Naisvihaa on turha Suomessa kiistää. Kuinka pitkät perinteet sillä on suomalaisessa toimintakulttuurissa , jos on kykyä tunnistaa erillaiset naisvihan ilmentymismuodot eri arjen tilateissa ?
There is a special place in hell for women who don’t help other women.
– Madeleine K. Albright, Former Secretary of State and Ambassador to the UN.
There is a special place in hell for women who don’t help other women.
– Madeleine K. Albright, Former Secretary of State and Ambassador to the UN.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Lestaämmät ainakin on kateellisia niille ei-lestoille jotka saa olla kauniita eikä tarvitse alkaa synnytyskoneeksi. Näin siis Oulussa päin.
Naisten kateus toista naista kohtaan on hyödyksi yhteiskunnalle. En puhuisi vihasta vaikka sitäkin tietysti on.
Vahingoksi naisille itselleen ja yksi perimmäisistä syistä miksi suomalaistet ovat yksi maailaman väkivaltaisin kansa . Etenkin naisten naisiin kohdistama viha jota esiintyy kaikkialla yhteiskuntarakenteissa.
Minusta kateuskin on väärä sana. Kyllä se on pelko, kun kauniit naiset ovat uhka heille.
Kerroppa miten se on hyödyksi yhteiskunnalle, kun julkinen sektorin työpaikat ovat akkavaltaisia, ja naisten työaika menee kuppikuntien pyörittämiseen ja loppuaika tappeluun niiden kuppikuntien välillä, niin mistä se hyöty tulee? Tästä se tekaistu kiire ja resurssipula johtuu, josta syystä ollaan palkankorotuksia vailla, kun on raskas työ.
Menit suoraan kipupisteeseen.
Tästä huolimatta uskon ja myös tutkimukset todistavat että saat ajatuksellesi kannatusta ja puolustusrepliikkejä juuri naisilta. Naisilta jotka eivät ole julkisen sektorin palvelijoita, mutta osa heistäkin varmaan noin ajattelee.
Akkavaltaiset työpaikat on tehottomia riitapesäkkeitä. Mutta osaa ne akkamaiset ukotkin.
Voitko täsmentää mitä eri akkavaltaisia työpaikkoja tiedät joissa naisviha on näkyvä ilmiö mutta siitä vaietaan julkisuudessa ?
virastot ja muut julkisen sektorin työpaikat, terveydenhuoltoala, päiväkodit, koulut. Lista on loputon .
Tarvitaan yksittäistapauksia kuinka naisviha on ilmennyt, ketkä ja miten sitä on koettu,?onko siitä keskusteltu, onko siihen etsitty ratkaisuja. ?
Siirtyykö viha eteenpäin, kohdistuuko vihaa asiakkaisiin, kohdistuuko vihaa riippuvuus suhteessa oleviin. Kuinka viha ilmenee ?
Onko mahdollista puuttua naisvihaan ilmoituskäytännöllä, ohejeita mihin olla yhteydessä ?
Onko selvitetty naisvihan ja vihan pitkäaikaisia vaikutuksia ?
Oulussa esimerkisi Kaleva ei ole suhtautunut uutisoinnissaan kovinkaan vakavasti koko väkivaltakysymyksiin.
Oulussa naisten kohtaama yhteisöllinen väkivalta vaietaan viranomais säännöin .
Yhteisöllisen väkivalan mittarina voidaan pitää kuinka väkivaltaa kokeneen naisen oikeudet toteutuvat ja kuinka väkivallan uhrien palvelut toimivat julkisella sektorilla. Kuinka lakia noudatetaan, tulkitaan ja kuinka laillisuutta valvotaan ?
Kuuluuko tämän naisten vihaamisesta vaikenemisen kulttuuri Oulun kaupungin arvoihin ?
Niihin samoihin " Oulun kaupungin arvoihin" joihin kuuluu ihmisten tasa-arvoinen ja kunnioittava kohtelu ja kaupunki sanoutuu irti kaikesta epäasiallisesta käytöksestä.
Oulussa ei yhdenvertaisuutta tunneta.
Oulun kaupunki palkkaa suhteilla töihin. Alueen pahinta korruptioa on siellä, ellei valtion toimijoita huomioida.
Mille pohjalle työhyvinvointi ja ylipäätään ihmisten hyvinvointi on rakennettu Oulussa ?
Jos ihmisten hyvinvointi lepää suhteiden varassa, niin mikä on sellainen yhteisö joka erottelle ihmisiä hyväksyttäviin ja hyljeksittäviin ? Mikä on sellainen uskomus- ja oppisuunta , vai onko kyseessä paikallinen poliittinen suuntaus ?
Siis tätä jaottelua tekee vakaumus, harrastukset, sukulaisuus, politiikka, koulutustausta sun muut. Oulussa on eräänlainen luokkajako vallalla.
Tarkoittaako tämä sitä että Oulussa naisten oikeudet ovat suhteiden varassa ?
Onko Oulussa mahdollista harjoittaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa jos on tiedossa että väkivallan kohteena olevalla naisella ei ole suojanaan oikeita suhteita ?