Miten Marin päätyikin lopulta Anttivangiksi

Meille hyväksi, kun mennään kohti keskustaa, olisi sitten puolueväri mikä tahansa, eli kuullaan joka suuntaan myös mielipiteitä. Ei tukahduteta äärivasemmsiston tapaan heille ikäviä ääniä, kun juurikin mm pääministeri kertoi sitä suuntaa edustavansa. Ei me olla Suomalaiset äärivasemmistoa mieleltämme.

Kaikille hyvää pääsiäispyhien jatkoa, politiikka elää pyhinäkin.

En malta tehdä viime käännöksistä tallaista pientä roknoosia, kun lähteenä maan mainio lehtimies. Joka sai taas kielenkannat liukkaiksi vastauksissa.
Alkaa paine päämisteriä kohtaan kasvamaan, se yleensä tietää arvovaltansa nopeaakin laskua, jossa omat sosialistit tulee "selittäjiksi" joka ei nykyaikana paljoa paina kun tietoa on tulvillaan eetterissä. kyllä nyt SDP kaipaisi Oikeistodemareita jo kiivaasti, joka SDP femistien taholta kielletty äänivalta. Vastapainoa pitää aina olla, jo kouluaikoinani eräs opettajistani toi sen julki, miten asiat paranee kun tulee kantoja esille useampia. Punavihreillä halu kieltää äänet jotka eri heitä helli.

>>Millainen politiikan kärsimysviikko Golgatan teineen ja perustuslakivaliokuntineen on takana! Tapahtui ihme, joka pääsiäiseen yleisesti liitetään. Näet ihmeen lailla hallituksen määrätietoinen koronataival pysähtyi kuin seinään.
Ehkä kuluneesta viikostakin pyhät miehet ja naiset tekevät kirjoituksia, joiden todenperäisyyttä pohditaan vielä tulevina aikoina monissa kirkollis- ja puoluekokouksissa.

Tässä Sanna Marinin (sd) poliittisessa Via Dolorosassa on kyse eräänlaisesta rospuuttoon liittyvästä yhteiskunnallisesta kelirikosta seurauksineen, joista yksi on se, että hallituksen talloma polku alkoi äkkiä pehmetä, eikä se kanna enää raskaita kuormia.
Miten juuri entinen pääministeri, Sdp:n ex-puheenjohtaja Antti Rinne talutteli sanoillaan perustuslakivaliokunnassa seuraajansa Sanna Marinin tämän uran pahimpaan arvovaltatappioon. Marin joutui perustuslakivaliokunnan Anttivangiksi.

Kun ajatellaan, että hallitus on ohjelmassaan vannonut nojaavansa tietoon ja tutkittuun päätösperäisten päätöksien päätöksentekoon, miten voi käydä, että kävi kuin kävi! Miten perustuslakivaliokunnalle voi tulla hallituksen ja valtioneuvoston kanslian suunnalta perusoikeuksiin liittyvää sutta ja sekundaa, kun lakiesityksen olivat tarkastaneet ja hyväksi nähneet ainakin seuraavat hahmot:

1. Pääministeri Sanna Marin ja ”varapääministeri” Krista Kiuru (sd);

2. Heitä vähäisemmät ministerit, rkp:n oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia myöten;

3. Oikeuskansleri Tuomas ”Viikari” Pöysti;

4. Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo ”koristekonsulentti” Lankinen;

5. Marinin poliittinen valtiosihteeri Henrik Haapajärvi (sd) ja auringon peittävä ministereiden avustaja-armeija (jolla sivumennen sanoen piti olla lainvalmistelua parantava vaikutus);

6. Ja kaiketi se muuan mies, joka katosi väkijoukkoon, ja jota voidaan lopulta syyttää kaikesta kuten huonossa rikosromaanissa, koska tällä kertaa liikkumisrajoitusten kaatumista ei voi panna Helsingin pormestarin Jan Vapaavuorenkaan (kok) tilille, vaikka mieli tekisi.

Niin että, miten kaiken jälkeen lakiesitys kaatui, vaikka Marin vasta joulun alla sanoi valtioneuvoston palaverissa legendaariset sanat ”minä hoidan perustuslakivaliokunnan”?

Homman piti olla selvä, koska Marinin edeltäjä Antti Rinne siirrettiin varapuhemiehen paikalta ”hoitamaan” perustuslakivaliokuntaa, ja nyt juuri Antti sanookin Sannan hallitukselle, ettei kuulkaa käy!

Ettei Rinteelle ollut sittenkään edes vastenmielinen kokemus kertoa julkisuuteen, ettei hallituksen sekava lakiesitys täyttänyt alkeellisiakaan perustuslain vaatimuksia.

Kuiskutteluun liittyy tietoja, etteivät Marinin ja Rinteen välit ole yhtä hyvällä tolalla kuin vielä muutama kuukausi sitten oletettiin. Tähän liittyy myös korkeampaa demarimatematiikkaa, että funktio, jossa Rinteen piti siirtyä Marinin hallituksen työministeriksi, ei olisikaan toteutumassa.

Kun päälle lisätään vielä Ylen kuntavaaligallup, jossa Sdp:n kannatus sukelsi 18 prosenttiin ja kolmannelle sijalle, niin se tarkoittaa kovenevaa keskustelua Sdp:n sisällä.

Ehkä puolueen nykyjohto joutuu nyt kuulemaan enemmän jopa eduskuntaryhmän syrjäytettyjä tovereita ja ryhmän puheenjohtajaa Antti Lindtmania, jonka Marin yritti joulunalusoperaatiossa sivuuttaa varapuhemieheksi. Ne jotka alennetaan, ne ylennetään, sanotaan Isossa Kirjassakin, kuten Matteus kertoo.

Ja minne katosi Krista Kiuru, kun pääministeri on ongelmissa. Missä luuraa tämä Marinin tukija?

Tämän kysymyksen esitti Setä A:lle eräs demaritoveri. Kyseessä on kuulemma Kiuruun liittyvä lajityypillinen katoamisoperaatio, kun johtajalla on ongelmia. Jahka selviytyjä on selvillä, lintu ilmestyy ruokintapaikalle, toveri lisää.

PS 1. Pääministerille kuuluu poliittinen vastuu, mutta hallituksen tarvitsemien syyllisten etsiminen jatkuu heti pääsiäisen jälkeen. Ykkössijalla on oikeuskansleri Pöysti. Syystäkin. Nukkuiko Pöysti, kun olisi pitänyt olla hereillä?

https://www.is.fi/politiikka/art-2000007898421.html