikö sulla ole selkärankaa myöntää sitä?

        Kyllä minä viljelijänä myönnän että maatalous saastuttaa ympäristöä kuten teollisuus ja asuminen eli kotitalous.

        Nyt olisi mukava tietää esimerkiksi miten maatalouden saastuttamista voidaan vähentää tai kokonaan lopettaa. Väheneekö tuotanto silloin ja kokoaako ruuan hinta. Onko kuluttajat valmiita maksamaan pienentyneestä saastumisesta ja riittääkö ruoka.

        Mitä vaikutuksia on jos yhteiskunta ei kompensoi ruuantuotantoa maksamalla tuottajille tukea jolla tuottaja taas maksaa ruoan tuottannosta aiheutuneita kuluja.

        Kysymyksia joihin ei ole vielä löytynyt vastausta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä minä viljelijänä myönnän että maatalous saastuttaa ympäristöä kuten teollisuus ja asuminen eli kotitalous.

        Nyt olisi mukava tietää esimerkiksi miten maatalouden saastuttamista voidaan vähentää tai kokonaan lopettaa. Väheneekö tuotanto silloin ja kokoaako ruuan hinta. Onko kuluttajat valmiita maksamaan pienentyneestä saastumisesta ja riittääkö ruoka.

        Mitä vaikutuksia on jos yhteiskunta ei kompensoi ruuantuotantoa maksamalla tuottajille tukea jolla tuottaja taas maksaa ruoan tuottannosta aiheutuneita kuluja.

        Kysymyksia joihin ei ole vielä löytynyt vastausta.

        Ympäristötukia on msksettu iät sjat.
        Vaikutukset vain marginaalisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ympäristötukia on msksettu iät sjat.
        Vaikutukset vain marginaalisia.

        No jos viljelijä tekee ne toimet mitkä ympäristötuen saaminen edellyttää niin eihän viljelijä sille voi mitään jos jos niistä ei ole paljoa hyötyä.

        Kuka kertoisi mitkä toimet tehoaisivat ja mitä toimet vaikuttavat ruokaa syövien ihmisten elämään.
        Eihän tämä yksin viljelijän ratkaistasvissa ole vaan pitää kysyä myös ruokaa tarvitsevilta ovatko he esimerkiksi valmiita maksamaan ympäristön suojelun kustannuksista ja lisätäänkö ne suoraan ruuan hintaan vai kustannetaanko ne lisätukien muodossa.


    • Anonyymi

      Esimerkkinä.

      ”Laivat aiheuttavat päästöjä huomattavasti enemmän kuin autot. Yhden rahtilaivan päästöillä kulkee jopa 50 miljoonaa henkilöautoa! 15 maailman eniten saastuttavan rahtialuksen päästöt vastaavat 760 miljoonan henkilöauton päästöjä.”

      https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/257964-paastot-yksi-rahtilaiva-50-miljoonaa-autoa/

      ”Risteily voi saastuttaa enemmän kuin lento, ja päästötön laivamatka Helsingistä Tallinnaan maksaisi yli tuhat euroa.”
      https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006098996.html

      Otin esimerkkinä paljonko ihmiset olisivat maksamaan päästöttömyydestä.
      Kuinkahan moni olisi valmis maksamaan laivamatkasta tallinaan 1000€ jos saastuttavan laivan vastaava matka maksaa muutamia kymppejä.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Megasexy! Erika Vikman kiehnää sängyssä punaisessa lateksipuvussa: "Ilman häpeää..."

      Ensin tuli Cicciolina, sitten Syntisten pöytä ja nyt Häpeä. Superseksikkäästi pukeutuva Erika Vikman osaa todellakin kohahduttaa vai mitä mieltä olet?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      223
      6021