Polkupyörä kortti takaisin

Hupsista, otsikkoon tuli yhdyssanavirhe.

Ajelet vissiin silmät kiinni? Se on aika tyhmää, ja suosittelen lopettamaan heti.

Et ole sitten nähnyt minua ajamassa pyörällä täällä pääkaupunkiseudulla?

En aja pyörällä jalkakäytävillä, noudatan liikennesääntöjä muutenkin, mm. tasa-arvoisessa risteyksessä päästän oikealta tulevat ajoneuvot, päästän jalankulkijat suojatien yli (on sitten kyseessä pyörätien ylittävä tai ajoradan ylittävä suojatie), tiedän milloin olen väistämisvelvollinen ajaessani ajoradalla, pyörätiellä, pyörätien jatkeella tai suojatiellä, tunnen liikennemerkit, huomioin nopeuden eri tilanteissa, annan jalankulkijalle turvallisen tilan kohdatessa tai ohittaessa jne.

Ajaessani pyörällä ja päästäessäni jalankulkijan suojatien yli niin useasti on tullut tilanne, että jalankulkija ihmettelee, että pyöräilijä päästää hänet suojatien yli! On joskus tullut keskustelua jalankulkijan kanssa siinä tilanteessa!

Liikennesäännöt ovat helppoja ja liikenteessä on turvallista ajaa pyörällä ajoradalla. Autoilijat huomioivat pyöräilijät hyvin, mutta samaa ei voi sanoa suurimmasta osasta pyöräilijöistä ja sähköpotkulautailijoista!

Pyörällä liikkuessani on paljon turvallisempaa ajaa ajoradalla kuin liikkuessani jalankulkijana jalkakäytävillä tai yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä; syynä pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat!

En tiedä missä ihmeen paikassa asut mutta tällä seudulla pyöräilijät eivät aiheuta sen enempää tilanteita kuin autoilijatkaan.

Siitä vaan lähdet edistämään asiaa. Varmasti menee hyvin, kun kuitenkin on selvästi pätevä henkilö asialla ja tiukkaa faktaa pontimena. Mitä kaikkea olet jo tehnyt asian eteen?

Tuo 50-luvun pyörän ajokortti oli vain rekisteröintipakko.
Olen kuullut, että matkustamiseen toiselle paikkakunnalle ennen sotaa ja vielä sodan jälkeenkin piti hakea poliisilta lupapaperi.
Oli senaikuista kansalaisten valvontaa.

Pyörä mahdollisti liikkumisen yön pimeydessä toiselle paikkakunnalle luvatta ja ilman valvontaa ( tekemään rötöksiä/valokuvaamaan Suomen ydinohjussiiloja ).
Pyörä ja ajuri oli siis erittäin vakava kansallinen uhka.

Vielä sodan jälkenkin autoja maassa oli vain virkamiehillä ja kartanonherroilla. Rahvaalle ei autoja suotu. Rajoitettiin valuutan valumista ulos.
Kerrostalossamme Töölössä oli 50-luvulla yhdellä asukkaalla henkilöauto.

Tampereen pyöräkortti oli paikallisen päällikön määräys. Jonka kirjoittamisesta hän sai laittaa rahat omaan taskuun. Samoinkuin auton ajokorteistakin.
Päällikön ”bonus”.

Ehdotan risteyksiin valvovaa peltipoliisia ja törttöilijälle lähetettävää sakkolappua rekisterinumeron perusteella.

On fiksuja polkupyöräilijöitä enemistö.Itsi sittarin takana menee iso-leveä kaksikaistainen pyörä tie.Rinalla siinä käveltytie.Mitä nämä keski-ikää lähestyvät aikuiset,kaverin tai puolison kanssa tekee? Ajavat kävelytietä pitkin uusilla pyörillä ja uusilla pyöräily-vaateikka,rinta rinnan puhuen.Huudellen jalankulkijalle,joka oikea oppisesti kävelee jalankulku tietä,jossa he väärin pyöräilevät itse! Sama koskee Itis prisma väliä Myllypuroon.Pyöräilijöillä hukassa,kuin inva mopon käyttäjillä kumpi pyörätie/kumpi kävelytie? Siihen väliin mahtuu viellä pieni hoikka mies hölkää.profiili: Keskoksena oletettavasti syntynyt?Kehitysvammaisen näköinen joka jokaiselle naiselle huutaa rivouksia,lähtee perään huutaa.Vaikka häneen ei katso,ei puhu mitään: Suoltaa pahimat rivoukset suustan kirosanoineen!Joten terveisä itä-Helsinki kehitys vammaisten pieni yksikkö.Hänellä isot mustat silmälasit ja on akresivinen.Liikunut yli vuoden sama aika Myllypuron voimalan kohdalla noin kello 11.00- 11.15Tuki henkilö hänelle mukaan.