Toivo ja tulevaisuus

Edessä on odotettu kevätkokous. Hallitus on tehnyt ratkaisuja syyskokouksen valtuuttamana. Päätökset eivät ole olleet yksimielisiä ja siitä syystä ilmeisesti tullaan äänestämään valitusta linjasta tai sitä vastaan. Odotan, että jäsenkokous näkee kokonaisuuden. Sen, että muutoksilla tavoitellaan hallinnon keventämistä sekä palvelun ja rahoituksen kohdentamista nykyistä enemmän tekemiseen. Yksi pomo vähemmän tarkoittaa enemmän rahaa seurapalveluihin ja urheilijoille. Jos vielä pystytään ulkoistaan jotain tukipalveluista, niin henkilöstölle jää enemmän aikaa niihin tehtäviin, joita varten heidät on aikanaan palkattu. Oli helpottava kuulla, että urheilijoilta ei olla karsimassa. Huipulle pyrkiminen kun on niin kovaa duunia ja rahat vähissä. Olisi tietysti hyvä saada jostain vielä lisää rahaa kärkiryhmälle. Hyvä asia on sekin, että aluevaliokunta on perustettu ja muutenkin on kyselty seurojen ajatuksia liiton kehittämisestä. Muutosta liiton toimintaan on toivottu ja odotettu jo vuosia. Korona on ehkä pistänyt "liikettä niveliin". Nyt jos koskaan on aika toimia, ettei judo kuihdu ja jouduta vieläkin radikaalimpiin ratkaisuihin seuroissa ja liitossa. Veikkauksen ja ministeriön rahat kun vähenee samaan aikaan, kun tauti leviää. Seurojen toiminta on monella paikkakunnalla tauolla. Huoli jäsenten säilymisestä ja etenkin uusien saamisesta on itselläkin suuri. Meidän pitää löytää keinoja, jotta saadaan porukka innostumaan. Siksi tervehdin ilolla hallituksen päätöksiä. Ne ei ole varmasti helppoja eikä tästä eteenpäinkään ole helppoa. Muutoksia on kuitenkin välttämätöntä tehdä. Se antaa toivoa, että etenkin nyt korona-aikana uskalletaan ja halutaan ottaa tehtävä ja vastuu yhteisten asioiden hoitamisesta. Olen väsynyt siihen, ettei oikeasti mitään ole tapahtunut, vaikka aiemminkin on niin lupailtu. Näen edessäpäin toivoa. Etenkin, jos tehdään yhteistyötä eikä aleta kaivelemaan menneitä. Vaikka olen väsynyt taisteluihin, niin judon eteen jaksan puurtaa silti joka päivä. Seuran ja nuorten. Keskitytään siihen hyvään mitä meillä on ja niihin asioihin, jotka yhdistävät eivätkä erota. Rakkaus lajiin on kantava voima. Haasteet on voitettavissa, jos tahtoa löytyy.