Elämänohjeita vailla

Haluaisin lopettaa huumeiden käytön, mutta kun olen oikein kunnallisen erityislääkärin diagnosoima autismikirjon potilas, en näe mitään vaihtoehtoja. Ilman kannabista en minkään ikäisenä mistään suoriutunut läheskään niin hyvin kuin kannabiksella, mikä onkin ainoa lääke, joka autismiin voi auttaa ja omalla kohdallani se saa minut suoriutumaan selvästi mitattavasti asioista paremmin, aivan kaikesta, koska se häivyttää autismin siinä missä korkea kuumetilakin. Mutta kannabis tekee elämästäni helvettiä. Kannabiksen avulla sain itseni työkuntoon ja maksoinkin 7 vuotta veroja. Sitten nyt 5v. työttömänä, kun mihinkään ei pääse, koska on kannabiksen käyttörikos, hallusta löytyi 0.1g peräti polttokelvotonta jämää. En näe oikein vaihtoehtoja, jatkaa pakkotyöttömyyttä syyllistymällä yhä uusiin kannabiksen käyttörikoksiin. Minulta on evätty jopa autismikuntoutus neurotasolla eli nepsy, koska olen kannabiksen päivittäinen miniannostelija. Lohdutonta, haluan elää jälleen normaalia elämää, käydä töissä, mutta kannabis tukkii kaikki polut. Kielitaitoa löytyy, minne kannattaisi kirjoittaa ja hakea kansainvälistä turvapaikkaa, en voi elää näin ikuisesti yhteiskunnan ulkopuolelle suljettuna suomalaisena vain siksi, että aina tulee uusi käyttörikosmerkintä kerran viidessä vuodessa, näin ne eivät ehdi vanhentua koskaan. Olen lopettanut monta kertaa, mutt yleensä viidennen kuukauden aikana ilman ei kestä enää, kun terveys menee huonommaksi kuukausi kuukaudelta. Kaikkia neuvoja arvostetaan, yhteen hiileenhän tässä puhalletaan. Tyhmintä on, että olin työelämässä hyvin tarvittu, mutta kun ei sa palkata, kun pakollinen taustaselvitys kuuluu kai melkein ammattiin kuin ammattiin. Raksalle ei pääse, kun on metallitanko luun tilalla. Sairauspäivärahaa ei saa, koska kela pyysi kannabistestiä ja sai positiivisen.